Etkö suutu kun sun mies kutsuu sua MILF:ksi?
Sisältää kaupallisia linkkejä* vaate saatu
Me ollaan oltu Juuson kanssa yhdessä ja reilusti yli 10 vuotta. Yks parhaimpia asioita mikä meitä yhdistää meidän parisuhteessa on huumori. Se on pelastanut niin monta ja lukematonta tilannetta että en edes muista. Mun mielestä arkeen kuuluu ehdottomasti huumori. En jotenkaan jaksa semmosia takakireitä ihmisiä, kenellä ei oo koskaan mikään hyvin, mökköttäjät ja mykkäkoulu tyypit mukaanlukien. Myös itselle pitää osata nauraa tai elämä on aivan liian vakavaa. Jos joku sattuu seuraan mun miestä instagramissa, niin on ehkä pistäny merkille sen kuinka hän rakastaa tehdä musta pilaa. Hänestä on eritoten hauskaa kuvata mua, jos esimerkiks olen nukahtanut sohvalle ja kuorsaan räkä poskella. Siinä yhteydessä on aina tuttu hästägi #milffigoisaa
Juuson vakiovarusteisiin Instagramin puolella kuuluu aina sana milf näiden muhun kohdistuvien pilojen kohdalla. Joskus on ollut esimerkiksi kuva lihapullista ja alla lukee että milffille lihapullia. Multa onkin kysytty useampaan otteeseen, että enkö loukkaannu siitä, että mieheni kutsu minua Milf nimellä.? Voin tähän vaan vastata että en loukkaannu, sillä ei hän ihan oikeasti kutsu minua sillä nimellä. Se on vaan sitä sellaista voiko sanoa sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa ”parisuhde” huumoria. Muita ihastuttavia lempinimiä on myös Ruttu Ulla ja Ruttis… En tiedä onko se Milffi tässä porukassa yhtään sen huonompi vaihtoehto. Mutta siis tämä milf sana ei esiinny kun Juuson ig:ssä eli ei kannata sit pelästyä.
Mä oon ainaki huomannu elämässäni sen, että mitä vähemmän ottaa itteensä, mitä vähemmän loukkaantuu siitä helpompaa moni asiaan. Jos mietin vaikka sitä asiaa, että mieheni kutsu minua milfiksi, niin parempi sekin on kun että se sanois mua vaikka läskiks. Niitäkin tapauksia on. Elämä ei tosiaankaan saa olla liian vakavaa. Itselle pitää osata nauraa ja joskus voi nauraa ihan kunnollakin…
Mää tykkään meidän parisuhteesta, koska koen että ollaan todella monessa asiassa samalla viivalla. Molemmat auttaa toisiaan ja koittaa mahdollisuuksien mukaan selviytyä ja nauttia arjesta. Juuso niillä lukemattomillaan paskoilla vitseillä saa mut aina hyvälle tuulelle. Hän osaa myös ärsyttämisen jalon taidon, mutta tekee senkin niin humoristisesti, että se sopii usein arjen keventäjänä. Ehkä parasta meidän suhteessa on se, että molemmat osaa heittäytyä tilanteeseen. Meitä kumpaakaan ei oikeastaan kiinnosta mitä muut meistä jattelee ja sillä ajatuksella moni asia on arjessa aika siistiä. Jos tarve vaattii Prismassa leikkiä hevosta niin sitä sitten usein leikitään.
Mää muistan sellaisenkin tilanteen, kun koko perhe oli ollut kuukauden kamalassa vatsataudissa vuoron perään. Mää nukuin varmaan kuukauden meidän sohvalla vuorotellen jonkun oksentavan lapsen kanssa. Siinä vaiheessa kun kaikki lapset oli terveitä, niin tietty mää sain sen vatsataudin ja Juusolla oli työmatka…
San just ja just vietyä lapset (itse yöpuvulla) päiväkotiin, jossa onneksi hoitaja tuli mua vastaan jo eteisessä ja sano, että varmaan parempi että hän jatkaa tästä. Mää olin aivan loppu ja kyyneleet valu silmistä. Mulla oli ihan karmee olo, koska olin valvonut kuukauden ja itse yrjönnyt jo pari päivää voimien ollessa jo miinuksen puolella. Sitten se tuli…. Ajattelin ehkä voin ihan pienen pierun pierasta… tai siis en ajatellut vaan se vaan tuli. Samassa hetkessä tajusin, että seison edelleen siinä päiväkodin pihassa ja olin just ihan rehellisesti paskonut housuun. Eiks se niin mee, että pieruun ei voi koskaan luottaa.
Mää en tiennyt mitä mää teen. Itkeäkkö vai nauraa. Mun oli pakko soittaa Juusolle, vaikka tiesin että hän saattaa olla just jossain tärkeässä palaverissa, mutta tarvin siihen hetkeen nimenomaan sitä huumoria, mikä saa mut hyvälle tuulelle.. ”Onks jotain sattunut mulla on tässä vähän huono hetki”… Sellasta siis soittelin että kakkasin just housuun täällä tarhan pihassa…. ”Siis mitä, siis kuka kakkas ja mihin”.. No mää siis ihan itse kakkasi just housuuni.. ”okei ja sää siis soitat mulle tänne ulkomaille sitä asiaa, että sulla on tullut märkäpieru kalsareihin kello 7.45 ja nauraa?” ”Sullahan on onneks se Ikean kassi sielä takakontissa niin voit istua sen päälle ja ajaa kotiin”… ja niimpä minä tein kun ei siinä oikein muu auttanut… Mää niemomaan tarvin tässä tilanteessa sen naurun sieltä puhelimen toisesta päästä, jotta pystyin itse nauraan sille tilanteelle. Mä nimenomaan tarvin just sen mun Juuson, kuka osaa ottaa koko jutun läpällä, eikä ala kakoon puhelimessa ja raivoon, että miks määs sille soitin. Siinä mää sitten ajelin kotiin kakat puntista valuen Ikean kassi pehvan alla ja nauroin itselleni vedet silmissä.
Asu House of Brandon* Koodilla VOV20 Saat -20% kaikista Vero Modan, Vilan ja Onlyn vaatteista
Kuvat Noora Näppilä
-Umppu
Aiku pystyn samaistuu tähän ?? pitkässä parisuhteessa huumori on todellaki se kantava voima. Milfiksi kutsumisen mä ottaisin vaan positiivisena, sitähän se on mother i like to fuck. Pantava äiti arjessa on huikea meriitti!
Haha hyvä postaus, tykkäsin! Miks turhaan ottaa asioita niin vakavasti. Mun mies kans keksii mulle ”hemaisevia” lempinimiä kuten; leukaleena, kippuravarvas, mammeli, vesinokkaeläin, muuli… lista loputon. Ainakin paskaa huumoria jos ei muuta?
Ei hitto, siis kaikissa parisuhteissa on omat juttunsa mitä muut ei ymmärrä. Me myös heitetään paljon läppää ja muiden mielestä se näyttää kuin ei kunnioitettaisi toisiamme.
Musta on kiva katsella teidä igstoryja kun teidän parisuhde vaikuttaa niissä niin hyvältä. Jotenki niistä just huokuu toi huumori ja rakkaus siinä keskellä. Ihana pari olette <3
Ei MILFistä voi suuttua, se on vaan hyvä juttu niin kuin nimimerkki toinen MILF kirjoittaa 🙂
Oma mies kutsuu myös kaikenlaisilla vähemmän mairittelevilla nimillä, kun täytin 34 sain lempinimen ”meidän mamma”.. kiva. Mut possua ym muita hellittelynimiä käytetään siis vaan kotosalla kahden kesken 🙂 (toivon että näin myös nimimerkillä Tiina..) 😀
Niin ja kakkajutut naurattaa aina! :’D ja yleensä KAIKILLE on käynyt jokseenkin samalla lailla 😉