Hae
Prime Life by Umppu

Mikä on mummon rooli?

Sisältää kaupallisia linkkejä*

Mää luin eilen yhden artikkelin:

Kirjailija Tuula Kallioniemi ei ota lapsenlapsiaan yökylään: ”Meille tuputetaan mielikuvaa pullantuoksuisista mummoista”

Mää luin tätä juttua ja olin jotenkin ihan äimän käkenä ja ensimäisenä mielen valtas surullinen fiilis. Mulla tuli tosta tekstistä sellainen fiiliis, että meille ei tarvi tulla, eikä tarvi sen kummemmin apua pyytää, koska mä elän mun omaa elämääni nyt kiva kiitti moi. Mulla itselleni on ainakin mun mummo ollut aina todella tärkeä ihminen. Toisen mummoni kanssa tuli oltua paljon enemmän tekemisissä kun toisen. Molemmat mummot asui  meistä eri paikkakunnilla ja siitä syystä näimme aina ajanpuitteissa. Mun mummoni oli Karjalasta ja puhu sellaista hassua mie ja sie kieltä. Mummo piti aina huolen, että Umppu saa sitä ruskeeta lihaa (Karjalanpaistia) kun tulee kylään. Sitä oltiin uunissa haudutettu ja kaikki läskinpalat oli nypitty pois valmiiksi. Käytiin saunassa ja katsottiin napakymppiä telkkarista.  Mummo oli aina ihan aidosti kiinnostunut mun asioista. Se istuskeli sellaisella ruskealla samettituolilla ja täytteli sanaristikoita. Muistan vielä mummon valkoisen yöpaidan, missä oli tomaatin kuvia. Mummo oli aina niin onnellinen kun me tultiin käymään ja me oltiin sielä aina yötä. Pienempänä mummo istui aina mun sängyn vieressä ja silitti mua rinnasta niin kauan että nukahdin. Aamulla heräsin aina puuron tuoksuun, kun pappa oli sen keittänyt jo aikaisin valmiiks. Mummo ja pappa kävi täälle meilläkin useasti. Mummo oli kova marjastaan ja sienestään ja joskus olin sen mukana mettässä. Syksymmällä oli aina mehutalkoot ja meillä oli aina jääkaapissa mummon tekemää mehua. Mää oon joskus ollut mummon kanssa sellaisella eläkeläisten retkellä ja me ollaan kierretty kaikki Suomen linnat.

Musta olis ollut ajatuksena aivan hirveä, jos en olisi kokenut oloani tervetulleeks mummolaan. Tai että mummo olis sanonut että kiva kun tulitte, mutta voisitte jo lähteä. Mulle mummo on ollut todella tärkeä tyyppi ja nyt muistelen häntä lämmöllä.  Mää en tiedä olisiko itse  selvinnyt monestakaan asiasta ilman mun äitiä, mikä on lapsieni mummo. Mun äiti auttaa aina kun pystyy. Se ei koskaan kieltäydy auttamasta, vaikken sitä mitenkään minään oletuksena pidä. Äiti myös tarjoaa apua pyytämättä, mikä tuntuu itsestä todella hyvältä.

Varsinkin kun meidän kaksi nuorimmaista oli todella pieniä, niin mulla oli välillä apukädet todella tarpeen. Siinä vaiheessa meillä olikin myös lastenhoitaja apuna. Yrittäjänä ei oikein voi olla vaan äitiyslomalla, koska on muutamia pakollisia juttuja mitkä on hoidettava. En myöskään automaattisesti oleta, että mummon velvollisuus on hoitaa lapsia. Mummot on kuitenkin omassa elämässään ne lapset hoitanut jo ja nyt eläkkeellä heillä on vihdoin aikaa tehdä mitä huvittaa.

Mummoja on varmaan moneen junaan. Osa on sellaisia hössöttäjiä ja osaa ei tippaakaan kiinnosta. Mää oon ainakin aivan super kitollinen siitä avusta, mitä mun vanhemmat meille antaa, koska välillä arki menis niin juoksuksi päällekäisten menojen vuoksi. Mä ajattelen silti niin, että ei mummojen tehtävä ole majoittaa lapsen lapsia joka viikonloppu, sillä väsyyhän ne mummotkin. Jos mä ajattelen omaa väsymystilaani ja miettisin että tekisin kaiken tän saman 65 vuotiaana, niin henkihän siinä lähtis. Mummola on sellainen spesiaali paikka minne ainakin meidän lapsen lähtee aina innoissaan.

Mä jotenkin itse ajattelen niin, että sitten jos mä oon joskun mummo niin haluan auttaa omia lapsiani. Mää haluan olla juurikin se pullantuoksuinen mummo (vaikken osaa edes leipoo). Mää haluan olla tiiviisti omien lapsenlapsieni kanssa ja tietää mitä heille kuuluu. Mää toivon että oma vointi siinä vaiheessa on niin hyvä, että jaksan touhuta lastenlapsien kanssa ja olla heille sellainen tärkeä henkilö heidän lapsuudessaan.

Mää tuun jotenkin aina todella surulliseks sellaisista isovanhemmista, jotka elää vain sitä omaa eläänsä. Mää oon saanut aina mun vanhemmilta apua, kun sitä oon pyytänyt, enkä voisi edes kuvitella tilannetta niin että he sanoisivat aina ”mulla on nyt omia menoja” seuraavat 6 kuukautta.. Mä en myöskään halua olla sellainen, vaan haluan olla läsnä.

Isovanhemmat on todella tärkeitä lapsille ja siihen fiilikseen ja suhteeseen ei voi vaikuttaa kun ne isovanhemmat itse. Jos heitä ei kiinnosta pikkusten touhu, niin harvoin niitä pikkusiakaan kiinnostaa heidän jutut. Tähän voi kai  vaan todeta, kun että on mummoja ja mummoja. Jokainen varmaan hoitaa oman roolinsa itselleen hyväksi havaitulla tavalla.

Mitenkä saa ajattelet mummosta, mummostasi, lastesi mummoista, mummoksi tulemisesta? Mitä ajatuksia se sussa herättä?

Kuvat Noora Näppilä. Asun housut House of Brnadon*

-Umppu

Mitä sitä iltaisin muutakun töllöä vahtais

Tuntuu että nykyään kaiken paineen alla tv:n katselukin on laiskuuden merkki. Ei huolta ei ole :).  Mulla iltaisin kuuluu lähes päivittäin lösähtäminen sohvalle hyvän sarjan pariin. Mää katson harvoin itse mitään tv ohjelmia, koska kaikki on jo loppunut siinä vaiheessa, kun mulla on mahdollisuus telkkarin ääreen istahtaa. Nytpä siis jaan teille mun uusimpia suosikki sarjoja, mitä oon näin kevään korvilla katsellut.

Mää oon ihan positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyviä on ollut Suomalaiset sarjat. Oon ihan fiilareissa, kun Aallonmurtajat jatkuu. Se oli mun mielestä Suomalaiseksi todella hyvä sarja pitkästä aikaa. Alkuun se oli nähtävissä C moresta ja myöhemmin se vissin tuli ihan tv:stä. Uusin mikä nyt katsottiin kotimaisista sarjoista oli Ivalo. Ihan törkeen hyvä sarja ja hyvät näyttelijät. Kuustonen oli aivan elementissään siinä sarjassa. Sarja oli niin koukuttava, että oli pakko kattoo aina vähintään kaks jaksoa putkeen. Katottiin koko sarja varmaan viikossa tai alle. Sitä voin todellakin suositella. Toivottavasti siitä tulee toinen tuotantojakso, sillä se jätti monta asiaa vielä auki.  Se on Suomen lappiin keskittyvä poliisisarja.

Hetki sitten katsottiin myös Dirty John (Netflix), mikä oli kans hyvä vaikka siinä vähän sairasta menoo välillä olikin. Se oli tositapahtumiin perustuva sarja mies huijarista, joka sai naiset rakastumaan häneen. Taustalta paljastui kuitenkin aika erikoisiakin juttuja. Uusin sarja mitä alettiin just katsoon on kotimainen Sorjonen. Vasta yhden jakson nähtyä se ainakin vaikutti hyvältä.

Talven aikana on tullut katsottua myös Dynasty, mikä on kaikella överiydellään sellaista kevyttä, yllätyksellistä,  juonittelevaa, mutta kieroa katseltavaa.  Tässä sarjoja mitä ollaan katsottu Netflisistä: Puku miehet, kovat kaulassa, Designated survivors, Shooter, Lilyhammer, Pine gap, The affair,  The good wife, Queen of south, Tyrant, Greenleaf. Näistä mun mielestä ihan jokainen on katsomisen arvoinen.

Mulle tekkarin katselu on tapa rentoutua. Jos sarja on hyvä, niin saan nollattua päivän tapahtumia ja ajatuksia. Musta on ihana illalla käpertyä viltin alle villasukat jalassa ja keskittyä johonkin ihan muuhun, kun niihin arkeen liittyviin asioihin.

Usein tää illan telkkarinkatselu on se ensimäinen hetki päivästä kun edes ehdin istahtaan alas. Mun ei tarvi silloin palvella ketään muuta ja voin vaan olla. Kesällä ei niin tuu seurattua tai katseltua telkkaria. Tykkään olla myöhään ulkona ja siloin on paljon kaikenlaista muuta touhuttavaa. En muista koska olisin viimeks vuokrannut jonkun leffan tai katsonut telkkarista sieltä tulevaa elokuvaa. Meidän dvd soitin on ollut kaapissa varmaan ainakin viimeiset 4 vuotta, eikä sitä kyllä kukaan oo kaivannutkaan. Jotenkin tähän hektiseen nykypäivään sopii mun mielestä erilaiset palvelimet, mistä voi katsella sarjoja ja leffoja silloin just kun sulle sopii.

Mä tykkäsin aiemmin Orange in new black sarjasta, mutta uusin tuotankokausi on kokonaan katsomatta. Se jotenkin junnas paikoillaan. Onko sulla jotain hyviä tärppejä, mitä suosittelet? Jotenkin tuntuu että aina kun tv:n avaa tulee sieltä vain uusintoja. Jaksaako joku vielä oikeesti katsoa Poliisiopisto leffoja, jotka on pyörinyt vuosi tolkulla tv:ssä?

Joskus katselen jotain keskusteluohjelmia, jos ne tulee tarpeeksi myöhään. Iltaisin meillä on täällä aika moinen härdelli lasten kanssa ja ollaan koitettu tehdä niin, että tv ei olisi ollenkaan iltaisin päällä ennen nukkumaan menoa. Meillä ei lapset voi katsoa ollenkaan esimerkiksi pädiä. Ne on ainoastaan käytössä lennoilla, koska lapset menee sen tuijottamisesta aivan jotenkin transsiin. Takuuvarmasti sen avulla saat meidän lapset naulittua sohvalle, mutta sen pois ottamisen seurauksena seuraa niin järkyttävä kohtaus, että ollaan pidetty ne kokonaan pois käytöstä arjessa. Miten teillä on lasten tabletin katselu arjessa?

 

Kuvat Noora Näppilä

-Umppu