Kuinka ”laihdutin 10kg”?
Laitoin mun ig stooriin pari päivää sitten mun muutoksesta pari kuvaa ja tuli niin monta toivetta blogi postauksesta niin tässä se nyt on. Mitenkä tiputin painoa 10kg. Ensiksi haluan sanoa, että kun aloitin tämän projektin oli tilanteeni todella huono. Olin hieman ylipainoinen, huonossa kunnossa ja aivan uskomattomassa väsymystilassa. Halusin tehdä asialle jotain, mutta kuitenkin siinä puitteissa mihinkä mun omat voimavarat ja arki antaa myöden. Ajanpuute on joskus ihan tosi, eikä aina tekosyy. Ihminen kenellä ei ole kahta pientä lasta ja yhtä vanhempaa, yritystä ja toista työtä voi kuvitella että toi ämmä vaan on laiska, mutta sitä voi jokainen kokeilla valvoa 3 vuotta putkeen ja handlata noi edellämainitut ja siihen vielä 5:n ihmisen kodin niin kysytään kysymys sitten uudelleen. Muutenkin mun mielestä kun ihminen haluaa muutosta niin asenne ympärillä olevilta pitää olla kannustava. Sellaiset ”pikadieetti valmentajat” kun tuppaa hokeen: ”läskit liikkeelle”, ”rasva palaan”, ”kesä kuntoon” ja jotain muuta vastaavaa.
Ensinnäkin kyseenalaistan sen, että miks ennen kesää pitää vetää kesäkuntoon projekti ja samat tyypit markkinoin kesän jälkeen ”tuliko kesällä herkuteltua…. nyt poltetaan siiderit ja rasvat pois sun kehosta… Miksi ei vaan voi löytää sitä balanssia ja lopettaa se iän ikuinen laihdutus?
Mun tavoite tässä mutsi kuntoon projektissa oli hyvinvointi. Mua ei sinänsä kiinnosta mitä kokoa mun vaatteet on tai paljonko painan, mutta jos en pääse lattialta ylös niin se kiinnostaa. Mää näin facessa nyt jo ystäväksi (ja tän mun projetin saavuttamisen päätekijäksi) muodostuneen Karoliinan videon Fustrasta. Se näytti siltä, että jopa minä siinä tilassa pystyisin siihen ja laitoin viestiä että selviäisinkö tosta? Me aloitettiin Fustra käytännössä ihan nollasta. Mää tarvin silloin ja edelleenkin jonkun ohjaajan, koska mun ei tule itse tehtyä yhtään mitään. En ole sellainen ihminen että meen kukon pierun aikaan heitteleen takapihalle jotain helvetin kahvakuulaa… ei vois vähempää kiinnostaa, mutta jos haluan urheilla ja voida paremmin tarvitsen siihen ohjaajan.
Mää olen käynyt Fustrassa suurinpiirtein 1 max 2 kertaa viikossa, mutta on ollut myös hetkiä, kun on ollut 1-2kk tauko. Fustrasta oon kirjoittanut monesti. Siinä keskitytään niihin tukilihaksiin ja pieniin lihaksiin. Siinä ei treenata hauista eikä sen tavoite olekkaan se ulkoinen vaan nimenomaan se sisäinen. Mun tavoite oli voida paremmin, saada mun ryhti kuntoon ja hieman kehoa tiiviimmäksi, kun tuntui siltä että kun heilautti jalkaa niin leuka heilati minutin jälkeen kun koko kroppa oli aivan hötelöö.
Tässä yllä olevassa kuvassa on vuoden projekti takana. Lähtö kuva ei ole edes siitä aivan alusta. Suurin muutos mitä on tapahtunut on mun keskivartalossa. Mulla oli hieman erkaumaa ja me treenattiin sitä todella varovasti ja siihen soveltuvilla liikkeillä. Yks pahimpia liikkeita erkaumaan on raskaat vatsalihakset btw….. Kuvasta huomaa selkeästi että vatsa ei pullota samalla tavalla. Mulla oli ennen aina niin, että kun söin näytin siltä että olisin raskaana. Ei ole enää, mikä on aika saakelin siistiä. Mun ei tarvi istua sohvalla tyyny vatsan edessä, koska mua ei se enää hävetä.
Tän mun projektin sivutuotteena olen tiputtanut 10kg painoa. Se on tosi iso määrä mun mittaiselle ihmiselle (155cm) mutta se on tapahtunut kahdessa vuodessa. On todella eri asia tiputtaa 10kg vaikka kuukaudessa kahdessa, kun kahdessa vuodessa. Ainut paikka missä olen käynyt painoani punnitsemassa on Karoliinan tekemä kehonkoostumus mittaus. Itsellä on ollut kyllä fiilis että paino on tippunut mutta en aavistanut että ihan 10kg. Silloin kun se paino ei näyttele suurinta roolia vaan se oma hyvinvointi niin ainakin omalla kohdalla tulokset on huomattavasti paremmat ja pysyvämmät. Jos nyt oikein laskin niin mun paino on tippunut 400g kuukaudessa.. kahden vuoden ajan.. Hitaasti mutta varmasti.
Moni on kysynyt oonko ollut jollain ruokavaliolla? En enkä aio koskaan olla. Mää en oo oikeestaan miettinyt yhtään mitä mää syön, enkä oo kieltänyt itseltäni mitään. Olen huomannut että silloin mulla ei oo myöskään tullut mitään sen kummempia kiusauksia. Lähes joka lauantai ostan Candy Kingin ison karkkipussin ja syön niitä karkkeja hyvällä omalla tunnolla. Syön välillä hamppareita ja siivet on mun yks pahin pahe… Alkoholia en juurikaan juo. Mää en syö mitään lehtikaalihampurilaista, koska se ei maistu niin hyvältä kun tavallinen. Syön sitten suhteessa vähemmän, mutta maistuvaa.
Mää en käsitä miks sun pitäis elää sun parhaat vuodet niin että joku super fitness tyyppi kertoo mitä saat syödä ja mihinkä kellonaikaan? Välteele maitotuotteita ja gluteenia ja sitä ja tätä, mutta vedä purkki tolkulla jotain prosessoituja jauhoja ja treenilatureita, mistä saat lähes takuuvarmasti jonkun maksavaurion ja rytmihäiriöitä… … Ja kaikenlisäks sää vielä maksat siitä. Jos sun elämäntavat on sitä että syöt joka päivä ulkona ja viikonloput ryyppäät, niin vaikka vedät minkä tahansa kitudieetin niin se tulos ei ole pysyvä eikä se dieetti ikävä kyllä pysy, vaan sorrut aina hankkimaan uuden ja oot siinä ikuisessa laihdutus kierteessä. Kuvittelet saavuttavasi jonkun toisen ulkonäön jonka elämä pyörii hänen itsensä, treenin ja ruokavalion ympärillä… Siihen ei ole sisälletty 8-16 normaalia työtä, perhettä eikä oikein muutakaan. Ei tavallisella ihmisellä ole aikaa palautua kokoko päivää jalkatreenistä tai optimoida kehitystä… Ne ihmiset elää aivan toisenlaista elämää ja se on vaan hyväksyttävä.
Mun vatsan alue ei tuskin tästä koskaan enää muutu. Mulla on kolme raskautta takana ja vatsan iho on sen verran venynyt että siihen jää väkisinkin hieman löysää nahkaa. Onneks tän hetken trendit on korkeavyötäröiset bikinit, niin saan sen löllyrän hyvin jemmattua sinne eikä niin että se roikkuu siinä bikinien päällä sellaisena vyölaukkuna. Tämän projektin aikana olen käynyt säännöllisesti Petite Cabinetissa LPG hoidossa, mikä on auttanut mun ihoon todella paljon. En tykkää selluliitista, koska se vaan on mun mieleeni rumaa ja hoidoilla olen saanut sitä hyvinkin paljon pois. Se myös auttaa nestekiertoon ja palautumiseen. Seison päivässä lähes 12h ja mun jalat kärsii siitä, jotenka se on ollut yks vaikuttava tekijä.
Mää oon ollut itseni kuntoon saamisessa motivoitunut. Toisilta se onnistuu ilman ulkoisia apuja, mutta mää tarviin siihen avuksi Karoliinan, LPg hoidot ja kävin vuoden ajan ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa, mikä auttoi mun löytämään ratkaisuja omassa elämässä. Tää on ollut pitkä matka kohti parempaa minää ja olen jo aika pitkällä. Itselle pitää voida olla armollinen. Aina ei jaksa ja sekin on ihan fine. Jos et nuku kunnolla ja tarpeeksi niin harvoin myöskään se paino tippuu. Olen joutunut tätä asiaa työstään oman mielen kanssa pitkään.
Olenko hoikempana parempi ihminen? Vastaus on että olen, koska voin paremmin ja jaksan paremmin ja se mikä mun päätavoite oli saada mun ryhti kuntoon. Ryhti ei vuosien varrella paremmaksi ilman tekemistä muutu, enkjä halua mennä kasaan. Se on myös mun yks tärkeä työväline, sillä seison jatkuvasti ja jos ryhti on huono tulee siinä seurauksena pitkässä juoksussa varmasti selkä ja hartia kipuja yms. Tässä tämä projekti <3
Vau! Hienoa työtä oot tehnyt ja teet edelleenkin. Musta on kiva seurata sun juttuja IG:n puolella ja lukea blogi tekstejä. Kirjoitat hyvin ja suoraan ja siitä mä tykkään.
Mä oon 47, 2 aikuisen (19, 23) lapsen äiti ja silti toisinaan painin samoissa jutuissa kuin sinä.
Olen 169 pitkä ja 68 kg, en ylipainoinen, kropassa paljon lihasta (mutta en siis mikäön fitness! Todellakaan) ja silti välillä inhoan kroppaani. Ja ikä tuo omat haasteensa… iho kuivuu, rypistyy, tulee kaikkian maksaläisiä yms. Mutta mä teen itteni kanssa duunia, että tykkään itestäni enemmän ja tykkäänkin. Oon aika ankara itelleni, mutta vain sillä saan itteeni potkittua lenkille tai jumppaan. Mutta mä tykkään niistä.
Ja toki olen itselleni myös välillä, heh, armollinen ja sallin karkit ja laiskat päivät.
Mutta onneks tuli kesä, valo ja lämpö, ne auttaa jaksamaan!
Ihanaa kesää sulle ja sun perheelle!
Hieno muutos! Tärkeintä on et itsellä on hyvä olla omassa kropassa. Ja pakko mainita et näytät todella kauniilta noissa uimapukukuvissa.
Upealta näytät! Ja mieletön muutos muutenkin – Tärkein se sisältä löytyvä ja oma FIILIS! 🙂
Hyvä kirjoitus! Ja fiksusti ja järkevästi sekä varmasti juuri niin kuin kirjoitit, sinulle sopivalla tavalla toteutettu prokkis. ??
Ihana sinä ? Ihana löytää some syövereistä teksti, joka tukee omia ajatuksia. Minulla vuoden ikäinen kuopus (kolmas lapsi). Tää kolmas raskaus teki mun kropalle kepposen (omaa syytä jonkin verran).
Vielä on 10kg ylimääräistä, mutta 10kg vuodessa lähtenyt tavallisella elämällä. Nyt vähän ressaa, mutta halun ajatella ettei minulla ole hätää kun muuten voin oikeasti hyvin ja kun jatkan sinnikkäästi säännöllistä hiki liikuntaa ja pyrin terveelliseen syömiseen, niin pitkässä juoksussa tämä tuottaa tulosta.
Olisihan se kiva herätä joku aamu yhtäkkiä vain laihempana, muttei se niin toimi. Dieetit saa minut stressaantumaan ja stressi ei ole hyväksi.
Kiitos vielä! Eli jatkan edelleen valitsemallani tiellä.
Näytät upealta!
Itsekin tuntuu, että jotain pitäisi tehdä..
Rankka vauvavuosi jätti jälkeensä aina väsyneen kulahtaneen mamman, jolle kiloja kertyy ja kertyy vaan,vaikka poika jo 3v.