Hae
Prime Life by Umppu

Pitääkö aina mennä POSIN kautta?

Sisältää kaupallisia linkkejä*

Tammikuu on  kohta takana päin. Toisaalta tammikuun ollu aika lepposa sillä  ihanasti lumi  on maassa  ja ulkona on ollu valosaa. Kokoajan  mennään enemmän kohti kevättä. Tammikuussa on myös tapahtunut paljon ja on ollut tosi paljon erilaisia asioita mitkä on liikkunu eteenpäin.

Nykyään puhutaan some kanavissa tosi paljon positiivisuudesta. Ihmiset sanoo, että ei jaksa katsella sellaista teenäistä positiivisuutta ja sellaista elämää mikä on täysin tekemällä tehty,  vaan  he haluavat realistista kuvaa ja lukea realistisia juttuja vaikka lapsiperheen arjessa. Mä itse koen että mä kirjotan realistisesti ja rehellisesti asioista, vaikka ne ei aina olisi niin positiivisia. Tämä on  sellainen asia mikä jakaa ihan hirveesti mielipiteitä. Paras oli viimeisin Kommentti missä sanottiin että mun blogi on keski-ikäisen naisen valitus kanava.

Ehkä moni ei ymmärrä mun huumoria tai sitten ei vaan halua ymmärtää. Mää en itse koe että valittaminen on sitä, että sanot vaikka olen väsynyt. Se on toteamus ja tätä ei ihmiset tunnu ymmärtävän. Myös mielipiteen esittäminen ei ole aina valittamista vaan mielen ilmaisua. Mää nauran arkielämässä tosi paljon ja mulla on mielestäni hyvä huumorintaju. Toisilta se käytännössä puuttuu kokonaan. On ihmisiä, positiivisia ihmisiä, yltiöpositiivisia ihmisiä, negatiivisia ihmisiä ja ylinegatiivisia ihmisiä.

Mää uskon vahvasti siihen että siihen omaan ihmisyyteen vaikuttaa se just sen hetkinen fiilis ja elämäntilanne. Jos ajatellaan vaikka sellainen vastarakastunut ihminen on varmasti kaikessa asiassa sellainen ”yltiöpositiivinen” koska rakkaus tekee sellaisen fiiliksen, että kaikki on ihanaa. Taas vaikka ihminen kuka käy läpi vaikeaa eroprosessia voi olla ”negatiivinen”. Vaikka se oma tunne vaikuttaa siihen fiilikseen, niin silti se ei kerro minkälaisia me ollaan ihmisinä.

Mua on esimerkiksi varjostanut pitkään väsymys, mikä vaikuttaa mun elämässä ihan kaikkeen. Vaikka oon tavallisessa elämässä iloinen ja koitan olla aina positiivinen mahdollisuuksien mukaan, mutta se väsymys tekee moneen asiaan aina oman sävytteen. Se rehellisesti vituttaa joka päivä.

 

Ihan yhtälailla vaikka blogin kirjoittaja voi purkaa sitä omaa pahaa oloa ja turhautumista blogiin. Se harvoin kuitenkaan keskittyy muuhun kun  omaan tekemiseen ja johonkin yleiseen asiaan tai vaikka tapaan.

Mun mielestä on tosi tärkeää, että jos sydämellä on jotain niin asiaa työstää ja käy läpi. Mulle  asioiden työstäminen ja käsittely on esimerkiksi kirjoittaminen. Vuosien aikana on sattunut ja tapahtunut vaikka mitä. Niin iloisia kun surullisiakin asioita. Oon varmaan kaiken jakanut tänne ainakin pinnallisiin puolin. Välillä on hetkiä kun kaikki menee hyvin ja fiilis on katossa ja elämä on ihanaa. Välillä taas voit olla elävä kuollut ja kärsiä infeernaalisesta väsymyksestä ja kaikki on  paskaa. Elämä on niin monimuotoista ja täynnä eri vaiheita joten myös se ihmisen tunne vaihtuu fiiliksen mukaan. Mun mielestä elämän ei aina tarvi olla kivaa ja ihanaa, koska se on kaukana totuudesta. Elämässä tulee niitä vaikeita hetkiä ihan jokaiselle, mutta aina kun niistä selviää on se elämässä eteenpäin menemistä.

Mikä siis on negatiivisuutta ja mikä on rehellisyyttä? Näissä on monessakin asiassa aika häilyvä ero. Mää itse tykkään lukea rehellisiä kirjoituksia ja rehellistä tekstiä. Ohitan aika nopeasti ne smoothie reseptit ja sisustuskuvat, missä ei ole mitään mielenkiintoista. Musta on ihana että vielä jotkut uskaltaa rohkeasti olla esillä omana persoonanaan, eikä yritä muuttaa sen vuoksi kun muita ärsyttää. jokainen itse valitsee ketä seuraa, missä seuraa ja kenenkä kanssa hegailee.

Vaatteet House of brandon*, housut*, Paita* (vaatteet saatu)

House of Brandonilla on Pinkit viikot. Koodilla PINK20 sat -20% alennusta. Shoppaile TÄÄLTÄ*

Kuvat Noora Näppilä

9 kommenttia

  1. tiinafit kirjoitti:

    Miusta on ihanaa, että oot pysyny Umppuna vaikka monet jaksaa valittaa siun rehellisyydestä ts. joidenkin mielestä valituksesta. Ihan liikaa niitä all white ja kaikki on niin perkeleen ihanaa blogeja, hyvä vaan että sanot myös niistä paskoista hetkistä 🙂

  2. Pikkuponeja ja Yksisarvisia by Elina kirjoitti:

    Musta positiivisuus ei tarkoita sitä, että kaikki olis aina ihanaa ja maailmaa katsois vaalenapunaisten lasien läpi. Itse koen sen olevan sitä, että vaikka välillä tuntuis, että kaikki maailman murheet on sun niskassa, osaa ainakin hetken tilannetta pureskeltuaan löytää asiasta myös hyviä puolia, tai ainakin yrittää. Ei kenenkään elämä voi kokoaikaa olla ruusunpunaista, ja jos joku niin väittää, niin asiassa on varmasti muutakin, kuin totuus. Kuten sanoit, niin elämäntilanne vaikuttaa aika kokonaisvaltaisesti, mutta siinä se tavallaan sitten punnitaankin: Jos oot vaikean tilanteen keskellä, mutta jaksat silti edes välillä hymyillä, löytää elämästä edes jotain hyvää ja nauttia pienistä jutuista, niin sanoisin sen olevan positiivisuutta. Perus-negatiivinen ihminen puolestaan tuskin näkee elämässään montaakaan hyvää asiaa, jos jokin juttu on pielessä, ja valitettavasti monesti on varsinainen muidenkin ihmisten ”ankeuttaja”, kun kaikki on aina päin piparia.

  3. Totuus sattuu kirjoitti:

    Miksi julkaiset vain valikoidut kommentit? Mikään asia josta kanssasi on eri mieltä tai antaa rakentavaa palautetta, ei mene läpi. Sinulla on oikeus huudella omia mielipiteitäsi joita pidät ainoana totuutena, mutta samaa oikeutta ei ole lukijoilla. Olen huomannut tämän pidemmän ajan saatossa ja se on kyllä todella kurjaa ja ylimielistä sensuuria, ei kovin kunnioittavaa toimintaa lukijoitasi kohtaan.

    • primebody kirjoitti:

      Mää blokkaan vuodessa ehkä 20 kommenttia…. aika usein ne on samoilta ihmisiltä kuten esimerkiksi sulta 🙂 voit ehkä itse miettiä miksi näin teen…

    • Huhhuh kirjoitti:

      En ole kovinkaan montaa kommenttia sinulle jättänyt, ja jokainen niistä on ollut asiallinen. Tähänkin jättämäni kommentti oli tarkoitettu sinulle rakentavaksi palautteeksi ja antamaan miettimisen aihetta aiheeseen, täysin asialliseen ja ystävälliseen sävyyn. Et vaan voi koskaan myöntää että oma mielipiteesi ei olekkaan absoluuttinen totuus. Tuntuu ettei lukijoiden kommenteilla tai julkaisuista syntyvällä keskustelulla ole sinulle mitään merkitystä, vaikka juuri ne on lukijoiden mielestä usein sitä parasta antia blogeissa. Taidat keskittyä vain tekemään x määrän julkaisuja osa vailla sisältöä, koska money talks? Bloggaajat kokevat nykyään oikeudekseen julkaista omia mielipiteitään totuuden torvena, osaamatta ottaa sitten minkään valtakunnan palautetta vastaan itse koska mielensäpahoitus ja bloggareilla on niin ranccaa.

      • primebody kirjoitti:

        On täysin eri asia kertoa oma mielipide, kun se että väittää oman milipiteensä olevan totuus. Jos vaikka sanon että Suomessa on mielestäni ahdistava asua ja totuus on että Suomessa on parasta ja turvallisinta asua. Mun oma mielipide eroaa silloin siitä ”totuudesta” enkä koe henkilökohtaiseesti asiaa samalla tavalla, kun muut jos ymmärrät mitä tarkoitan. Kirjoitit että se että en julkaise kaikkia kommetteja ei ole kunniotettavaa lukijoita kohtaan. Sain esimerkiksi kerran kommentin ”kuole vitun läski huora”. Julkaisin sen, mutta se oli kaukana toisen kunnioittamista. Sain myös kommentteja ”oot ihan vitun ruma”, ”vittu mikä lehmä”, oot ihan vitun läski etkä näyttäis anorektikkonakaan laihalta, Voiko maailmassa olla rumempaa ihmistä kuin sinä, Mistä tollasia vitun idiootteja sikiää, oot vitun paska äiti, saatanan idiootti…Tässä vain muutama. Nämä kaikki olen julkaissut, mitkä on rehellisesti sanottuna todella loukkaavia ja menee henkilökohtaisuuksiin. Postaukset missä nämä on ollut on liittynyt mun omaan mielipiteeseen, mikä on eronnut ilmeisesti lukijan mielipiteestä. Kun näihin olen vastannut että kiitos kommentista olen saanut vastaukseksi että etkö kestä kritiikkiä tai että tais kommentti osua. Tiesitkö että saan näitä kommentteja päivittäin ja rehellisesti jossain kohtaa se alkaa vituttaan. Joskus tekis mieli vastata samalla tavalla.. että haista kuule vittu, mutta enhän voi koska se olis multa asiatonta ja lapsellista käytöstä. Mun on aina nieltävä kaikki muhun kohdistuvat asiat, mutta kommentoija saa suoltaa ihan mitä paskaa tännepäin tahansa. Ei toisen henkilökohtainen haukkuminen ole palautteen vastaanottamista jos ymmärrät eron. Mun kirjoituksia ei tarvi kenekään lukea ja lukija itse valitsee täysin mitä lukee ja mistä ottaa itseensä. Keskusteluihin en aina edes viitsi ottaa kantaa, koska ne on jo alun alkaen lähtenyt täysin vääreille raiteille. Ja mitä tohon money talks juttuun tulee, niin tämä on mun työ siinä missä vaikka joku myy hampurilaisia. Mää toivoisin myös monelta lukijalta sisälukutaitoa ja jos joku asia jää epäselväksi niin tarkennusta siihen ennen kun haukutaan. Asiat riitelee ei ihmiset <3. Mukavaa päivää sulle. Mä nautin myös mun omasta, koska mulla alkoi loma <3

  4. Just saying kirjoitti:

    Tätä sun blogia ja instatiliä on virkistävä lukea koska jutut on realistisia ja mielipiteet aitoja. Itseä alkanut viime aikoina ärsyttää esim. Muutaman pienyrittäjän Instatilit missä joka kuvan yhteydessä on joku ”elämä on ihanaa” ylistys ja tsemppiä tähänkin huippu maanantaihin, asenne ratkaisee. Tosi teennäistä runoilua joka kuvassa ja Kaikki kirjoitetaan kirjankielellä höystettynä sydämillä tai jollain hiton quoteilla… läpinäkyvä yli kohteliaisuus ja kehut esim. kommenteissa on niin sitä samaa näyteltyä roolia. En tiedä saitko ajatuksesta kiinni mutta oli pakko avautua. 😀 Kiitos siis kun erotut muista !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *