Hae
Prime Life by Umppu

Kaikki voi muuttua raskaudesta

Mulla on itselläni 3 lasta, jotka pitävät elämän todella aktiivisena ja kiireisenä. On hienoa, että äitiydestä puhutaan ja kirjoitetaan nykyään paljon. Ihmisillä on helposti saatavilla vertaistukea ja monestakin asiasta saa tietoa etukäteen, mitä ei esimerkiksi mun esikoisen kanssa ollut ollenkaan. Välillä itsellä pompsahtaa silmille osittain ihmisten tietynlainen hassu usko siihe, että elämä ei muutu mitenkään, vaikka lapsi syntyy… Mitenkä joku edes ajattelee noin hassusti? Kyllähän hitossa se sun elämää muuttuu ja paljon muuttuukin. Lapsen syntymän jälkeen sulla on koko sun elämän vastuu ihmisestä, eli siitä sun lapsesta. Sä oot se kuka opettaa sille lapselle, mikä on oikein ja mikä väärin.

Tällä viikolla vietettiin älä laihduta päivää. Mun mielestä tällästä päivää ei edes tarvisi, jos jokainen ihminen ymmärtäisi sen että ”kenekään ei tarvitse lahduttaa”. Mää oon päättänyt jo muutama vuosi takaperin, että en laihduta elämässäni enää koskaan. Miksi? Mää koen laihduttamisen täysin huijaamisena. Siinä huijataan itseä, sekä muita. Multa on kysytty ehkä miljoona kertaa, että millä ruokavaliolla tai millä dieetillä oot ollut synnytyksien jälkeen. Vastaus on että en millään enkä aio ollakkaan. Miks mun tarvis? Tulisko musta jotenkin parempi ihminen sillä, että olisin laihempi?

Toisten ihmisten paino on puhuttanut kautta aikojen. Mun mielestä se on jokaisen oma asia. Tiesittekö muuten että edelleen yks suosituimpia hakuja mun nimellä on ”umppu lihonut”…  Musta meidän kaikkien pitäis oppia ymmärtään se, että me tulisimme toimeen siinä omassa kehossamme. Kun opit rakastamaan sitä omaa kehoasi ja opit hyväksymään itsesi, niin uskon että se antaa paljon peremmat avaimet  tulevaan kun laihduttaminen. Jo sana laihdutuskuuri kertoo sen, että se on nimenomaan kuuri ei pysyvä tila… No mitä tapahtuu kun kuuri loppuu? Se tarkoittaa sirtä, että se kuurinaikainen olotila muuttuu.

Mää en oo käynyt vaa-alla muista koska. Mä en ede tiedä paljonko painan. Varmaan jotain 50-60kg väliin. Sillä vaa-an lukemalla ei o mun elämään mitään merkitystä ja siks en pidä sitä missään suhteessä tärkeänä, vaan turhana. Mää en kiellä itseltäni syömästä mitään ja uskon että se on yksi tärkeimpiä asioita, millä mun paino on tasaisesti pudonnut. Musta yks parhaita asioita vanhetessa on se, että mua ei kiinnosta paskaakaan mitä joku muu ajattelee mun kropasta. Jos jonkun mielestä oon edelleen lihava, niin onneks se on hänen ongelmansa eikä mun. Mun ongelmat on usein vähän suuremassa mittakaavassa.  Mulla on itsellä nyt todella hyvä olo mun kropassa.

Raskauksien jälkeen en voinut sanoa samaa, koska voin todella pahoin. Väsyneenä söin just sitä mitä sain helpoiten käsiini. Mää tykkään tavotteista ja asetinkin itselleni sellaisen, että olisin parin vuoden päästä sellaisessa kropassa, missä mun on hyvä olla. Mulla ei ollut minkäänlaista painotavoitetta, koska se ei määritä mun onnellisuutta millään muotoa. Mulle on myös ihan sama onko mun paita kokoa xs vai m. Valitsen vaatteen sen mukaan mikä tuntuu parhaimmailta päällä.

Vaikka meidän ihmisten painot vaihtelee ääripäästä toiseen, niin tärkein on kuitenkin jokaiselle se oma keho. Mää en aina ymmärrä, kuinka joku tavallaan tietoisesti ja tahallaan aiheuttaa itselleen pahaa oloa, mutta se ei silti kuulu mulle. On loppupeleissä aika rumaa mennä huomauttelemaan kenellekkään painosta, jollei kyseessä ole jokin todella vakava sairaus, mistä ei mahdollisesti ilman apua selviä. .

Mun mielestä ikä saa näkyä kehossa ja eletty elämä. Silti mä ajattelen niin, että jos mua jokin kohta ärsyttää mun kehossa, niin olen myös täysin vapaa tekemään sille jotain. Vaikka mulle on saman tekevää onko mun kehossa selluliittiä, mutta se on mun mielestä rumaa, niin miksi en voisi hoidattaa sitä? Se tekee myös ihosta todella kipeän ja aran ja sekin on syy miksi haluan siitä’ eroon.  Mun selluliitti ei kuulu yhtään sen enempää sulle kun sun selluliitti mulle <3

Kuvat Noora Näppilä

2 kommenttia

  1. Hehkuva mutsi kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus! Ja tuli hyvään saumaan!
    Makailen raskaana vuodelevossa ja järkyttävissä pahoinvoinneissa ja tämä valasmainen olomuoton vain leviää leviämistään 😀 Nice. Fiilis todella naisellinen ja hehkeä. Oikein elämän parasta aikaa 😉

    Musta on upeeta, kuinka avoimesti oot kirjottanu näistä paino/ulkonäköasioista ja oonkin rehellisesti sanottuna psyykannu itteeni tässä kaikessa fyysisessä muutoksessa sun vanhojen, raskauden aikasten postausten avulla. Oot kirjottanu ne just niin kun ite haluisin ajatella, mut jostain syystä en oo ”uskaltanut”. Kiitos 🙂

    Uskon,että monille tuo hyvää mieltä (ja edistää ihmisten mielenterveyttä) tällaiset ”ihan tavallisen ihmisen” keinot hyväksyä itsensä ja toisaalta myös tunnistaa ne jutut mitä haluaa muuttaa. Kaikki ei halua urheilla sen takia, että näyttää hyvältä bikineissä instagramissa ja toisaalta mitäs väärää siinäkään on… se vaan taitaa olla nykyään yleinen normi ”hyvälle kunnolle”. Myöskin paperilapulta on helppo lukea kuinka monta desiä syödä riisiä, mutta mitäs jos haluaa mennä ulos syömään? Pitääkö skipata vai pitääkö tuntee viikkotolkulla huonoo omatuntoo siitä,että makrot on pilalla? Aika kuluttavaa,sekä mielelle että keholle. Noh,jokaisen kroppa ja jokaisen oma päätäntävalta.

    Mutta ”turhaan” et ainakaan näitä postauksia kirjottele, se on varmaa. Nämä tuo monelle varmasti vertaistukee ja toisaalta tarjoaa myös vähän huumoria vaikeisiin hetkiin. Kiitos siis sulle. Vaikkei ihmiset ymmärräkkään sitä aina, mutta tiedän et nää postaukset vie aikaa ja jo se kirjoituksen laatiminen,muokkaaminen ja kokoominen vaatii vähän muutakin, kun että ajattelee kotona mielessään et mitä vois kirjottaa 🙂

    Hyvää kevään jatkoo! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.