Hae
Prime Life by Umppu

Palataan hieman ajassa taaksepäin

Tässä kun on. hyvin aikaa, niin voi hieman mennä ajassa taaksepäin. Mää oon pitänyt vuoden alusta vaalennuskoulutuksia ja olin hetki sitten Kokkolassa Salon Marjo Aholan liikkeessä kouluttamassa. Pakko ihan alkuun sanoa, että wau mikä liike. Meidän oma salonki Tampereella on aika pieni 45m2 ja täällä oli oikein kunnolla tilaa ja sisustus oli ihan viimeisen päälle mietitty ja itse salonki oli kahdessa eri kerroksessa. Musta on aivan mahtavaa, että meillä täällä Suomessa löytyy upeita salonkeja, missä on mietitty jokainen yksityiskohtakin tarkasti. Ei keskitytä vaan siihen kampaamiseen, vaan uskalletaan rohkeasti rakentaa hyvää fiilistä ja inspiraatioo tuova miljöö.

Mää olin pitämässä henkilökunnalle vaalennuskoulutsta ja he tekivät kyllä todella upeita lopputuloksia kerrassaan. Mää pidän kouluttautumista varsinkin meidän alalla ihan ehdottoman tärkeänä asiana, sillä esimerkiksi tuotteet kehittyy niin valtavaa vauhtia, että hommassa on pysyttävä mukana ja meidän ammattilaisten pitää olla aina tietenkin askel edellä kuluttajaa. Kouluttamisessa on se just parasta, että mää opin itse kokoajan ihan valtavasti uutta muilta kampaajilta ja saan siinä myös itse oppia.

Mää teet paljon vaaleita hiuksia ja koen sen omaksi erityisosaamiseksi. Tiesittekö muuten, että blondit ”kuolee kohta sukupuuttoon”, koska rodut sekoittuu kokoajan kovaa vauhtia. Pien ei ole enää vaaleahiuksisia lapsia. Mitä enemmän ne sekoittuu, niin sitä enemmän vaalennustaitoa kaivataan.

Mun koulutuksessa käydään ihan perusasioita vaalennuksesta läpi. Mää kerron mitä oon itse havainnut ongelmiksi vaalentamisessa ja opetan erilaisia tekniikoita, millä niitä ongelmatilanteita lähdetään ratkomaan. Mulla olis tarkoitus tehdä myös kattava vaalennuskoulutus verkkoon, jotta sitä vois opiskella ympäri Suomen. Itsellä oli tarkoitus kesällä lähteä Venäjälle kouluttautumaan, mutta tilanteen vuoksi tuskin koulutuksia pidetään, koska voihan olla että rajat on kiinni vielä silloinkin ja ainakaan itsestä ei tunnu nyt hyvältä matkustaminen.

Mää oon ollut ihan fiiliksissä siitä, että oon saanut olla mukana kehittämässä uusia värejä, mitä me ollaan mun koulutuksissa käytetty. Mää koulutan aina kotimaisilla SIMI:n väreillä ja pian tuleekin tuotantoon uuden toner värit, mitkä on tarkoitettu vaalennetun hiuksen päälle. Mää oon testaillut näitä värejä jo kauan ja saanut kunnian käyttää niitä mun koulutuksissa, mikä on ollut siistiä. Kokkolan koulutuksissa me tehtiin aivan uskomattoman hienoja lopputuloksia ja oon edelleenkin aivan kateellinen salongin pesupaikoista, mitkä nousi lähes makuuasentoon ja voin vaan kuvitella mikä kokemus se on asiakkaalle hierontaa unohtamatta.

Tänä hetkenä meidän alalla tärkeintä on palvelu ja ammattitaito. On pidettävä jatkuvasti yllä sitä omaa osaamista, eikä missään tapauksessa riitä se, että olet valmistunut vuonna 1983.. Sitä suuremmalla syyllä sun on vaan kokoajan kouluttauduttava enemmän. Kouluttautuminen on todella inspiroivaa ja se antaa aina intoa ja buustia liiketyöhön. Mitä enemmän itse opiskelee, niin sitä mielekkäämmäksi se kouluttautuminen muuttuu ja fiilis työskentelyyn muuttuu. Jos sitä vetää kokoajan samalla vanhalla kaavalla, niin sitä junnaa paikoillaan….

Toivotaan että kun kevään koulutukseni on aikalailla peruttu, niin saadaan syksystä entistäkin mielekkäämpi koulutussyksy. Itse aion mahdollisesti pitää koulutuksia poikkeuksellisesti myös kesällä, koska ihmiset varmasti aktivoituu tän tilanteen jälkeen ihan eri tavalla.

 

-Umppu

Mitenkä sain yöunet takaisin

 

Vanhemmat, joidenka lapset nukkuu levottomasti tietää miltä tuntuu valvominen. Ne tietää kuinka raastavaa on valvoa useita vuosia lasten takia. Ne tietää miltä tuntuu herätä 10 kertaa yössä ja ne myös tietää kuinkakuormittavaa se on henkisesti, mutta myös fyysisesti. En muistanut moneen vuoteen miltä tuntuu herätä niin etten ole väsynyt. Jos valvomista on vuosia takana, niin ainakaan mua ei mikään hotellissa nukkuminen auta sitten yhtään. Unen laatu on muodostunut jo niin huonoksi, että jos Erkki pierasee ykkösessä, niin kuulen sen 7 kerrokseen. Pras uni tulee kotona omassa sängyssä.

Meidän perheessä kamppailtiin tän asian kanssa vuosia. Me kokeiltiin erilaisia järjestelyitä ja mikään niistä ei ollut toimiva. Mulla tapahtui sellainen henkinen romahtaminen ja sanoin että en pysty tähän enää yhden ainutta yötä. Meidän talo on L-kirjaimen mallinen. Toisessa päässä on lastenhuoneet ja toisessa aikuisten makkari. Kaikki yöt oli yhtä ravaamista essuntassun pitkin kämppää. Mulla oli kodissa työhuone, mistä päätin luopua, jonka ”seurauksena” oli Boho Studio.

Meidän pienimmillä lapsilla on ikäeroa 1,4-vuotta ja ne on vähän kun kaksoset. Aina kiinni toisissaan. Ajattelin että lasten omat huoneet oli liian kaukana meistä ja päätin että ne on saatava lähemmäksi. Kannettiin Vivianin huoneesta levitettävä sohvasänky mun vanhaan työhuoneeseen ja ostettiin siihen kunnon patjat ja laitettiin molemmat sinne nukkuun ja siitä tää kaikki alkoi. Lapset ei ole nukkunut muutamaan kuukauteen omissa huoneissa, vaan toistensa kanssa mun vanhassa työhuoneessa. Jos ennen jouduin heräilemään noin 5-10 kertaa yössä, niin nyt voi olla viikkokin putkeen, etten herää kertaakaan. Satunnaisesti lapset saattaa yöllä kipittää meidän huoneeseen ja välillä kömpii itse mun peiton alle niin, että en edes herää siihen.

Varsinkin tänä korona aikana tuntuu todellakin siltä, että myös se tietynlainen kiire on kadonnut arjesta ja oon todellakin saanut nukkua vielä normaalia enemmän. Palautuminen vuosien valvomisesta on edelleen kesken, mutta oikeeseen suuntaan ollaan menossa kokoajan. Jos pikkuset haluaa nukkua kaksin vaikka seuraavat 4 vuotta niin nukkukoot. Pääasia on että kaikki saa mahdollisimman hyvin nukuttua ilman yöllisiä katkoksia.

Meidän kaikki lapset nukkuu suhteessa moneen muuhun lapseen vähän. Olis aivan hullun hommaa laittaa lapset kasilta sänkyyn. Lapsissakin on iltavirkkuja. Nyt me voidaan laittaa lapsille heidän nukkumahuoneeseen iltasadun pyöriin ja itse istahtaa vaikka sohvalle. Se myös tarkoittaa sitä, että  se ns. oma-aika alkaa jo alkuillasta eikä silloin keksiyöllä. Enää eitarvi tapella nukkumaan menosta tai istua pimeessä huoneessa. Lapset kuuntelee satuja ja nukahtaa omia aikoja. Tästä on ollut ihan mieletön apu meidän perheessä. Ei siis kannata luovuttaa vaan keksiä ja kokeilla erilaisia systeemejä. Voin kertoa että kun sen oikeen löytää vaikka sitten viiden vuoden jäljkeen, niin se tuntuu taivaalliselta.

Meidän eka lapsi oli kuin enkeli nukkumisen suhteen. Peitto päälle, suukko ja hyvänyön toivotus. En todellakaan tiennyt, että on lapsia, jotka ei vaan nuku ja jotka herää monta kertaa yössä. En myöskjään ymmärtänyt vanhempia joiden tarvi nukuttaa lapsia, mutta nyt todellakin ymmärrän. Halusin jakaa teillä tän meidän onnistumisen, koska niin moni vanhempi kamppailee saman asian kanssa.

-umppu