Hae
Prime Life by Umppu

Mun voimanaiset!

Mää oon aina ihaillut aikaansaavia ihmisiä ja etenkin naisia. Sellaisia, jotka uskaltaa kulkea omaa polkuaan ja jotka ovat kovalla työllä saaneet luotua erilaisia menestyviä yrityksiä ja luotua niistä useita ihmisiä työllistäviä yrityksiä ja menestyvän bisneksen. Mun päässä on aina tuhat ja yks ideaa ja haluaisin keskittyä niiden toteuttamiseen. Se mikä multa tässä kohtaa puuttuu on pääoma. Mun on tehtävä super paljon ja ahkerasti töitä, että mulla jää mahdollisuus tehdä ja kehittää jotain uutta, koska kaikki maksaa. Mää en ole koskaan perinyt rahaa tai saanut sitä mistään, vaan kaikki mitä mulla on kovalla työllä tehtyä. Ooon myös tosi ylepä siitä, mitä oon saavuttanut.

Mulla on paljon sellaisia voimanaisia, ketä mää ihailen ja tuntuu että heillä on taito muuttaa vesi viiniksi, jollain maagisella tavalla. Yks hyvä esimerkki on Jutta Larm. Mää oon seurannut vuosi vuodelta hänen tarinaa ja uskomatonta urapolkua, jolla hän on nyt päässyt siihen pisteeseen, että saa tehdä työkseen niitä asioita mitä haluaa. Mää itse haluaisin päästä joskus siihen pisteeseen myös. Mää haluaisin että mulla olis monta eri yritystä ja mää voisin työllistää ihmisiä ja että se yritys olis sellainen, että se olis niiden tyypien unelma duuni.

Mää oon tottunut tekeen kaiken yksin ja varmasti jatkossakin tulen tekemään. Mun huono puoli siinä on se, että mun on tosi vaikee tietyissä asioissa luottaa ihmsiin. Jos haluan että jokin asia tehdään tietyllä tavalla, niin jokaisella on kuitenkin aina se oma tapa tehdä asioita. Oon aika suurpiirteinen ja luotan siihen että kaikki järjestyy, mutta toisaalta oon taas aivan hiton pikkutarkka tietyissä asioissa. Mulle menee ihan pata jumiin jos joku tekee asiat sinnepäin eikä tee niitä huolellisesti.

Toisaalta on hyvä piirre olla pikkutarkka ja kun tekee itse, niin asiat hoituu juuri niin kun itse haluaa. Toisaalta se on taas tosi kuormittavaa pitkässä juoksussa, mutta toisaalta… mitäs se haittaa jos on siihen valmis.

Aika monen menestyneen yrittäjän takan on myös epäonnistumisia. Usein epäonnitumiset nimenomaan vie niitä yrittäjiä eteenpäin ja uudet asiat on varmemmalla pohjalla ja tietää ettei toista samoja virheitä uudelleen. Musta tuntuu, että mää oon itse tehnyt yrittäjänä ihan jokaisen virheen mitä vaan voi tehdä, mutta ottanut niistä kuitenkin opikseni.

Tää korona aika on jotenkin selkeyttänyt mun omia ajatuksia ja sitä, että haluan tunnillisesti tulla vähentämään mun töitä tulevaisuudessa. Mää tuun jättään liiketyötä vähän vähemälle varmasti ens vuonna ja keskityn enemmän koulutuksiin ja muihin juttuihin. Mää jätän osan mun palveluista pois kokonaan ja teen niitä töitä, johonka mulla on aikaa. Mun on myös jätettävä enemmän aikaa hallinnollisille tehtäville, joita nykyään yleensä teen vapaapäivisin. Ne on kuitenkin yhtälailla mun työaikaa ja aion hoitaa asiat niin, että ne tunnit on mulle tulevaisuudessa myös sellaisia, joista saan palkkaa.

Mää toivon myös sitä, että mää voin omalla tekemiselläni inspiroida joitain. Antaa sellaista mallia, että jokainen voi rohkeasti toteuttaa niitä omia haaveita ja unelmiaan ja mennä niitä kohti. Mua on niin monet kerrat matkan varrella lytätty ja sanottu, että ihan turhaa tai vastaavaa, mutta silti oon tehnyt just kuten itsestä on tuntunut.

Mua ärsyttää sellaiset ihmiset, jotka ihan joka asiasta kaivaa sen negaation ja miettii kaikki asiat sen pahimman kautta. Ne tyypit on myös usein niitä jotka junnaa omassa elämässä vuosi tolkulla siinä samassa ja niitä kyrsii kun joku toinen uskaltaa ottaa riskejä. He perustee omaa tekemistään, että oon ihan tyytyväinen näin, vaikka totuus on jotain ihan muuta. Onneks meillä on kaikilla täällä tilaa.  Tää vuosi on monin tavoin ollut ihan paska, mutta taas monin tavoin yks parhaista. Vaikka mieli vähän ailahtelee, niin silti kaikki on kuitenkin hyvin

Asu House of Brandon 

Kuva Noora Näppilä

Josko sitä lähtis vähän reissuun?

Matkustus on asia mikä on aina jakanut mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Nyt kun matkustamista on rajoitettu useissa eri maissa on varmasti osa ihmisistä onnellisia, sillä muistan kuinka itsekkin olen saanut useita kertoja kovaa krittiikkiä matkustamisesta ja siitä kuinka tuhoan meidän maapallon.

No mitenkäs on tilanteen laita nyt? Matkustamista edelleen rajoitetaan valtion suosituksesta, mutta ilmeisemmin kaikkia se ei koske? Osa Suomalaisista ei ole tavallaan välittänyt suosituksesta, vaan matkustaa silti. On se perustelu sitten irtiotto tai hankala elämäntilanne, niin uskon että meistä ihan jokainen täyttää ne samat tunnusmerkit. Varmaan ihan jokainen olisi tässä kohtaa valmis pakkaammaan laukut ja tekemään pientä irtiottoa.

Jos mää vastaan nyt rehellisesti mitä mieltä olen tällä hetkellä matkustamisesta, niin mun mielestä se on todella itsekästä. Ne on päällimäiset fiilikset. Jos kerran suositus on välttää kaikkea ylimäärästä matkustamista, niin siinä ei ole mitään epäselvää. Mää ymmärrän osan työhön liittyvän matkustamisen, koska meidän tämä maailma on rakentunut myös sen matkustamisen ympärille.

Tavallaan toisaalta monessa maassa on todella kovat koronarajoitukset ja myös paikanpäällä on useissa paikoissa maskipakko. Jokainen tekee myös sen valinnan siinä kohtaa, mitkä on maan rajoitukset. On silti huvittavaa että ne ihmiset, jotka kuuliaasti ulkomailla sakon uhalla pitää sitä maskia ei käytä sitä kotimaassa, koska Suomessa ei jaella sakkoja. Tää koko tilanne jakaa kansan kahtia ja todellakin ainakin itse noudatan suosituksia. Mulle olisi sopinut erittäin hyvin se, että koko Suomi oltaisiin laitettu säppiin pariksi viikoksi, jotta tauti oltaisiin saatu nujerrettua ja kukaan ei liikkuisi minnekkään, versus tämä kuukausi, ehkä jopa vuosi tolkulla kestävä joopas eipäs leikki, mikä ajaa yrityksiä nurin ja lisää työttömyyttä.

 

Mää uskon, että ihan jokaisella tämä tilanne on vaikuttanut elämään. Miksi sitten muiden matkustelu ärsyttää? No ehkä juuri siksi, koska kukaan ei jaksa tätä enää. Onhan se todettu, että siltä Skopjen lennoilta tuli alvariinsa sitä koronaa tänne Suomeen ja osa tartunnoista on tullut ulkomailta. Ehkä siinä ärsyttää myös se, että onko jonkun toisen ”ongelmat” jotenkin oikeutetumpia ottamaan sen irtioton arjesta, kun toisen? Ne puheet siitä sääntö Suomesta on tässä kohtaa pelkkä vitsi, koska Suomen lainsäädäntö ei voi pakottaa ihmisiä ja uskonkin sen olevan yksi syy tähän touhuun. On ne sitten häät, synttärit, mitkä tahansa juhlat niin ihmiset ei välitä enää vaan ajatellaan koska mulla on oikeus. Osa perusteli matkalle lähtemistä sillä, että olisin hävinnyt rahaa niin ja niin paljon…. Se ei ehkä kuitenkaan ole suhteessa siihen, että jollain on kaatunut koko elinkeino tai perheyritys?

Jokainen tekee kuten tykkää oli säännöt mitä tahansa. Sellainen haters gonna hate puhe on ehkä tässä kohtaa joksenkin lapsellista omaan makuun. Mulla peruuntui monta reissua ja reissusuunnitelmaa. Mun yksi koulutus mikä on Dubaissa oli tarkoitus järjestää maaliskuussa, josta se siirtyi syyskuulle ja taas maaliskuulle 2021…. Se on ainut ”reissu” mikä tällä hetkellä on ns. tiedossa, mutta epäilen edelleen että sitä ei vaan järjestetä. Omalla kohdalla seuraan kokoajan maailman tilannetta, missä tilanne on monessa maassa kaoottinen verrattuna tänne Suomeen. Itse en matkusta ennenkun koen sen täysin turvallikseksi.

Tässä tilanteessa ei kai ole oikeaa ja värää tapaa toimia, sillä myös se matkustamisen loppuminen vaikuttaa matkailualaan todella rajusti. Mun mielestä valtion tuet olisi pitänyt suunnata juurikin niille aloille, mihinkä valtion toimesta tehdään rajoituksia. Tässä on ollut melkein vuosi myös aikaa tehdä yrityksiin uusia toimintamalleja, mutta osa ajatteli hyvän kesän jälkeen, että eihän tässä oo hätäpäivää ja jatkoi samalla kaavalla. Ehkä siinä kohtaa iski ahneus ja ajatus että nyt vaan kaikki eurot asiakkailta pois mitä saadaan ja sitten sama kun keväällä tuli takaisin.

Valtion toimesta on tehty liian hätiköityjä päätöksiä ja itse koen että tälläisten pandemioiden varalta olisi oltava jatkoa ajatellen valmis suunnitelma ja toiminta-ohje ja sillä tavalla laskettuna, että homma toimii. Välillä on itsellä sellainen fiilis, että ei tiedä itkeäkkö vai nauraa. Ehkä tähän on jo niin tottunut, että on ottanut niitä uusia toimintamalleja omaan elämään siten, että jatkaa vaan eteenpäin rajoituksia noudattaen.

Oon huomannut lieveilmiönä, että paljon tulee perheenlisäys ilmoituksia sosiaaliseen mediaan. Moni on jättänyt pitkäaikaisen työpaikan ja kokeilee siipiään muualla, osa muuttaa, osa eroaa ja osa on löytänyt onnen jopa lähipiiristä. Ehkä tää tilanne on kuitenkin tehnyt meille myös todella hyvää siinä kaikki mulle heti nyt kultuurissa, missä kaikki on kaikille saatavilla. Ehkä me nyt jokainen mietitään sitä omaa elämää vähän tarkemmin ja mennään vähän syvemmälle sinne elämän tarkoitukseen. Onhan se niin, että ne ihan tavalliset asiat siinä arjessa tuo sitä onnea ja turvallisuutta siihen elämään ja kaikki muu siihen päälle on vaan ekstraa.

Pysytään kaikki terveinä ja noudatetaan suosituksia <3

-Umppu