Suomessa ei saa olla onnellinen edes jouluna
Törmäsin eilen somessa mielipiteitä jakavaan keskusteluun joulusta ja se viettämisestä. Keskustelu liittyi tavallaan joulupaineisiin ja siihen kuinka kaikilla ei ole varaa viettää joulua. Kuinka joku kokee paineita, kun toiset leipoo ja toiset saa lahjoja ja kun se ei ole kaikille mahdollista. Toisilla on upeat kuuset ja toisilla ei ole siihen edes varaa. Mää ymmärrän tän asian täysin, mutta taas toisaalta en ymmärrä. Nää keskustelut on usein sitä, että toisen tekemisiä moititaan ja sitten se oma tekeminen on jotenkin parempaa, ekologisempaa ja hyväksyttävämpää. Vaikka joulu on ja tulee varmasti olemaan kulutusjuhla niin nään siinä kuluttamisessa todella paljon hyvää. Tässä hallitsevassa tilanteessa mun mielestä juurikin niiden kenellä siihen kuluttamiseen on mahdollisuus on kulutettava, koska sitä rahaa todellakin tarvitaan tän korona episodin ylipääsemiseen. Yrityksiä kaatuu kun sieniä sateella ja tässä ei ole vielä kaikki, niin se että me lopetetaan vielä kuluttaminen on se viimeinen niitti.
Musta on hassua että jopa siitä saadaan joku tuntemaan huonoa omaatuntoa jos vuokraa kuusen, mikä oli ainakin mulle ihan uusi tieto, että sellaista edes voi tehdä. Tällä hetkellä mää itse toivoiasin että kaikki laittais kaikkensa peliin, jotta saataisiin koronan leviäminen hidastettua, koska ei me oikein voida muutakaan. Keskitytään siihen omaan tekemiseen. Joulu on ainakin mulle tän vuoden yks valopilkkuja, koska sitä ei ole kielletty.
Mitä sillä on väliä jos joku influeceri postaa instaan ihania joulukuvia tai kuvia joululahjoista? Jos se on asia mikä hänet tekee onnelliseksi? Mitä sillä on väliä jos naapurin Maija leipoo upeita jouluherkkuja vaikka joka hiton päivä ja postaa niistä kuvia someen. Kumpikaan niistä ei vaikuta mun elämään eikä mun tunteisiin ja jos vaikuttais niin voisin lopettaa näiden tilien seuraamisen. On se asia mikä tahansa niin varmasti aiheuttaa jollekin mielipahaa. Jotain voi ärsyttää toisen onnellinen parisuhde tai mikä tahansa.
Mää en ole itse koskaan elämäni aikana saanut mitään muuta tukia kun lapsilisää ja äitiyspäivärahaa. En voi henkilökohtaisesti sanoa yhtään mitään mistään tukiviidakosta. Kuitenkin ihmettelen että toisilla on samoilla tuilla mahdollisuus tehdä vaikka mitä ja toisilla ei. Mitenkä se asia voi niin olla? Kertokaa mulle joku viisaampi, sillä sama järjestelmä on ympäri Suomen.. Musta tuntuu että etenkin nyt joulun alla aina tää asia korostuu. Mää en enää tiedä mitenkä ihmisiä vois auttaa… Olen kuukausilahjoittaja, olen osallistunut useampaan joulupuu ja hopen joulukeräykseen, olen lahjoittanut vaatteita, tukenut Suomalaisia yrityksiä ja kyllä voin rehellisesti myöntää, että kuulun siihen ”etuoiketettuun porukkaan” kenellä on varaa viettää joulua.
Musta on välillä ahdistavaa olla täällä kun tavallaan et saa olla sitä mitä oikeesti olet, koska sun pitää kokoajan miettiä loukkaatko sun tekemisellä jotain tai aiheutatko jollekkin toiselle pahaa mieltä. Ihan sama mitä teet niin joku loukaantuu aina. Ihan sama jos mää laitan kuvan vaikka omasta työstäni someen, niin joku voi kokea sen loukkaavana koska juuri hänellä ei ole varaa kampaajalle ja jollain toisella on. Joku postaa kuvan kun kelluu keskellä järveä suplaudalla, niin joku loukkaantuu siitä, koska hänellä ei ole suplautaa… Tää on toisaalta ikuinen suo ja siitä tuskin koskaan on ulospääsyä. Suomessa harrastetaan myös älyttömän paljon sijaisloukkaantumista, eli loukkaanutaan jonkun muun puolesta, koska oletetaan se loukkaavan jotain.
Moni varmaan ajattelee, että hyvähän ton tossa on puhua kun ei tajua mistään mitään ja en varmaan tajuakkaan, mutta sen tiedän, että ainakin itse oon tehnyt aivan helvetisti duunia sen, etteen että olen se ”etuoikeutettu” ihminen viettään sitä joulua. Mää oon aina rakastanut joulua ja sen fiilistelyä ja musta on aivan perseestä etten sitä sais fiilistellä ihan vaan siitä syystä että se tuntuu jostain toisesta pahalta. Loppupeleissä varmaan kaikki olis paremmin kun ei olis koko internettiä niin ihmiset ei niin paljon kadehtis toisiaan. Mun mielestä joulussa nimenomaan parasta on se antaminen eikä saaminen koska antaminen tuo mulle enemmän hyvää mieltä, kun saaminen. Musta on ihana ilahduttaa ihmisiä, mutta toki koko Suomen kansaa en voi pelastaa.
Jotenkin toivoisin tässäkin asiassa että kaikkien kukkien kukkia. On ihmisillä rahaa tai ei niin niitä ongelmia on ihan jokaisella. On asioita mitä sillä rahalle ei saa ja sekin on hyvä asia ymmärtää. Antakaa pliis ihmisten olla onnellisia…..
Musta se sananlasku se kenel onni on se onnen kätkeköön kuvastaa vaan jotenkin niin meidän maata ja toivoisin että ihmiset sais ihan oikeesti olla julkisesti just niin sellaisia kun on. Kun painotetaan tasa-arvoa joka siassa niin mun mielestä sen pitäis koskea ihan jokaista asiaa. Jos herra X on ostanut itsellee Ferrarin ja haluaa ajella sillä pitkin keskustan katuja niin muualla sanotaan ”wow nice car” ja Suomessa: Jaahas tohon toi tuli taas lesoileen tolla uudella mun…n jatkeella ”varmaan velaks ostettu”….. Kaikkeen asiaan suhtaudutaan aina todella negatiivisesti ja kyllä mää uskon että tässäkin se perimäinen asia on se että toisella on jotain mitä itse haluaisit sinulla oleva, muttei ole.
Ja mää en todellakaan jaksa tässä kohtaa että tämä mun kirjoitus väännetään väkisin väärin. Mää haluan että jokainen ajattelee jokaisessa suhteessa sitä omaa käytöstä ja miettii mitenkä itse reagoi asiaan. Toivon että ihan jokainen kenellä on mahdollisuus auttaa niin auttaa, sillä ihan jokaisella on yhtälainen oikeus viettää sitä joulua. Onni tulee ihan oikeesti ihan muusta kun siitä joulukuusesta ja niistä lahjapaketeista. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen omaan onneensa myös ja uskokaa että se onni kantaa tässä maailmassa eniten eikä se raha tai materia…
-Umppu
En kommentoi!
Hassua mitenkä eri tavalla ihmiset käyttäytyy somessa? Suuri osa mun seuraajista tietää että työskentelen Parturi-Kampaajana. Mää teen paljon erilaisia julkaisuja liittyen mun työhön ja koitan niillä auttaa teitä kuluttajia on se sitten tuotteisiin, värjäyksiin tai laitteisiin liittyvää sisältöä. Mun monet instagram postaukset linkittyy mun face sivuille. On se sitten instagram tai face niin jostain kumman syystä niihin molempiin tulee päivässä useita hyvin negatiivisia kommentteja. Somehan on siitä kiva paikka, että meistä ihan jokainen voi päättää mitä sieltä katselee tai seuraa. Jos sisältö ei ole mieluista niin sitä ei tarvitse katsoa. Toissapäivänä avauduinkin asiasta mun somessa. Jotenkin mua on alkanut rehellisesti vituttaan naisten käytös. Kaikista ala-arvoisimmat kommentit on aina naisilta ja selkeästi mua vanhemmilta. Ja tää kommentointi on lähtenyt niistä mun hius videoista, missä koitan auttaa jengiä. Kommentit on sitä luokkaa että: hirveet hiukset, kamalat latvat, ruma tekotukka, kamalan näköinen akka yms.
Vaikka kyseessä on ns. Vaan hiukset niin mistä hitosta nää tyypit tietää musta mitään ja sitä paremmalla syyllä miks ne kommentoi niihin videoihin mitään. Mulla ei tulis mieleenkään kommentoida jonkun videoon että oot ruma. Ilmeisemmin naisilla se elämää menee jotenkin sykleissä.. toisilla on kolmenkympin kriisi, toisilla neljän ja sit tuleekin vaihdevuodet. Jos se oma elämä on niin annelista niin se tuskin on sulle jonkun tuntemattoman vika joka kihartelee hiuksia ja höpöttelee niitä näitä.
Miks naisten ylipäänsä tarvitsee kommentoida toisten ulkonäköä ääneen? Ja tottakai meillä varmasti jokaisella on omat mielipiteet toisten ulkonäöstä mutta ne voi pitää sielä omassa mielessä.
Ja miks mää kirjoitan tästä? Ihan siks että mää laitan usein näille tyypeille viestiä ja katson niiden profiilit. Lähes aina näissä profiileissa näkyy ikä mikä on melkein aina +50. On äidinkielen lehtoria ja ties mitä koulutettua naista… Tässä taas hyvä esimerkki siitä että se koukutus ei merkkaan peen vertaa osaako ihminen käyttäytyä, vaikka olisi kuinka koulutettu. Ja mitä on yhteistä näillä ihmisillä? Kukaan ei koskaan vastaa mun viesteihin.
Mitä jos mää vastaisin niihin kommentteihin samalla mitalla takas? Mitäs jos mää kirjoittaisin että sää saatanan vanha haahka kato peiliin tai vastaavaa? Tai että pidä sää kurpoanen akka pidä pääs kii…… No ei tarvi pelätä koska en kirjoita. Jos vastaisin edes jotain pikkusen nasevaa tulee heti joku kommentoimaan: etkö kestä kritiikkiä? Voisin siihen vastata että juuri nimenomaan sitä kestän ja kestän sitä joka ikinen päivä ja joka ikinen tunti. Ja uskotteko että siihen asiaan turtuu….?
Koittakaa nyt hyvät ihmiset ymmärtää että kenenkään ulkonäköä ei pidä kommentoida henkilökohtaisesti. Te ette tiedä tarinaa sen ihmisen takana. Te ette tiedän mitä kukin kestää ja vaikka tietäisittekin, niin kenenkään ei tarvi sitä kestää. On asioita mitä vaan ei kirjoiteta ääneen. Mua haukutaan joka ikinen päivä ja lähes jokainen tunti rumaksi. Mieti miltä se tuntuis omalla kohdalla?