Hae
Prime Life by Umppu

Jyväskylä on Suomen Amerikka

Saimme mahdollisuuden osallistua Visit  Jyväskylän kanssa yhteistyössä järjestämään lasten löytöretki tapahtumaan. Reissu kesti perjantaista sunnuntaihin ja me päästiin näkemään ja kokemaan paljon sellaisia asioita, mitä ei ois tullu ehkä itse tehtyä. Meitä oli yhteensä 4 äitiä ja kaikilla oli lapset mukana. Oltiin Vilin kanssa kaksin reisussa, mitä ei juuri tapahdu koskaan ja Vilistä huomas kuinka se nautti olla äitin kanssa kaksin. Perjantai meillä alkoi Laajiksessa laskettelun merkeissä. Mun edellisestä laskettelu kerrasta varmaan 20 vuotta aikaa ja Vili ei ollut ollut koskaan rinteessä. Meillä oli mahdollisuus saada opetusta mikä oli erittäin hyvä ihan molemmille, koska ei se oma laskettelukaan ihan samanlailla sujunut kun itse Palanderilla konsanaan . Oli kyllä hauskaa ja vaan muutamalla kaatumisella selvittiin rinteet alas. Laajis on kyllä siitä kiva, että se on tosi hyvä paikka lapsiperheille voin kyllä lämpimästi suositella. Nähtiin sielä myös aika hurjan näköinen alamäkiluistelu kilparata, mitä vielä hiottiin vimpan päälle tulevia kilpailuja varten.

Laskettelun jälkeen söimme ja matka jatkui kohti Peurunkaa. Heti kun päästiin paikan päälle, niin mentiin koko porukka Peurungan kylpylään. Kylpylä oli siinä mielessä hauskaa että siellä on yks pisimpiä vesiliukumäkiä ja siellä on paljon erilaisia viihdykkeitä lapsille. Lapset tykkäsi kiipeillä vedessä olevalla kiipeilyradalla. Itsehän lilluin poreammeessa, koska olin laskettelusta aivan jäässä. Mää olin jo tässä vaiheessa ihan naatti, mutta Vili halus vielä mennä pelaan I walia, mikä löytyy kylpylän aulasta. Otetiin vielä siitä pikku loppulämmöt, jonka jälkeen käytiin syömässä hotellilla ja paineltiin pehkuihin.

Lauantai aamu oli kerrankin sellainen laiska aamu, mitä mulla on maksimissaan kerran vuodessa. On ihana kun ei ole kiire mihinkään ja saa vain olla. Pötköteltiin varmaan puol 9 asti sängyssä ennen aamiaista.

Meidän porukka liikkui busilla ja Lauantain ensimäinen kohde oli Jump & beach park Jyväskylä. Lapset veti hirveellä raivolla. Hyppi ja pomppi pää hiessä. Sielä oli mahtavat teampoliini alue ja  sitten oli erikseen hiekkalentis kentät, kuntosali ja vaikka mitä muuta  puuhattavaa. En käsitä mistä se lasten energia kumpuaa? Reisussa meitä oli 2 tyttöä ja 2 poikaa ja mikä parasta, niin lapsilla meni tosi mukavasti jutut yhteen. Vili innostui vähän temppuileen ja ei ihmekkään, kun parit treenit jäi reissun takia välistä ja varmaan jo poltteli päästä venkoileen.

Musta on ihan parasta, kun näkee oman lapsensa nauttivan liikkumisesta ja niin että koskaan ei tarvi kahta kertaa pyytää. Nykyään kaikki mahdolliset laitteet vie lapset mukanaan, jotenka ihanaa että tällä reisulla ei ollut naama kiinni näytössä jatkuvasti. Mun otsikko Jyväskylä on Suomen Amerikka tarkoitti sitä, että kaikki mun kokemukseni Jyväskylästä oli niin positiivisia. Ihmiset oli ystävällisiä ja palvelu joka paikassa oli mahtavaa vähän kun Amerikassa. Ehkä syy miksi itse olen harrastanut jopa liian vähän kotimaan matkailua on juurikin se, että palvelu on täällä monessa paikassa ihan alaarvoista. Palvelu on kuitenkin nykypäivänä se juttu, millä erotutaan joukosta ja siihen pitää panostaa. Yksikin huono asiakaspalvelu kokemus vaikuttaa ihmisen mieleen negatiivisesti. Onneksi tällä reissulla ei sellaista ollut.

Mää oon itse aikoinani ravannut Jyväskylässä, kun me kokosimme joukkuevoimistelu joukkuuen (Kaksut) Tampereen ja Jyväskylän likoista. Meillä oli tälläinen vanhat sammuneet tähdet joukkue, jonka tavoitteena oli mm-kisat, mitä varten reenattiin kun hullut puoli vuotta. Jyväskylä kävi oikein tutuksi silloin. Toki en edes silloin huomannut kuinka kaunis kaupunki Jyväskylä oikeasti on ja mitä kaikkea sielä on mahdollisuus tehdä. Ainut mitä vihaa Jyväskylässä on se, että joka kerta kun sielä olen käynyt ajan kameraan… ja taas kävi niin vaikka oon ihan muina mummoina aina ratissa.

 

No mutta se siitä muisteloista… Mä jo mielessäni ajattelin, että lapsilla olis voimat ihan loppu mutta ei…. Siitä suunnattiin Jyväskylän super parkkiin. Meno oli niin lujaa ja hurjaa, että mä en itse pysynyt mukana matkassa ja otin hetken omaa aikaa.  Toisaalta se ei mua yhtään haitannut, koska oli aika ihana hetki vaan istua ihan omissa ajatuksissa.  Jyväskylän super parkkille pitää antaa kyllä ehdottomasti pisteet siitä, että kun kaikki tapahtuu yhdessä tasossa, niin esimerkiksi vanhemmilla on paljon parempi näköyhteys, missä lapset menee. Täällä on jotenkin itekkin paljon mukavampi olla kun pysty vähän hahmottaan missä tapahtuu mitäkin. Monessa paikassa Super parkki on useammassa tasossa ja jotenkin kovin sokkeloinen… ehkä hieman haastava useamman lapsen kanssa, varsinkin jos mukana on pienenmpiä.

 

Kun me oltiin hypitty ja pompittu koko päivä suuntasimme seuraavaksi uimahalliin (Aalto Alvari). ei ollut sitten mikään mikään ihan perus uikku. Mun mielestä tää paikka oli jo lähes verrattavissa kylpylään, koska paikalta löyty uimaradat, vesiliukumäki, monta eri allasta ja yhdessä altaassa oli vielä tasaisin väliajoin isot aallot. Todella mukava ja viihtyisä paikka, missä jaksettiin polskia yllättävänkin pitkään. Mää oon aina uimassa ihan jäässä ja molemmissa uimapaikoissa  oli jopa mulle suht siedettävän lämmintä vettä, ettei tarvinnut huulet sinisenä värjötellä.

Vesi ei oo koskaan ollut mun elementti ja kun kyse on lapsista ja vedestä niin mää oon kokojana varuillani. Mulle teki jo pahaa, että Vili oli miesten puolella yksin  (henkilökunta oli hänen kanssaan mistä iso plussa) ja minä yksin naisten puolella. Tuleekohan uimahalleihinkin jossain vaiheessa yhteiset tilat, kun kaikki suunta on kokoajan sinnepäin menevää? En tiedä olisiko se itsestä kovin miellyttävää, vaikka mulle nyt on ihan sama kuka mut alasti näkee… ajatuksena vaan.

Mää olin jo tässä vaiheessa ihan valmis nukkuun, mutta vielä oli edessä ruokailu. Toisen yömme vietimme hotelli Sokos Hotel Alexandrassa. Oli kyllä hieno ja viihtyisä hotelli ja jälleen kerran henkilökunta ihan super jees. Päästiin syömään pienen pöytäsekaannuksen vuoksi kabinettiin ja ei kyllä yhtään harmittanut. Ruoka oli hyvää ja huoneet  oli aivan ihanat.  Vili nukahti kesken lauseen ja mää pötköttelin ja katselin Netflixiä.

Aamupalan (mikä oli todella jees) syötyämme lähdettiin viimeisen päivän viettoon. Jälleen oli luvassa laskettelua. Nyt kohteena oli Häkärinteet. Maisema oli oikeasta henkeä salpaavan kaunis ja sitä olis voinut vaan tuijottaa. Meillä oli taas opettaja, koska Vili halus vielä hieman varmuutta laskuun. Täällä oli todella hyvä lastenrinne, mikä oli pitkä, mutta loiva ja sopi myös mun tasoiselle laskijalle oikein hyvin. Meille sattui aika kirpakka pakkaspäivä ja kerralla rinteessä ei kauaa voinut olla. Itsestä tuntui siltä että se sompahissi jäätyi mun persiisseen kiinni, koska mulla oli fiksuna likkana tuulihousut vaan jalassa…

Kuulemma lasketteleen vois mennä uudelleenkin. Laskettelun jälkeen koko reissun viimeisin kohde oli Hutunki. Se oli sellainen paikka mistä löyty vaikka sun mitä. Ensin me keilattii ja siitä siirryimme pelaamaan hohtominigolffia. Hutunki on perheyritys ja meidät ottikin vastaan aivan ihana pariskunta. Taisin saada isännältä muutaman hyvän vinkin keilaamiseen, joilla ehkä yllätän ens kerralla. Hutungissa on myös erilaisia halleja missä oli mahdollista harrastaa vaikka mitä lajeja. Toki ainut minkä muistan on badel, mikä on ainakin Tampereella hirveessä nosteessa ja varmasti uus tuleva trendilaji. Hutungissa oli juuri alkamassa keilakilpailut ja saimmekin hieman haastatella yhtä Suomen huippu keilaajaa.

 

Reissu oli kerrassaan mahtava. Kiitos meidän ihanalle porukalle joihin oli kaikkiin ihan mahtava tutustua ja kiitos Visit Jyväskylälle ja kaikille ihmisille keitä tavattiin. Nää on aivan ainutkertaisia tilaisuuksia ja on aika siistiä päästä tekemään tälläistä työn merkeissä.

-Umppu

3 kommenttia

  1. Tp kirjoitti:

    Kuulostipa kivalta mutta hikiseltä ja toiminnantäyteiseltä viikonlopulta 🙂 Ja kiva kun Vili sai vähän omaa äiti-aikaa ja pääsitte tekemään kaikkia isommille sopivia juttuja kun pienet jäi kotiin.

  2. Jenni kirjoitti:

    Huh, huh, olipa toiminnan täyteinen vkonloppu. Hauskalta kuulostaa, mutta itse oisin kyllä ollut aivan poikki ?

  3. Ruuhkavuosipsykoosi kirjoitti:

    Oli ihanaa kun olitte mukana <3 oli kyllä huippu reissu 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.