Hae
Prime Life by Umppu

Haasteita haasteiden perään

Voi kesäpäivät minne katositte? Tän hetkinen tilanne aiheuttaa varmaan jokaiselle mielialan vaihteluita. On niitä hyviä ja sitten taas niitä huonoja päiviä. Ihan arkiset asiat tuntuu haastavilta ja välillä ne menee ihan normaalisti eteenpäin. Viime viikko oli mulle jotenkin todella raskas ja tuntuu, että palaudun siitä edelleen. Olin pitkiä päiviä töissä, oli ristiäiset, hautajaiset ja kaikkea muuta ohjelmaa. Vaikka sitä koittaa pysyä positiivisena, niin joskus ei vaan pysty ja kykene edes siihen. Oli ihana makoilla takapihan terassilla, mutta samalla kärsin ihan tuskaisesta vatsakivusta muutaman päivän… Mää tiedän, että mun olis pakko taas alkaa kunnolla harrastaan liikuntaa, mutten tällä hetkellä saa sitä itsestäni irti.

Korona aikaan ehkä vaikenta on ollut se oma aika. Mää ihan rehellisesti sanottuna tarviin sitä. Tarviin aikaa ettei mun tarvi puhua kenellekkään, eikä palvella ketään, vaan saan vaan olla. Ja se oleminen myös tarkoittaa sitä, että mulla ei ole naaman edessä kilometrin pituista to-do listaa tekemättömistä asioista. Oon suunnitellut, että alan taas pikkuhiljaa pitämään koulutuksia pienemmille ryhmille. Mää tykkään siitä hommasta niin paljon, että kaipaan sitä jo. Tää aika on vähän sellaista että ei ole mitään mitä odottaa, kun kukaan ei tiedä mitä tapahtuu. Ei oo tiedossa mitään lomia tai reissuja, koska nyt on vaan tehtävä töitä ja tavallaan varauduttava siihen mahdolliseen toiseen altoon, mikä tulee tai ei tule.

On jotenkin ahdistavaa ajatella, jos matkustaminen taas alkaa ja jengi ei noudata karanteeni ohjeita ja jos tää helvetin korona saa taas uuden sysäyksen. Tässä kohtaa omaa mieltä on vaikee pitää kurissa just siks kun ei tiedä mitä tulevan pitää.

Mulla on paino pysynyt pitkään jo aikalailla samassa. Nyt korona myötä oon lihonut ja sekin ärsyttää. Aktiivinen arki on aina pitänyt mun kropan samassa pisteessä, mutta kun sitä ei ole ollut on painokin noussut. Millekkään dieetille en todellakaan suostu tai lähde, mutta en silti pidä fiiliksestä, että vaatteet puristaa. Josko sitä sais itsensä jotenkin motivoitua taas.. Onko muilla samoja ongelmia vai oonko ihan yksin asioiden kanssa?

Mulla on tänään vapaapäivä ja istun tässä meidän sängyllä. Ohjelmaa tälle päivälle on vaikka millä mitalla. Viikonloppuna meillä vielä hajos kaiken kukkuraks tiskikone ja uus sellainen on tänään käytävä hakemassa.. Mää koitan kokoajan asennoitua siihen, että tästä kesästä tulee ihana, mutta sydän kaipaa ehdottomasti ulkomaille… Mulla olis haaveissa, että päästäisiin esim tammikuussa sinne pariks viikoks, mutta saa nähdä. En lähde minnekkään ennenkun se on turvallista. Tässä sitä vaan koittaa kokoajan tsempata. Tää postaus oli ehkä vähän tälläistä oman fiiliksen purkua, koska mulla aina auttaa asioista puhuminen ja nyt kun oon yksin kotona, niin en viitsi yksinkään keskustella hahaha.

Toivottavasti tästä tulee hyvä viikko ja saadaan nauttia edes vähän lämmöstä ja ulkoilla… Katsotaan mitkä on koulujen avaamisten tulokset, kun eikös ne parin viikon aikana tule selville. Mukavaa maanataita kaikille

Asu House of Brandon

Kuva Noora Näppilä

-Umppu

3 kommenttia

  1. JohannaEk kirjoitti:

    Kyllähän tuo paino on itselläkin alkanut nousta kun päivittäinen aktiivisuustaso on tän koronan myötä laskenut. Samalla tulee ehkä herkuteltuakin useammin, kun ei oikein ole muutakaan kivaa nyt 😀 Mutta luotto on kova, että tästä palaudutaan kun arkikin normalisoituu, ja jos tästä terveenä selviää niin ei pari kiloa sinne tänne 😀 Mielialaan se vaan vaikuttaa, kun ärsyttää että painoa tulee, vaikkei ihan lapasesta ole lähtenyt syömisetkään. Kauhea kaukokaipuu myös! Toivottavasti tulis kuuma kesä 🙂

  2. Oravanpyörässä oravaperhe kirjoitti:

    Toivottavasti en loukkaa, jos kysyn, että miten teillä järjestyy lastenhoito, kun teet pitkiä päiviä iltaan asti? Kuka siis ”ottaa kopin” teidän muksuista, kun sä oot kirjaimellisesti kädet kiinni hommissa iltaisin ja varmaan monesti myös lauantaisin?

    • primebody kirjoitti:

      teen töitä 3-4p viikossa. Aloitan usein aamulla aikaisin ja kun tuun kotiin on lapset tietty sen aikaa isänsä kanssa kotona ja aina hereillä kun tuun kotiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.