Hae
Prime Life by Umppu

Kun muut toppuuttelee

Oman uran luominen on täysin jokaisen omalla vastuulla. Toiset haluaa luoda uran ja toiset ei. Kirjoitin aiemmin hieman samaan asiaan viitaten, mutta nyt haluan avata tätä omalla kohdalla vielä enemmän. Mulla ei esimerkiksi ole ollut koskaan haavena ketjuttaa omaa yritystä, koska haluan tehdä ammatillista työtä enkä niinkään johtamista. Esimerkiksi tässä elämäntilanteessa ei omat resurssit sellaiseen riittäisi, eikä siihen ole vaan yksinkertaisesti mielenkiintoa. Musta on aina jotenkin hienoa sanoa, että kaikki mitä mulla on ja mitä oon saavuttaanut olen tehnyt täysin itse. Mun liiketoimintaa ei ole kukaan koskaan rahoittanut, enkä ole koskaan saanut mitään ilmaiseksi.

Pitää aina osata hetkeksi pysähtyä ja katsoa taakse ja miettiä mitä on saavuttanut ja mitä on mahdollisuus saavuttaa. Ja tiedän senkin että on olemassa ihmisiä, jotka eivät halua saavuttaa elämässään yhtään mitään, mutta niistä juuri nyt puhu. Vaikka haluan edetä uralla, se ei tarkoita sitä, että oon suuruudenhullu. Mää olisin voinut tehdä tiettyjä asioita elämässäni jo aiemmin, mutta teen ne silloin kun koen että mulla on siihen energiaa ja mahdollisuus.

Vaikka mää oon aina ajatellut, että teen tätä työtä eläkkeeseen asti, niin en voi sitä vannoa, koska jos tuntuu että joskus kaipaan jotain muutoksia, niin silloin teen niitä elämässäni. Mua kiinnostaa vaurastuminen sillä tavalla, että mun ei tarvitsisi miettiä rahaa. Vaurastuminen sillä tapaa, että mulla olisi rahaa kehittää liiketoimintaa ja toteuttaa niin, ettei se vaadi multa sitä ennen tolkutonta määrää ylipitkiä työpäiviä sitä ennen ja sen jälkeen.

Oon miettinyt miljoonat kerrat kuinka tässä elämässä pääsisi helpommalla, mutta vieläkään en ole siihen löytänyt vastausta. Mää tiedän että raha ei tuo onnea, mutta raha antaa ja luo meille mahdollisuuksia tehdä asioita mistä joskus vain saatoimme unelmoida. Raha luo tietyllä tapaa myös jonkinlaista turvaa, koska valitettavan moni asia on kiinni rahasta. Mun mielestä varsinkaan naiset ei osaa puhua rahasta avoimesti tai palkoista avoimesti. Esimerkiksi mun oma palkka riippuu tasan siitä, kuinka paljon teen töitä, kun taas monilla on tuttu ja turvallinen kuukausipalkka. Sitten myös toisille ollaan kateellisia suuresta palkasta, mutta usein se toinen on tehnyt jotain erilailla tai valinnut toisen tien, kun sinä.

Jos haluaa vaurastua on keksittävä asioita, minkä avulla se on mahdollista ja usein se vaatii sitä pää-omaa. Helpoksi Suomessa ei vaurastumista ole tehty, vaan päin vastoin siitä on tehty helvetin vaikeaa. Mitä enemmän teet töitä sitä enemmän maksat veroja. Vaikka maksan ihan mieluusti veroa, niin olen silti tasaverotuksen kannalla koko maassa. Työnteosta ei koskaan saisi ns. rankaista ihmisiä, vaan päinvastoin kannustaa. Jos verotus ei olisi sama kaikille olisi meillä paljon enemmän rahaa kuluttaa, millä taas on huomattavasti positiivisemmat seuraukset Suomen taloudelle, koska kun kulutus on suurempaa palvelee se meitä kaikkia myynnillisesti.

Onko väärin sanoa ääneen, että haluan edetä tai haluan luoda uran, jotta mun on mahdollista totuttaa juuri niitä asioita työelämässä mitä haluan? Onko Suomessa väärin sanoa ääneen nauttivansa aika ajoin luksuksesta?  Mää haluan tehdä elämässäni sellaisia asioita, mistä saan itse kiksit, enkä sellaisia asioita mitkä mua ahdistaa ja vituttaa, mutta jotta pääsen siihen siihen päämäärään mihinkä haluan on välillä vähän ahdistettava ja vitutettava.

Mää oon päättänyt tehdä asiat itse ja raivata tieni itse, mikä ei ole aina se helpoin tie, mutta mulle se sopivin. Oon kokeillut matkanvarrella tehdä asioita jotenkin toisella tapaa, mutta se kääntyy aina jotenkin mua vastaan halusin tai en ja siksi olen tullut tähän lopputulokseen, että näin on paras. Ei sitä tiedä minne elämän kuljettaa ja mitä mahdollisuuksia aukeaa, mutta tässä kohtaa haluan mennä juuri näin eteenpäin ja kulkea tätä omaa muovaamaani polkua.

Mää haluan myös tavallaan omalla tekemisellä inspiroida ihmisiä, että omaa uraa voi myös luoda ilman korkeakoulua. Kun sää rakastat sitä mitä teet niin susta usein tulee hyvä ja vielä parempi, kun vaan jaksat päivästä toiseen tehdä ja harjoitella. Kun leipiinnyt työhösi, niin myös se alkaa näkymään sun asenteesta ja intohimosta. Meitä kaikkia tarvitaan vaikka me tehdään erilaista työtä. Toiset selviää elämässään helpommalla, kun toiset, mutta ainakin itse osaan arvostaa kaikkia saavutuksiani ihan eri tavalla, kun olen ne kaikki itse tehnyt

Kuvat Noora Näppilä

Asu House of Brandon 

-Umppu

Ei meillä oo varaa

 

Tulo-erot on asia mistä ei juurikaan puhuta. En tiedä miksi, koska itse ajattelen asiaa niin, että ihan jokaiselle ihmiselle olisi hyvä oppia puhumaan ääneen rahasta. Mun mielestä yleisellä tasolla olis myös hyvin tärkeää nostaa eri ammattikuntien palkkoja ja palkka eroja. Miksi joku toinen saa enemmän palkkaa, kun toinen. Esimerkiksi lapsiperheet on usein hyvinkin riippuvaisia toisista ammateista. Ajatellaan vaikka lastentarhanopettajia ja opettajia. Mun mielestä nämä kaksi ammattia on sellaisia, että niissä pitäisi olla palkan suuruus tuplasti sitä mitä se on tällä hetkellä.

Jos mää ajattelen vaikka tätä kevättä kun lapset oli suurimmaksi osaksi kotona ja kun kaikki oli tavallaan lukittautuneena koteihinsa, niin siinä samalla ymmärsi kuinka paljon erilaisia aktiviteettejä esimerkiksi päiväkodissa on. Varmaan jokainen vanhempi tunnistaa sen paskan aamun, kun joutuu viemään kiukuttelevan lapsen päiväkotiin. Ainakin itse tunnistan. Niinä aamuina vastassa on aina hymyilevä aikuinen, jolla on syli valmiina ottamaan lapsen, kun itse heittelen ilosta kärrynpyöriä tarhan pihassa siitä syystä, että oma pinna olisi olisi mahdollisesti katkennut viiden minutin sisään. Lapsia ryhmissä on paljon ja sielä on erilaisia persoonia. On haastavampia ja sitten helpompia ja ne hoitajat handlaa ne kaikki. Heilläkin voi olla kotona haastavia lapsia ja vaikka useampi kappale.

Tänä päivänä ei ole sanomatta selvää, että kotona kaikilla on asiat hyvin ja juuri siksi esim päiväkodin ja koulun merkitys kasvaa. Ei opettajaksi tai lastentarhanopettajaksi ihan noin vaan pääse vaan siihen on pitkä koulutus ja he ovat siinä alansa ammattilaisia. Monella saattaa puuttua ote lapseensa kokonaan ja lapsi määrää kodissa mitä sielä tapahtuu….. Meillä on kotona juuri nyt niin jumpitteleva uhmaikäinen, ettei ole tosikaan. Mun rakas pikku vauva, josta tuli yhdessä päivässä vastaan hankaaja joka asiassa. Äiti on tyhmä, en tee, se on tyhmää jne… Kuvitelkaa kun siinä ryhmässä saattaa näitä tyyppejä olla vaikka 10:n samanlaista ja ne hoitajat handlaa ne kaikki.

Myös ihan yhtälailla koulussa on sama homma ja se opettaja handlaa sen koko luokan ja mitä me teemme? Valitamme ja arvostelemme niitä hoitajia työstä mihinkä me ei itse aina edes pystytyä. Ja tähän asiaan liittyen haluaisinkin kuulla, että mikä määrittää näiden ihmisten palkan, joidenka merkitys lapsen elämässä on todella suuri? Ne ihmiset saattaa viettää aikaa meidän lasten kanssa enemmän kuin me itse… Ne ihmiset jotka opettaa meidän lapset olemaan ilman vaippaa, ajamaan pyörällä, lukemaan, kirjoittamaan, käyttäytymään jne.

Mää oon kolmen lapsen päiväkodin olossa ajan kuullut välillä ihan uskomattomia pyyntöjä siinä eteisessä…. Pesettekö meidän lapsen vaatteet jos ne likastuu, meidän lapsi ei oiekin tyykkää siitä ja siitä ruoasta…. Hommahan menee niin että vanhemmat huolehtii varavaatteet ja lapsi opetetaan syömään sitä tarjolla olevaa ruokaa. Ei sielä kukaan saa mitään erityiskohtelua. Joskus työpäivät on niin kiireisiä ja hoitajakin saattaa olla uupunut työhönsä, että päivä on yks selvitymistarina päivä toisensa jälkeen.

Ja mitenkä tää kaikki liittyy tähän postaukseen on se, että joillan aloilla palkka on niin huono, että esimerkiksi meidän systeemi tässä yhteiskunnassa saattaa mahdollistaa jopa paremmat tulot sillä, että on tekemättä mitään. Se ei saisi missään tapauksessa olla mahdollista. Nyt kun korona on tehnyt julmetun kassavajeen Suomen talouteen niin asioita pitäisi katsoa ihan uusin silmin. Tarkastella ihmisten palkkoja ja pyrkiä siihen, että kaikilla olisi varaa ostaa ruokaa perheelle oli työ mitä tekee mitä tahansa.

Mun oma työ tai oikeastaan palkka on täysin riippuvainen siitä kuinka monta tuntia olen töissä. Voin vaan haaveilla pääseväni neljältä töistä, mutta totuus on siinä 18-21 väliin. Mitä enemmän teen töitä sitä enemmän mun on mahdollisuus saada palkkaa. Teen useaa eri työtä, jotta saisin enemmän palkkaa mikä taas mahdollistaa mulle tietynlaisen elämän. Se on tavallaan yrittäjyyden hieno puoli, mutta samalla taas se paska puoli.

-Umppu