Hae
Prime Life by Umppu

Sano asiasi ääneen

Nyt on paljon on paljon ollut esillä Jenkeissä sattunut mustaan ihmiseen kohdistunut väkivalta, mikä johti kuolemaan. Asialta ei ole voinut välttyä, sillä on ollut maailmanlaajuisesti esillä milenilmauksissa ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Mää katsoin hetki sitten Netflixistä Michelle Obamasta kertovan dokumentin, mikä oli mielestäni erittäin hyvä ja katselemisen arvoinen. Mulle jäi siitä erityisesti mieleen se, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi (mitä Michelle painotti), mikä pitää todellakin paikkansa. Me eletään vuotta 2020 ja edelleenkin ihmiset on epätasa-arvoisia. Tää on toisaalta vaikea aihe mun kirjoittaa, koska kuulun itse valtaväestöön, enkä ole koskaan joutunut kokemaan syrjintää ihonvärini tai esimerkiksi seksuaalisen suuntautumiseni takia tai minkään muunkaan. En osaa välttämättä samaistua asiaan täysin, vaikka kuinka koittaisin ja mun mielestä tästä asiasta parhaita on puhumaan juuri ne ketä tämä koskettaa henkilökohtaisesti. .

Musta on todella tärkeää, että jo sulla on sulla on jotain sanottavaa niin sano se ääneen. Mää oon aina pitänyt itseäni siinä mielessä rohkeana tyyppinä, että uskallan sanoa oman mielipiteeni ääneen, vaikkei se aina kaikkia miellyttäisikään. Ehkä oikeastaan tarkoitan sitä, että uskallan ottaa puheenaiheeksi asioita, mitkä on ehkä välillä kipeitä, joittenka ulostulo saattaa myös satuttaa joitain ihmisiä, mutta kuitenkin usein aiheet auttaa myös muita puhumaan niistä asioista, jolloinka se vie asiaa eteenpäin. Mää myös uskalla näyttää mun tunteeni. Jos mua itkettää niin itken ja jos mua naurattaa niin nauran. En oo koskaan joutunut pidätteleen itsessäni sitä mitä oon.

Mää oon aina ihaillut rohkeita ja itsevarmoja naisia. Koen saavani niistä itse voimaa ja energiaa. On mahtavaa että uskalletaan puhua kipeistäkin aiheista ja näyttää niitä omia haavoja myös muille. Tietynlainen kulissin pitäminen pidemmän päälle on hyvinkin raskas taakka kannettavaksi. Kukaan meistä ei ole täydellinen, eikä tarvikkaan olla. Mää koen itse että vertaistuki on monessakin asiassa se paras asia ja ehkä esimerkiksi siksi jaan välillä aiheita, mitkä voi olla myös mulle itselle kipeitä aiheita.

Mulla on aina ollut aika vahva minäkuva ja itsetunnon kanssa mulla ei oo ollut suurempia ongelmia. Musta on silti ollut hauska huomata tässä blogini varrella kuinka toisilla ihmisillä on kova tarve painaa toisia kuitenkin alas. Mää saan edellee lähes päivittäin joltain viestiä siitä, kuinka en osaa kirjoittaa ja kuinka voin blogata, kun en osaa kirjoittaa edes yhdyssanoja… Musta on huvittavaa, että asia mikä ei sinänsä oo koskaan vaikuttanut mun elämään, eikä haittaa mua on monelle muulle niin suuri ongelma. Miettikää että mää kirjoitan työkseni, mun äidinkieli oli koulussa varmaan kutonen, en osaa edelleenkään yhdyssanoja, mutta silti mää saan kirjoittamisesta palkkaa ja itseasiassa tää blogin kirjoittaminen on parasta lääkettä mun lukihäiriöön. Mää mielummin itse keskityn itseni kehittämiseen edelleenkin, kun takerrun muiden ihmisten heikkouksiin… ja vielä sellaisiin joille ei aina itse voi mitään.

Musta olis ihan hirveetä jos olisin elänyt lapsuuden sellaisessa ilmapiirissä, että mua olis kokoajan mollattu ”ei susta oo mihinkään” tai vaikka sanottu että turha yrittää tai että oot aivan surkee… Joillekkin se on ihan normaali lapsuus ja joku elää sitä samaa vielä parisuhteessakin. Miettikää mitä se tekee omalle itsetunnolle….. Kenekään ei kuuluisi joutua sietämään sellaista, sillä se pikkuhiljaa kalvaa ja tuhoaa meitä rikkinäisiksi. Parasta elämässä on se, että voit karsia ne ihmiset pois ketä et halua sun elämään. Mulla on ainakin paljon parempi olla. Rakkaus on aina ollut mun elämässä se kantavin voima ja sillä mennään edelleen.

Mekko House of Brandon/ Kengät Chanel 

kuva Noora Näppilä

-Umppu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *