Hae
Prime Life by Umppu

Onko liikunta meriitti?

*Sisältää mainoslinkkejä

Kaikesta on nykypäivänä tehty sellaista, että jos et tee sitä ja tätä oot jotenkin huonompi ihminen. Liikunta on yksi niistä. On ihmisiä kenelle liikunta on ollut koko läpi elämän pakkopullaa. On ihmisiä jotka eivät saa minkäänlaisia kiksejä liikkumisesta ja se on jopa vastemielistä. Varmaan kaikki ymmärtää liikunnan hyödyt siinä missä terveellisen ruoan ja vaikka riittävän levon. Mää oon koko lapsuuden kilpaurheillut. Itse urheilu ei oo kuitenkaan tuottanut mulle koskaan mitään kiksejä. Mää olin se joka ei koskaan tehnyt lomalla niitä aamulenkkejä tai kuntopiirejä. Mää halusin vaan olla paras. Olin siitä onnekas, että olin lahjakas.

Mulle kilpaurheilussa tärkeintä oli menestyä. Tappiot oli todella raskaita, mutta onnistuminen ja menestyminen sitäkin parempaa. Mitä jos ihminen saa kiksit vaikka musiikin teosta tai jostain onnistuneesta ruoasta. Onko se niitä ihmisiä huonompi, ketkä liikkuu näyttääkseen paremmalta, tai voidakseen hyvin. Ihminen voi olla todella onnellinen ja voida silti hyvin vaikkei harrastaisi liikuntaa ollenkaan.  Jos kyseessä ei oli kilpa tai ammattiurheilu, niin mulle ainakin siinä tärkeintä on se, että se antaa mulle jotain. Mää en esimerkiksi tässä elämäntilanteessa halua urheilla niin, että olisin treenin jälkeen aivan romuna. Mun painajainen tällä hetkellä urheilun saralla olis mennä jonnekkin jumppatunille, missä ohjaaja hyppii ja huutaa sielä edessä ja musiikki jumputtaa täysillä.  En kestäis sellaista meteliä ja hälinää oleenkaan.

Nykyään tuntuu että ihmiset arvoi kokoajan eläämänsä. On älykellot, minkä avulla voit olla onlinen 24/7 ja sitten erilaiset kellot, millä voit mitata askeleet, kulutuksen, unenlaadun ja se kello varmaan kertoo, koska on aika syödä. Mun mielestä ihmisten pitäis ihan oikeasti oppia kuuntelemaan enemmän itseään ja tehdä niitä asioita, mitkä tuntuu hyvältä. Kaikki älylaitteet vaikuttaa meihin alitajuisesti. Kello piipittää aamulla ”nyt umppu olet nukkunut rem unta vain 1h viime yönä” ja otit eilen vain 20 000 askelta, mikä on sun viikkon keskiarvoa 10 000 pienempi…

On ruokavaliot, treeniohjelmat, sykkeen mittaus, askeleet ja mitä vielä. Vanha sanonta että silloin ennen vanhaan kaikki oli paremmin, niin moni asia todellakin oli. Miks meidän pitää kokoajan mitata meidän tekemisiä? Miks ei nykyään saa tehdä sitä miltä hyvästä tuntuu. Koska meidän ruoka siirtyi sielä omalta kasvimaalta erilaisiin jauhepurkkeihin, mistä saa pahimmillaan jotain rytmihäiriöitä…. Missä on vanhat kunnon lihapullat ruskealla kastikkeella ja muussilla maidon kanssa… Musta tuntuu että jatkuvasti keksitään jotain asioita lisää, mitkä vaan rajoittaa meidän elämää ja mää en halua ainakaan omalle kohdalleni sellaista.

Mää en tarvi kelloa sanoon, kuinka paljon oon liikkunut päivässä, koska mää tunnen sen mun jaloissa. Mää en tarvi kelloa sanomaa, kuinka monta caloria oon syönyt minäkin päivänä, koska syön kun on nälkä. Mulle on ihan sama kertooko kello mulle kaunko olen nukkunut, koska tiedän sen aamulla avatessani silmät. Ja vähintä mitä haluan on ölykello, että ihan omaehtoisest asetan itseni siihen tilaan, että oon aina onlinessa. Voidaanko me siis höllätä? Voidaanko me edes koittaa ymmärtää ihmisiä, joita ei urheilu kiinnosta tippaakaan+

Asu House of Brandon* koodilla UMPPU20 saat -20% koko kaupan valikoimasta toukokuun loppuun. (ei koske ale tuotteita)

Shoppeile TÄÄLTÄ* Housut* lippis*

 Kuvat Noora Näppilä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *