Hae
Prime Life by Umppu

Olenko ääni yliherkkä?

*Sisältää mainoslinkkejä

 

Mää luin yks päivä KG blogia ”MAKAAN TÄSSÄ NIIN KAUAN KUN JOKU ITKEE” ja mulla tuli hänen postauksesta sellainen fiilis, että ihanaa en ole ainoa, jolle äitiys tuottaa välillä haasteita. En kaipaa tähän postaukseen ”itsehän olet lapsesi tehnyt” kommentteja ainuttakaan, koska sen tiedän ilman sanomattakin. Meillä on kaikilla ihmisillä ihan erilaiset elämät ja hyvä niin. Musta on toisaalta hyvin kohtuutonta etten saisi ääneen sanoa, että äitiys ja työelämä on välillä super raskasta ja raskaampaa kun kuvittelin. Mulla on vaan haaveissa sellainen, että kun pääsen töistä tulisin hiljaiseen kotiin ja saisin vaan hetken olla omissa ajatuksissa. Näin käy ehkä kerran kolmessa kuukaudessa eli suurinpiirtein 4 kertaa vuodessa.. Vaikka lapsien kanssa moni asia on aivan mahtavaa ja meillä on joka päivä ihan super hauskaa yhdessä, niin aina ei jaksais. Joskus tekis vaan meili mennä pimeeseen huoneeseen ja vetää peitto korviin ja olla vaan.. Totuushan on se, että saat olla sielä huoneessa maksimissaan minuutin ja sen jälkeen toimit lapsien trampoliinina.

Mulla on paljon asioita mihinkä tarvitsen rauhaa ja hilajisuutta, koska mun keskittymiskyky herpaantuu. En voi tehdä tärkeitä asioita kamalassa melussa. Joku asia minkä tekemiseen menis varetti hiljaisuudessa kestääkin kolme tuntia niiden keskeytyksien takia.  Voi olla että olen jonkinlaisessa metelissä aamu kuudesta ilta yhteentoista asti. Siinä vaiheessa kello on jo niin paljon, että mikään järkevä asia ei juokse päässä ja hommat jää tekemättä, mistä seuraa TO DO listan ylitsepaisuminen. Mää en esimerkiksi puhu koskaan puhelimessa kotona, enkä oikeestaan muutenkaan. Mulla on aina äänettömällä puhelin ja kun pääsen töistä niin en juuri koskaan vastaa jos joku soittaa, koska en jaksa puhua enkä jaksa keskittyä. Mää teen kokoajan asioita kuitenkin sen eteen,  että tilanne muuttuisi ja saisin enemmän aikaa ajtella.

Äitejä on erilaisia ja jos mun pitäis luokitella itseni, niin olen aktiivinen äiti. Touhuan lasten kanssa aamulla ja iltaisella kaikenlaista tai toimin reenikuskina. Kotona on kaikenlaista askaretta, mikä pitää myös liikkeessä ihan sinne yön pikkutunneille asti. Mua oikein nauratti itseni kun viikonloppuna yritin muka tehdä pihahommia yksin lasten kanssa. Siitä ei tullu hevon pierua.. Yks karkaa kokoajan ja juoksen perässä pitkin teitä. Toinen maalaa liiduilla talonseinää ja leikkimökkiä ja täyttää kaikki ämpärit kukilla, mitkä on revitty kukkapenkeistä irti. Mää painan suoli pitkällä puskan juuressa kuokkimassa ja näytin varmaan niin kypsältä koko touhuun. Siitä viisastuneena aloinkin suunnittelemman aitoja meidän pihaan, ettei pikkuset pääse livahtaan.

Mää oon huomannut että tässä elämäntilanteessa nautin hiljaisuudesta. Jos joskus satun olemaan yksin kotona on mulla kaikki mahdolliset laitteet kiinni mitä voi olla. En kuuntele autossa edes radioo ja otan siitä kaiken ilon irti. Onko mulla kohtalotovereita? Mää huomaan esimerkiksi itsestäni sen, että ärsyynnyn ihmisistä jotka puhuvat taukoamatta. Matkustaessani junalla tossa taannoin, niin hyvä ettei otsasuoni räjähtänyt edessä istuvan niskaan, kun siinä iso miesporukka katsoi tabletilta peliä äänet täysillä.  Ehkä vika oli vaan mussa, mutta ainakin itse käyttäisin vastaavassa tilanteessa kuulokkeita. Ihan sama pätee vaikka lapsiin ja niiden pädeihin. Mun mielestä se on myös muiden kunnioittamista ajatella asiaa, että kaikki ei välttämättä halua kuunnella pipsa possua esim lentokoneessa 6h putkeen vai mitä ootte mieltä?

Tän asian kanssa on oikeesti välillä tosi vaikee elää ja olla, koska voi olla viikkoja ja joskus jopa kuukausia, että ollen jatkuvassa taustametelissä putkeen lähes kaiken hereilläoloaikani. Tämän vuoksi mää koitankin usein iltaisin keksiä lasten kanssa jotain hieman rauhallisempaa ja hiljaisempaa tekemistä, jotta omat aivot saisi samalla hieman levätä.

 

Oletteko muuten koskaan testanneet hajuvesi.fi sivustoa? Sieltä saa todella edulliseen hintaan hajuvesiä, meikkejä, hiustuotteita ja ihonhoitotuotteita. Mun yks ihan ehdoton lemppari verkkokauppa, mistä tilaan lähes kaikki tuoksuni. Sielä on välillä osa tuotteista jopa -70%.. Joskus on käynyt niin hyvä mäihä, että oon saanut mun suosikki tuoksuja alle 20e.. Kannattaa käydä kurkkamassa. 

-Umppu

Yksi kommentti

  1. Heidi kirjoitti:

    Hei, minulla ei valitettavasti ole lapsia, mutta ymmärrän hiljaisuudenkaipuusi ja yksin olon tarpeesi paremmin kuin hyvin. Mielestäni noiden kaipuu ei ole merkki huonosta äidistä tai ylipäätään huonosta ihmisestä. Olenkin usein miettinyt, että jos lapsia olisi siunaantunut, kuinka olisin onnistunut järjestämään sitä minulle niin tarpeellista hiljaista aikaa. Jatkuva taustamelu ja muu melu tuntuu kamalalta. En tiedä, onko minulla erityisen herkkä kuulo vai kyrsiinnynkö meluun jostakin muusta syytä. Joskus jopa jonkun omenan rouskuttaminen tai purukumin jauhaminen suorastaan sattuu korviin! Tai vaikka taustamusiikki. Noin niinkuin parina esimerkkinä, miten pienikin ylimääräinen melu häiritsee. Nykyisinhän näille lienee aivan oma nimikkeensäkin – erilaiset melut häiritseviksi kokemisilla.
    Jos en saisi koskaan olla möllöttää ihan yksin ja täydessä hiljaisuudessa, olisin varmasti paljon kiukkuisempi ja stressaantuneempi ihminen. Välillä pitää miehellekin sanoa, että niin rakas kuin oletkin, tarvitsen nyt pari päivää mökillä aivan itsekseni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *