Hae
Prime Life by Umppu

Mitä on arjen irtiotto?

Sisältää kaupallisia linkkejä*

Hip hei nyt on pääsiäinen. Me ollaan tällä hetkellä Lontoossa esikoisen ja mieheni kanssa pienellä arjen irtiotolla. Tää reissu tulee kyllä todella hyvään saumaan ja tekee meille kaikille niin hyvää. Kevät on ollut kireinen ja se jatkuu vielä läpi huhitkuun… ehkä vielä toukokuuta. Vaikka nyt meillä on täällä aivan ihana sää, niin silti on aivan mahtavaa päästä pois niistä tutuista ympyröistä ja kun pikkuset on isovanhempien kanssa, niin reisussa voi todellakin rentoutua.

Meidän lapsilla on ikäeroa suurimiltaan 8-vuotta mikä tekee arjessa väistämättäkin sen, että pienemmät saavat enemmän huomioo. Se on myös mulle vanhempana välillä jopa hieman ahdistava tilanne ja me päätettin että koitetaan saada järjestettyä vanhimman lapsen kanssa yhteistä aikaa enemmän. Vili sai synttärilahjaksi reissun Lontooseen vanhempien kanssa. Voidaan tehdä vain niitä juttuja, mitä hän haluaa, eikä tarvi välittää muista. Mää en edelleenkään kutsu tätä aika mitenkään laatuajaksi vaan ajaksi. On tärkeää antaa aikaa myös henkilökohtaisesti yhdelle lapselle kerralla.

Kevät on Lontoossa jo pitkällä ja ihana hakea sitä kesäfiilistä ja olla ilman takkia. Kävellä pitkin kaupunkia ilman niitä tuplarattaita. Ei tarvi miettiä kenenkään päiväunia tai vaippoja pariin päivään. Tällä reissulla lepää ne omatkin aivot aika mukavasti. Mää oon Lontoossa toista kertaa, mutta muut ei täällä olekkaan vielä käynyt. meillä ei ole mitään suunnitelmia ja mennään ihan fiiliksellä. Ollaan reissuusa vain 3 päivää, jotenka sekään ei ole kovin nautinnollista jos päivät pitää juosta aikataulujen perässä ja hiki hatussa painaa nähtävyydestä toiselle.

Niinkin yksinkertainen asia, mutta mää voin jopa pitää mun miestäni kädestä kiinni, kun kävellään kaupungilla. Toisille ihmisille ihan arjen tavallinen asia, mutta ei kolmen lapsen äidille. Miettikää että voin olla onnellinen jopa niinkin pienestä asiasta. Mää oon onnellinen jopa siitä, että voin nukkua koneessa mun univelkaa taas pois. Meidän lähtö oli perjaintaina hyvin aikaisin aamulla ja meillä jäi koko päivä aikaa. Miettikää että mää voin ihan rauhassa syödä ravintolassa ja voin vaikka hetken istahtaa ruoan jälkeen, kun ei ole kiire minnekkään eikä kukaan huuda :). Tää on meille kaikille todella tärkeää aikaa ja ehdottomasti tarvitaan näitä lisää. Ne hetket puolison kanssa kahden on todella harvassa näiden ruuhkavuosien keskellä ja tämä reissu onkin melkein kun kaksin olis. On ihanaa kun on aikaa kuunnella toista ja olla vaan.

Toivottavasti vielä joskus päästäisiin ihan kahden reissuun. Meillä on ens vuonna 10-vuotis hääpäivä niin ehkä sitten vaikka sen kunniaksi ken tietää. Vaikka kaikki tietää kuinka tärkeää se yhdessä vietetty aika on niin sen järjestäminen on vaan välillä mahdotonta. Se vaatii aivan uskomattomiakin järjestelyitä ja joskus ne tuntuu niin ylitsepääsemättömiltä että ei vaan edes jaksa alkaa säätään. Kuinka usein sä pääset sun puolison kanssa jonnekkin esimerkiksi kolmen lapsen äitinä? Kuinak sä saat aina lutvittua kaikki aikataulut?

Ens viikko mulla onkin kokonaan kouluttamista, jotenka täällä on hyvä henkisesti valmistautua myös siihen ja ladata hieman akkuja

 

Olettehan huomanneet Biancaneven* pääsiäis kamppikset? Joka päivä vaihtuva tarjous <3

Pitkäperjantain kunniaksi, ostaessasi B Starlet*– pikeemekon, saat PITKÄT tennissukat kaupanpäälle! Elegantti ja sporttinen pikeemekko sopii moneen menoon. Golfiin, rannalle, veneilyyn, tennikseen, terassille… Yhdistä rohkeasti omaan tyyliisi ja ole sporttisen naisellinen! Ohje: Lisää ostoskoriin haluamasi B Starlet- pikeemekko, sekä tennissukat ja käytä kassalla koodia: PITKAPERJANTAI

Kuvat Noora Näppilä

3 kommenttia

  1. Tiina kirjoitti:

    Mahtavaa lomaa?
    Kahden lapsen (2&5v) kanssa olen yrittänyt järjestää yhteisiä hetkiä isomman kanssa kerran pari kuussa, käydään leffassa/museossa ym..vielä ne onnistuu kun toinen ei vielä ymmärrä ?
    Tulisi todella tarpeen yhteinen aika puolison kanssa. Ollaan oltu kaksin yö pois kotoolta vuonna 2016(sen jälkeen satunnaisia 2-4h hetkiä ja nekin yhden käden sormilla laskettavissa) ja se alkaa kyllä jo näkymään suhteessa ?

  2. Loralii kirjoitti:

    Me ei olla päästy yhdessä minnekään kun pari kertaa tässä 4,5v aikana.. ja ne on ollu aika nopeita viuhahduksia ja olo ollu,et pitää mennä tuli perseen alla.. Meillä on 4,5v sekä 1,5v . Välillä kaipais kun sais kunnolla keskittyä toiseen,pitää kädestä istua rauhassa että tarvii komentaa ketään tai juosta perään. Tukiverkosto on olematon joten ei oikein edes oo mahdollista. Itse en uskalla kysyä apua ja outoa hoitajaa en halua vaikka kuin olis jonku liiton kautta ja sit yksityinen maksaa ja kotiäitinä tulot ei oo kovin suuret. Kai tää jossain kohti helpottaa ja yritän nauttia sit ajasta ku lapset nukkuu.. Mut ei sitä valvomista jaksa kovin myöhään,kun mies vuorotyössä..Mun mielestä sukulaiset vois tarjoutua itse,kun tietävät et meillä ei oo aikaa kahden..Mut ei niitä kiinnosta toiset isovanhemmat kyllä kyläilee ja joskus harvoin isompi pääsee mankumalla mukaan,mut ikinä ei kutsuta. Silti jää se toinen lapsi kotiin joka vaatii huomiota,ei viihdy paikallaan rattaissa aikaansa pidempään.. Toiset isovanhemmat ei niitä oikein kuulu eikä näy,ovat osa-aikaisesti työelämässä.. mutta ei edes tuu kyläkutsua,enkä jaksa itse aina panostaa.. Samassa kaupungissa asutaan ja 7kk sitten nähty,kun tulivat meille kylään .. Muuten saatettu törmäillä kaupassa.. Oon kiinnittäny huomiota et meillä ”vain” 2 lasta ja kukaan ei oikein kutsu kylään, vaikka lapset on kilttejä ..

  3. Jii kirjoitti:

    Onpa ihanaa, että isovanhemmat ottaa pienempiä moneksi päiväksi luokseen, etteköhän te pääse reissuun kaksinkin vielä kun teidän vanhimmassa ei juurikaan enää hoitamista taida olla! ❤️? Nauttikaa yhteisestä ajasta! Sun blogia lukiessa tulee kyllä liian usein matkakuume ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *