Hae
Prime Life by Umppu

Nöyryys on pidempi tie kun röyhkeys

Mulla on käynyt elämässä muutamia kertoja ihmisten tulkinnassa huonosti. Mää oon pohjimmiltani tosi kiltti ihminen ja autan muita viimeiseen asti. Mää pidän aina mun lähimmäisten puolia viimeiseen asti, jos koen sen tuntuvan oikealta. Se minkälainen oon oikealta luonteeltani tuskin välittyy teille rehellisesti, vaan monilla saattaa olla musta jokin tietty mielikuva. Mulle sillä ei ole merkitystä, koska tärkeintä on että ne mun läheiset tuntee mut sellaisena, kun olen. Joskus kuitenkin ihmissuhteissa käy nii, että toinen ns. pettää. En tarkoita nyt parisuhdetta vaan ihmissuhdetta. On kamala huomata jälikäteen, että sua on täysin hyväkskäytetty ihmissuhteessa. Susta on vain heattu hyöty ja oppi ja sua on käytetty ponnahduslautana omalle uralle. Siitä tulee todella petetty olo ja se vaikuttaa aina uusien luottamuksellisten ihmissuhteiden luomiseen.

Jokainen ihminen kehittyy elämässä ja mitä enemmän tulee ikää, sitä oppii ymmärtämään paremmin toisia ihmisiä. Toki kaikki ihmiset ei opi ymmärtämään muita koskaan ja näkee aina vain itsensä. Jos mulla ei olisi lapsia, niin olisin varmasti todella erilainen ihminen. Mitä enemmän mulle niitä lapsia on syntynyt, niin sitä enemmän osaan asettaa toisen ihmisen omien tarpeiden eteen. Mää tykkään auttaa ihmisiä, koska mulle tulee siitä hyvä mieli ja teenkin sitä paljon pitämättä siitä sen kummempaa meteliä. Tarjoan apua usein myös silloin, kun mulla ei olisi siihen aikaa, koska aina on aikaa auttaa muita.

Tää asia mitä koitan saada ulos, jotta voisin sen unohtaa ja mennä eteenpäin tuntuu vaikealta. Toisaalta ihminen mikä on äärimäisen ihana tyyppi, avulias, inspiroiva ja herttainen onkin loppupeleissä sua kohtaan täys mulkku ja ne omat ajatukset ihmisestä pitäis kääntää sielä omassa päässä tuntuu aivan tuskaisen vaikealta. On todella vaikea ymmärtää ihmistä, joka jättää taakseen vain poltettuja siltoja ja ihmistä, millä ei ole minkäänlaista kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan. Viimeisenä ajatuksena tulee mieleen vain röyhkeys.

Röyhkeys ei sinänsä ole aina edes huono luonteenpiirre, sillä osittain myös pienellä röyhkeydellä mennään eteenpäin. Kuitenkin jos se on muiden yli kävelemistä ja hyväksikäyttöä, niin sitä en hyväksy lainkaan. En vaan voi yksinkertaisesti ymmärtää ihmisiä, jotka toimii näin, eikä ymmärrä sitä, että he valitettavasti tulevat usein edestään löytämään ne omat töppäilyt ja se vaikuttaa moneen asiaan tulevassa. Usein nousukiidossa ei ymmärrä asioita, vaan elelee pilvissä kuvitellen olevansa uniikki ja ne tulee tunnetasolla kohtaan vasta sitten, kun joutuu jossain kohtaa pettymään ja nöyrtymään. Jos pää tavoitteena on tie tähtiin, niin loppupeleissä tällä systeemillä olet yksin sielä taivaalla tuikkimassa. Toki jos e on tavoite, niin ilmeisesti on siinä silloin onnistunut.

Mää kohtelen mun lähimmäisiä hyvin ja kunnioitan ihan jokaista. Mää en koskaan huuda mun ystäville ja mulla on muutenkin kasvanut aika pitkä nahka kärsivällisyyteen. Haluan aina selvittää kaikki asiat puhumalla, koska silloin tulee asiat ymmärretyksi paremmin molemmilta kanteilta, jos kaikki on valmiita tekemään yhteistyötä.  Kaikki eivät kuitenkaan halua puhua tai selvittää asioita, vaan heittää ne maton alle ja lähtee röyhkeästi taas eteenpäin. Siinä kohtaa on todellakin aika päästää irti ja antaa tuulen viedä.

Mää en pääsääntöisesti koskaan toivo ihmisille pahaa. Mää toivon tässäkin tilanteessa että oppi tulee jälkeenpäin ymmärryksenä ja havahtumisena. Ehkä joskus jopa kiitollisuutena tai sen ymmärryksenä. Oon itsekkin oppinut monta asiaa epäonnistumisen kautta ja se on ollut se paras oppi. . Sää et voi mennä toisen ihmisen eteen ja tehdä just niinkuin sää haluat, vaan sun on kunnioitettava sitä toista. Nöyryys on myös yksi tapa menestykseen ja usein silloin se tie on paljon mukavempi sen röyhkeyden sijaan. Oli niin tai näin nyt on aika päästää irti.

-Umppu

2 kommenttia

  1. Suvi Ilola kirjoitti:

    Ite ollut samassa tilanteessa,et on vaan käytetty hyväks ja otettu kaikki hyöty irti.Mä uskon karmaan,uskon et sellaset ihmiset saa kokea nahoissaan.Sen minkä taakseen jättää niin edestään löytää.
    Tsemppiä Umppu?

  2. Katja kirjoitti:

    Agree ?? Olen ollut samassa tilanteessa. Otin hyvää hyvyyttäni töihin ihmisen, jonka tunsin kavereiden kautta ja jota pidin jopa ystävänä. Opetin, ohjasin ja luotin. Tarina päättyi selkään puukotukseen ja pahan puhumiseen, ihanasta ihmisestä paljastui ihan uusia piirteitä, joita on ollut vaikea käsittää ja sulattaa. Tämä ihminen on puoliksi kotoisin maasta, jossa edelleen edetään röyhkeydellä, koppavuudella ja olkapäätaktiikalla. Harmillista sanoa, mutta tällainen käytös ei ainakaan kyseisen maan mainetta paranna ja jatkossa olen varmasti varovaisempi.

    Isot tsempit!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *