Kun äiti juo…
Sisältää kaupallisia linkkejä*
Mää olen välillä ihmeissäni äitien juomisesta. Miksi puhun äideistä, niin ehkä siksi koska itse seuraamani henkilöt ovat suurimmaksi osaksi naisia ja aika moni niistä on äiti ihmisiä. Somehan on sellainen paikka, että sinne laitetaan usein kuvia ja stooreja elämän hauskoista ja merkityksellisistä hetkistä. Oon kuitenkin kiinnittänyt monen henkilön kohdalla huomioo siihen, että sitä ollaan joka viikonloppu ja välillä arkenakin skumppalasi ojossa ja viikonloput menee juhliessa. Ig stoorin bumerangi huuttaa kilisteleviä laseja ja illalla diskovalot vilkkuu ja laulu raikaa.. Mää aina itse mietin, että missä lapset? Toki onhan lapsille tärkeitä ihmisiä varmasti monia ja toivonkin että ne lapset on jossain muualla silloin, kun äiti tulee kotiin yöllä ja aamulla makaa krapulassa vessan lattialla oksentamassa vessanpönttöön.
Mää en ole itse mikään absolutisti, jotenka en kirjoita siitä näkökulmasta. Saatan juoda lasten nähden esimerkiksi ravintolassa, joskus viikonloppuna kotona lasin viiniä. Reisussa saatan ottaa joskun drinkin. En oo koskaan ajtellut niin ettenkö voisi lasteni nähden tehdä niin. Ajattelen itse niin, että esim hyvä viini korostaa ruoan makua ja mun mielestä on täysin normaalia juoda se lasi kaks kuukaudessa. On kuitenkin vissi ero siinä että juoko lasin silloin tällöin, vai nyppäseekö kunnon kännin joka viikonloppu. Jokainen ihminen muuttuu humalassa, vaikka kuinka väittää toisin.
Mää muistan kun joskus lapsena oltiin Canarialla ja meillä oli lähtöpäivä. Me istuttiin bussissa ja odotettiin kuljetusta kentälle. Me jouduttiin odottaamaan normaalia enemmän, koska yks pappa oli sammuneena omaan huoneeseensa. Se käytiin herättämässä. Mää muistan vieläkin miltä se pappa näytti kun se ryömi sinne bussiin. Se oli jotain todella pelottavaa lapsen silmin katsottuna ja se haju mikä siitä papasta tuli oli kamala. Mää muistan vieläkin sen örinän sielä bussissa ja muistan sen kuinka se mua pelotti. Istuin äidin vieressä ja itkin.. ”mää pelkään tota juoppoa pappaa” En halunnut mennä lähellekkään sitä pappaa. Joku voi ajatella että sehän oli vaan yks harmiton pappa, mutta lasten silmin se oli jotain aivan muuta. Se oli todella pelottava kokemus, minkä muistan edelleen aikuisena. Mää en myöskään aikuisena pidä kännisistä ihmisistä. Ne pelottaa mua edelleen ja on arvaamattomia.
Mulla on viimeks ollut krapula melkein 2 vuotta sitten. Olin vähän Tammerfesteillä… ne olikin sitten mun osalta varmaan ensimäiset ja viimeiset festit :). Se olo oli jotain aivan kamalaa. Rahapussi pöllittiin ja sitä rataa. Mää oikeesti pelkäsin että kuolen siihen oloon. Se henkinen paha olo mikä siitä tuli olio jotain ihan järkyttävää. Mua hävetti varmaan kuukausi sen jälkeen ja mietin että mitä oon kenellekkin puhunut ja kuka mut on nähnyt, vaikka tuskin olin ainut ihminen festeillä humalssa… Osahan oli sielä ympäri päissään kolme päivää putkeen :). Ja tästä aasinsiltana päästäänkin siihen, että mitenkä joku voi kestää sellaista oloa joka viikonloppu. Mitä se aiheuttaa niille lapsille, kun ne lapset katselee joka sunnuntai sitä krapuloivaa mutsia?
Mikä siis on alkoholin kohtuu käyttämistä, vai onko sellaista? Onko ihan ok jos mutsi vetää joka viikonloppu hirveet liiskat? Musta olis ihan mielenkiintoista saada tästä asiasta asiallisia kommentteja. Itse jotenkin ajattelen niin, että saahan se äitikin vaihtaa joskus vapaalle ja tuskin siinä mitään pahaa on. Toisilla tapa rentoutua on vetästä ne kännit ja se ei ole mun tapa. Ei kai siinäkään pahaa ole, jos siihen ei liity muut ihmiset tai etenkään ne lapset.
Suomessa suhtaudutaan alkoholiin jotenkin todella kummallisesti. Vinaa raahataan ulkomailta autolastillisia. Mitä halvemmalla saadaan niin sitä parempi. Ristelijät roudaa viinakärryt väärällään kaljalaatikoita laivalta. Nyt tapellaan siitä saadaanko viinit ruokakauppoihin.. Mutta auta armias, jos menet illemmasta ravintolaan lasten kanssa ja juot lasin viiniä, niin joku tekee siitä lastensuojeluilmoituksen.. Näin kävi muutama vuosi sitten eräälle julkkikselle, jos muistatte. Ulkomailla ravintolat on täynnä lapsiperheitä iltaisin.. Voiko tästä päätellä näin, että lasi viinä ruoan kanssa lasten nähden on kamala ja julma teko, mutta se Viru Valgen tissuttelu himassa joka viikonloppu on ihan fine?
Mää en halua että mun lapset näkee mua koskaan humalassa. Niiden ei tarvi kokea sellaista, eikä mulla ole tarvetta juoda lasten seurassa itseäni humalaan. En tiedä muistatteko taannoisen laivareissun, (Antti Tuiskun keikka) mistä kirjoitin kun olin kauhuissani, kun fiilis oli se että olin yksi ainoita selvinpäin olevia vanhempia lastensa kanssa laivalla… Mua ahdisti olla koko laivalla niin voin vaan kuvitella miltä niistä lapsista tuntui.. Sielä yksikin pieni ehkä 2-3 vuotias lapsi oli nakattu tanssilattian kulmaan, kun äiti vähän veti sata salamaa… me lähdettiin kesken keikan meneen, koska mua oikeesti vitutti ne ihmiset.. On kuulemma ihan yleistä että lapset viedään hyttiin ja lähdetään itse vähän diskoileen. Tätä touhua harrastaa myös mummot ja vaarit lapsenlapsiensa kanssa…
Suomessa juodaan todella paljon alkoholia ja osa juo aivan liikaa. Musta tässä asiassa vois hyvä asia olla se, että jokainen tarkastelis omaa juomista siltä kantilta, että miettis mitenkä se vaikutta ympärillä oleviin ja varsinkin niihin lapsiin. Mitä ajatuksia tää sussa herättää?
Mun asu löytyy House of Brandonilta. Vinkkinä että nyt koodilla DRESS20* kaikista mekoista -20%. Shoppaile TÄÄLTÄ*
Kuvat Noora Näppilä
-Umppu
Itse perheellisenä oon niin väsynyt etten jaksa edes lähteä mihkään hillumaan ja se väsymys juomisen jälkeen. Huh huh
Minut voi nähdä viinilasi kädessä välillä somessa tai kesällä Ruisrockissa kilistelemässä, mutta yleensä se juominen on vain lasillinen tai kaksi eikä enempää. Voin viettää illan juhlien selvinpäin eikä ole ongelma. Ulkopuolisista voi näyttää ihan toiselta varsinkin jos tekee johtopäätökset vain somen kautta. Juhlimassa ryypiskelemässä käyn ehkä 1-2 kertaa vuodessa, jos oikeastaan sitäkään (tietoisesti en lähde vetämään koskaan päätä täyteen vaan tarkoitan niitä kertoja jolloin olen järjestänyt lasten hoidon myös krapulapäivälle).
Lapset ovat nähneet meidät pienessä maistissa ja tietävät aikuisten juomasta, mutta eivät ikinä ole reagoineet mihinkään tai nähneet mitään kauheaa/epäsopivaa. Itse olen kasvanut nähden paljonkin kauheuksia ja pelaillut keskiyöllä baarissa biljardia sen ikäisenä kun en edes yltänyt pöydälle ilman jakkaraa, nähnyt humalaisten tappeluja, pahoinpitelyn ym. Mutta aina koin olevani turvassa ja kaiken olevan hyvin. Kasvoin rakastavasta perheessä missä alkoholia oli varmasti liikaa, mutta minulle siitä ei jäänyt traumoja.
En toki pidä koe kaniineina omia lapsiani ja mielelläni pidän alkoholin sekä lapset erillään. Ymmärrän myös ettei kaikki ole näin onnekkaita kuin minä. Nämä on näitä kysymyksiä, että riippuu keneltä kysyy ja mitkä ovat omat kokemukset. Lähtökohtaisesti ei varmasti kukaan ilakoiden sano, että on mukavaa kännätä lasten kanssa/ edessä tai ryyppääminen viikottain tai edes kuukausittain on tervettä touhua. Kaikessa tulisi olla rajat, kohtuus, järki mukana.
Itse olen eronnut ja lapsi on yökylässä isällään joka toinen viikonloppu yhden yön. Kyllä mä usein suuntaan jonnekin yöelämään silloin, koska ystävät menee myös. Olen vielä nuori, pitkälle alle 30 ja monet kavereista lapsettomia.
Ulkopuolisen silmin se voi näyttää, että kävisin ulkona liian usein näin äiti-ihmiseksi, mutta kun mulla on yksi vuorokausi kahdessa viikossa lapsetonta aikaa, niin en kyllä aio istua kotona vain sen vuoksi yksin, että mietin mitä muut tuumivat menemisistäni 😀 Alkoholi kuuluu asiaan, mutta hyvin usein se jää maksimissaan kolmeen lasilliseen, eli ihan virkeänä aamulla heräilen.
Juopuminen lapsen edessä on mulle myös ihan nou-nou. Itse alkkisperheessä kasvanut kuitenkin, joten tiedän miten lapsi sellaiseen reagoi ja se on tosissaan hyvin usein sitä pelkoa.. Viiniä, olutta tmv voisin hyvinkin ottaa lasin lapsen edessä, mutta ei ole ollut tullut sellaista hetkeä vielä, että olisin ottanut.
Tää on aina mielenkiintoista, kun ihmiset elää niin erilaisissa elämäntilanteissa. Kirjoitit että sulla on 1 vuorokausi kahdessa viikossa lapsetonta aikaa etkä halua istua sitä yksin kotona. (posivisessa mielessä) olisin itse ihan fiilareissa jos saisin nimenomaan istua yksin kotona yhden päivän kahdessa viikossa :).
Ihan samat ajatukset Umppu ?
Itse tulin raskaaksi 19-vuotiaana. Kyseessä oli vahinkoraskaus ja jouduin vaikeiden päätösten eteen. 20-vuotiaana synnytin lapseni. Olin ennen raskaaksi tuloani aikamoinen bilehile ja rehellisesti voin sanoa, että kyllä sen jälkeenkin maistui kiitettävän kauan. Vanhempani hoitivat lastani alkuaikoina usein viikonloppuisin, he itse sanoivat, että mielellään auttavat kun tilanteeni oli omasta mielestäni vaikea. Tuntui, että nuoruus oli vielä pahasti kesken. Koskaan en ole kuitenkaan lapseni edessä juonut sitä yhtä viinilasillista enempää eli en ole vetänyt lapseni edessä kännejä. Koskaan en ole myöskään millään tavalla lastani laiminlyönyt. Nyt tänä päivänä 5 vuotta myöhemmin ulkona käyminen on todella paljon vähentynyt ja elämämme on muuttunut enemmän ”tavalliseksi perhe-elämäksi.” Silloin tällöin vielä käyn ulkona juhlimassa. Minulle se on jollain tavalla hauskanpitoa ja irtautumista arjesta ja lapsesta. En voisi kuitenkaan kuvitellakaan enää juovani joka viikonloppu. En jaksaisi edes enää. En silti lähtisi tuomitsemaan muiden valintoja niin kauan kuin homma on oikeasti hanskassa, ei lähde yli ja lapsella on hyvä olla. Sitten kun homma karkaa käsistä on syytä alkaa miettimään omaa alkoholin käyttöä.
Joo eihän tässä kai ketään tuomittu? Mun mielestä silti ei tarvi odottaa siihen pisteeseen, kun homma karkaa käsistä vaan tehdä sitä pohdintaa jo hyvissä ajoin ennen sitä..
Tosi hyvä kirjoitus jälleen kerran, kiitos! Odotan ensimmäistä lastani ja olen pohtinut alkoholinkäyttöä (sekä omaa, että muiden jo vuosia). Olen itse kärsinyt alkoholinkäytöstä lapsuudenkodissani 16 ikävuoden jälkeen siihen saakka kun muutin pois kotoa 20 vuotiaana (aiemmin ei ollut mahdollista lähteä sairastelustani johtuen). Vaikka olin jo lähes täysi-ikäinen juopotteun alkaessa, olen edelleen yli 30-vuotiaana traumatisoitunut asiasta. Minuun ei koskaan kajottu, mutta aikuisten tuska ja ahdistus kaadettiin päälleni ja se oli todella ahdistavaa ja kärsin siitä edelleen.
Väitteet siitä, etteivät lapset huomaa muutosta aikuisten käytöksessä, tai heitä ei pelota tai häiritse, ovat mielestäni täysin naurettavia. Joillakin on tapana vetää kännit joka viikonloppu vaikka lapset ovat kotona. Tissuttelu aloitellaan viimeistään kuuden maissa kun lapset ovat vielä hereillä ja sitten kunnon koomat kun lapset nukkuvat. ”Ei ne herää kun nukkuvat niin sikeästi”. Jostain luin, että lapset nukkuvat alitajuisesti niin sikeästi vanhempien juopotellessa, ettei tarvitse katsoa sitä örvellystä, vaikkei suoranaista meteliä olisikaan.
Jos olisikin niin onnellisesti, että mikään edellä mainituista ei lasta häiritse, onko kukaan tullut ajatelleeksi sitä millaisen mallin lapsi saa siitä, että joka viikonloppu, joulu, juhannus, pääsiäinen, vappu, perjantai, lauantai, helluntai, helatorstai vedetään perseet ja se kuuluu normaaliin arkeen? Pakko vähän rentoutua ja viina on ainut keino. Selvinpäin ei pysty eikä tarvi olla.
Surullisimpia asioita joita olen aiheeseen liittyen kuullut on: ”tänä jouluna taas mietin, jos yrittäisi järjestää lapselle raittiin joulun, mutta mitä se vaikuttaa, kun muut aikuiset ovat kuitenkin humalassa eikä heille raitis joulu sovi, joten juon sitten itsekin”.
Kiitos ja anteeksi.
Somepersoonana varmaan ymmärrät, että some ei kerro koko totuutta. Voi olla että se kilisteltävä skumppalasi on se illan ainoa skumppalasi. Voi olla että skumppaa menee enemmänkin ja luultavasti tällöin isä tai isovanhemmat ovat lasten kanssa. Onneksi Suomessakin osataan juoda sivistyneesti eikä sen tarvitse johtaa viinahuuruiseen örvellykseen tai lapsia traumatisoivaan darraan. Itse olen kasvanut perheessä, jossa aikuiset ovat käyttäneet alkoholia seurassani. Välillä olen nähnyt vanhempiani hieman humalassa. En ole traumatisoitunut, vaan päinvastoin: koen saaneeni kotoa mallin järkevästä alkoholikäyttäytymisestä aikuisilta, jotka tunsivat rajansa ja siirtyivät veteen ennenkuin homma meni yli.
Mielestäni on hieman tekopyhää että kirjoitit juuri taannoin paheksuvan postauksen muiden äitien arvostelemisesta, mutta itse syyllistyt mielestäni tässä ihan samaan.
Voi olla että juodaan vaan yksi lasi, voi olla että juodaan vaikka pommacia lasista eihän sitä kukaan tiedä. Nyt en puhunut heistä, vaan heistä jotka ihan rehellisesti näyttää juovansa ja bilettävänsä ja kyllä se saattaa tuntua sun mielestä tekopyhältä kun arvostelen, mutta siinä ei ole kyse äidin ”valinnoista” vaan usein tästä kärsii ne lapset. Se lapsi ei saa draumoja siitä onko sitä imetetty vai ei, eikä siitä on syötetty luomusosetta vai ei, mutta siitä kylläkin jos äiti on ympäri päissään joka viikonloppu ja arkena (näin kärjistetysti esimerkkinä)
Vaikka oon itse saanut lapset nuorena. Esikoisen sain ollessani 19v ja siitä pari vuotta myöhemmin toisen lapseni. Viikonloppuna esikoinen täyttää 6vuotta ja tämä äiti on ”bilettänyt” hänen olemassa olonsa aikana tasan kaks kertaa. Ei ole mun juttu. Ja samaa mietin, missä ovat muiden rilluttelevien äitien lapset joka viikonloppu tai vähintään joka toinen….
Meidän perhe muutti puolisoni työn vuoksi Saksaan ja vitsit tätä ravintolakulttuuria!! Isovanhempien ollessa meillä kylässä karkasimme miehen kanssa kaksin syömään ja viereiseen pöytäämme tuli kolmihenkinen perhe. Ensi töikseen he kaivoivat Uno-kortit esiin ja samalla kun he söivät (vanhemmat nautti lasin pari viiniä) he pelasivat Unoa ja keskustelivat ja oikeasti keskittyivät toisiinsa..
mieheni kanssa lähinnä keskityimme heihin ja päätimme että me muuten ollaan toi perhe ensi viikolla! ? lapsemme ovat aiemminkin tottuneet käymään ravintoloissa, mutta täällä ollessamme jo lyhyessä ajassa olemme saaneet siihen ihanan rennon keski-eurooppalaisen twistin!
Mainitsit suomalaisten oudosta suhtautumisesta alkoholiin ja ravintoiloissa käyntiin lasten kanssa siitä tuli tämä mieleen ja ehdottomasti olen samaa mieltä..
Mikä ihanuus napata ruokakaupasta viinipullo hyvien ruoka-aineiden kylkeen.. Paljon hyvää Suomessa, mutta paljon hyvää myös täällä Saksassa!
Mulla on täysin sama linja, että mun lapsen ei tarvi nähdä mua koskaan humalassa, tai krapulassa makaamassa vessan lattialla.. missään nimessä en myöskään ole mikään absolutisti myöskään..
Minusta sekin on tärkeä seikka, että yhden voi ottaa ruuan kanssa mutta pitää olla skarppina, ajokunnossa jne. jos jotain sattuu. Kännien juomista lasten nähden en ymmärrä, en yhtään.. siihenkin kun liittyy sit monesti riitelyä, oksentelua jne..
Itse käyn ulkona muutaman kerran vuodessa ja mies on kotona silloin tai jos käydään kaksin lapsilla on hoitaja..en tiedä onko peruja nuoruudesta kun tuli juotua usein, mutta minulle ei tule krapulaa vaikka juon ”kunnolla” Heräilen normisti aamulla touhuamaan lasten kanssa eikä juominen vaikuta siihen päivään mitenkään. Toki saattaa väsyttää kun on valvonut, mutta minua väsyttää kyllä muutenkin. Jotenkin on surullista että vaihtoehtoina on joko se 1lasi tai oksenteleva mihinkään kykenemätön vanhempi. Itse en juo juuri koskaan sitä yhtä lasia..lähinnä kun koen, että alko on kallista ja voin juoda sitten vaikka vettä..silloin kun lähden ulos en laske annoksia vaan juon sen verran kun hyvältä tuntuu, mutta tosiaan tämä ei tapahdu joka vko?
Onhan niitä vaikka mitä välimuotoja juomisessa. Varmaan kuitenkin tajusit mitä ajan takaa?
Kiinnostaisi tietää ketä kaikkia sää mahdat oikein seurata, kun en itse kyllä tuollaista ilmiötä ole ollenkaan huomannut. Aktiivisesti kuitenkin seuraan joitakin julkkiksia ja tietysti kavereitani. Mä en nyt vaan nää ihan samanlailla örvellystä ympärilläni, kuten sää tunnut näkevän. Skumppa ja lasin kilistäminen kuuluu asiaan jos sille on aihetta ja voidaan juoda lasit skumppaa ihan vaan vaikka töissä keskellä päivää. Mä oon ehkä sua muutaman vuoden vanhempi äiti ja vaikka lähtisinkin ystävättärien kanssa oikein ”kunnolla” humpalle, niin oltaisiin jo varmaan 23 mennessä kotona. Ei vaan jaksa valvoa ja arki on niin kiireistä kaikkien harrastusten ja urheilujen suhteen, että sunnuntaina ei ole aikaa jäädä sänkyyn potemaan krapulaa, kun kaikki kotihommat kasaantuu viikonlopulle. Ja todellakin jos ollaan lomalla tai viikonloppuna ulkona, niin otan ravintolassa viiniä vaikka lapset olisi mukana. Se voi näyttää jonkun mielestä kännäämiseltä joka viikonloppu, vaikka todellisuudessa aika harvoin johtaa humalaan. Tiedän kyllä mitä tarkoitat, mutta mielstäni kuitenkin suomalaisten nuortenkin juominen on muuttunut viime vuosina, jos vaikka vertaa siihen, mitä se oli sillon, kun itse olin nuorempi ja juoksin baareissa ihan oikeasti humppaamassa. Tosin muita aineita valitettavasti on tullut tilalle, enkä tiedä onko sekään nyt sen parempi vaihtoehto.
Minulla ei ole vielä itsellä lapsia, mutta alkoholisti perheessä kasvaneena olen jo vuosia sitten tehnyt päätöksen, ettei tulevat lapseni tule ikinä näkemään minua humalassa. En kuitenkaan halua tehdä alkoholista tabua, vaan näyttää esimerkkiä että ruuan kanssa voi juoda lasin viiniä ja viikonloppuna vaikka yhden saunaoluen.
En kuitenkaan halua myöskään luopua satunnaisista juhlista tai vaikka festareista, vaan silloin lapset voivat mennä sukulaisille yökyläilemään. Mutta joka viikkoinen biletys on kyllä ehdoton ei, sillä en harrasta sitä nyt ilman lapsiakaan 😀
Olin joskus 15 vuotiaana super kateellinen niille kavereille, ketkä ”pakotettiin” perjantaina tekemään kotona ruokaa vanhempien kanssa ja viettämään leffailtaa. Itselle se perjantai oli päivä, jolloin kotona vedettiin kunnon kännit ja riideltiin koko yö. Ja haluan vielä huomauttaa, että vanhempieni mielestä heidän alkoholin käytössään ei ollut ongelmaa, vaan se oli kohtuullista ja normaalia ja perheemme näytti ulospäin hyvin toimeentulevalta ja ”unelmien” perheeltä.
Vähän oli nyt kärjistetysti kirjotettu… Kerronpas erilaisen näkemyksen.
Mä olen eronnut pari vuotta sitten ja mulla on 5-ja 8-vuotiaat lapset.
Ennen lapsia ex-mieheni kanssa biletettiin paljon. Ja myös kun lapset olivat pieniä ja menivät
mummolaan yökylään niin käytiin juhlimassa, ja ihan kunnolla.
Eivät nähneet meitä päissään tai krapulassa. Joskus kesäiltaisin naapureiden kanssa istuttiin ulkona, heidän
lasten ja meidän lapset leikkivät ja aikuiset joi viiniä. Joskus oltiin huppelissa, mutta siis iloisella mielellä, ikinä ei oo kuulunut riitoja meidän juhlimiseen.
Edelleen kun lapset ovat minulla suuremman osan ajasta, perjantai-ja lauantai-iltaisin, näkevät kun äiti juo siideriä!!! Tai viiniä!! Kauheeta!! En kuitenkaan kännejä vedä lasten nähden. Enkä lähde baariin kun lapset mulla. Viimeksi olin ulkona viime heinäkuussa kun lapset isällään useamman päivän. Enkä ikinä krapulassa oksentanut lasten nähden!!
Muistan myös omassa lapsuudessa että vanhemmat joivat olutta ja ihan jopa rommiakin, ja musta se oli kivaa kun aikuisilla oli hauskaa ja olivat hyvällä tuulella.
Mun mielestä ei ole mitään pahaa että lapset näkevät että alkoholia voi käyttää sivistyneesti lasten seurassa.
Eri asia ovat ne perheet joissa alkoholi on ongelma. Valitettavasti niitä on paljon.
Mutta jos osaa nauttia kohtuudella, niin ei se ole paha asia ja siitä on turha syyllistää niitä jotka nauttivat elämästä parin viinilasin kanssa vaikka joka viikonloppu kun lapset ei siitä kärsi.
Väitinkö jotenkin toisin? Juonhan itsekkin silloin tällöin lasin viiniä lasteni nähden ja joskus saunan jälkeen siiderin… Mun mielestä se jos joka viikonloppu juot sen lasi tai kaks, niin opetat että näin on ihan normaalia tehdä…..Mun mielestä se ei ole normaalia