Mustavalkoinen lapsi
sisältää kaupallisia linkkejä*
Kun sä oot hankkinut sun lapselle jotain kaunistaa päälle pantavaa ja miettinyt mielessä kuinka ihanasti se hänelle sopii, niin voit olla varma että hän ei tule koskaan laittamaan sitä päälle. Miksi lapsesi valitsee kaupasta juuri sen sinun mielestä kamalimman vaatteen, mitä itse koskaan valitsisi hyllystä. Sen värikkäimmän Frozen kimallemekon tai maalarin palettia muistuttavan ryhmähau veluuriasun?
Kun sanotaan että mennään lapsen ehdoilla voi sillä olla monta tarkoitusta. Mulle lasten ehdoilla eläminen tarkoittaa että lapset on nro1. Ja esimerkiksi mun ei niin pakolliset menot tulee lasten jälkeen. Mää oon aikuinen ja vanhempi ja mää määrään, mutta silti kysyn joitain asioita lapsilta. Meillä kaikki syö samaa ruokaa eikä tulis mieleenkään, että kokkailisin jokaiselle perheenjäsenelle hänen mieli ruokaa. Voin kysyä lapsilta ulos mentäessä, että mennäänkö takapihalle vai pulkkamäkeen. Jos ollaan ,menossa ulos niin sinne mennään. Mää kiellän mun lapsia, jos ne tekee jotain sellaista, mikä ei ole soveliasta. Jos ne vaikka esimerkkinä kiusais jotain toista lasta, niin pakotan pyytämään anteeksi ilman vaihtoehtoja. Mää en voi sietää jos lapsille ei aseteta rajoja ja ne saa tehdä ihan mitä huvittaa. vanhempien vastuulla on tietyssä määrin velvollisuus ohjata lapsia ja opettaa, mikä on oikein ja mikä on väärin, mutta missä menee raja.?
Mää oon törmännyt aika usein mustavalkoiseen lapseen. Mitä sillä tarkoitan? Tarkoitan sitä että kaikki asiat mitä lapsi näkee on mustavalkoista. Koti on mustavalkoinen, huone on mustavalkoinen, lelut on mustavalkoisia ja vaatteet. Mitä jos se lapsi haluaisi jotain muuta? Mitä jos se haluaa sen hirvitys Ikean automaton, missä se haluaa ajella värikkäillä pikkuautoilla, mutta se ei käy äidin tai isän harmoniseen sisustukseen? Mitä jos se lapsi haluaa pukea päälleen prinsessamekon tai hämähäkkimiespuvun, mutta kaapissa ei ole kun mustia vaatteita?
Vaikka vanhemmilla on oikeus päättää lapsiin liittyvistä asioista, niin onko se oikein että lapsen kehitysvaiheessa tukahdutetaan niitä lapsen omia haluja? Jos mää saisin valita niin meillä ei varmaan olis leluja ollenkaan…mutta tiedän että leikkivaihe on hyvin tärkeä lapsen kehitykselle, niin siksi meillä ainakin saa leikkiä juuri niin paljon, kun halutaan.
Mää oon nähnyt päiväkodin pihassa lapsen, jolla oli pillifarkut, balleriinat ja nahkatakki.. Toisilla lapsilla oli välikausihaalarit. Lapset jotka oli puettu ”oikein” ja asianmukaisesti leikki innoissaan ja laski liukumäkeä ja touhusi hiekkalaatikolla. Tämän ”muoti” lapsen vaatteet eivät antaneet siihen mahdollisuutta. Mun tyttöni on 3-v. Hän rakastaa olla prinsessa. Ne ketkä mua seuraa esim ig stoorissa on saattanut huomata, että hänellä on aina prinsessamekko päällä. Kun päiväkodista tullaan kotiin lähtee vaatteet heti vaihtoon. Puetaan silkkihansikkaat ja otetaan hyllystä käsilaukku ja muita hepeneitä.. miksi mun tulisi kieltää se? Sanoisinko että nyt sää laitat tän äidin valitseman mustan mekon päällesi ja leikit tolla valkoisen lattian värisella palikkatornilla, ettei äidin kuppi mee nurin.
Mää laitan aina välillä kuvia ig:ssä meidän kodista siinä tilanteessa kun lapset on leikkinyt. Koti on kun ydinpommin jäljiltä. Meillä ei ole koskaan likaista, mutta tavarat on hujan hajan. Mää annan lasten vapaasti leikkiä. Meidän koti on sellainen, että sielä saa lapset leikkiä. Lelut siivotaan leikin jälkeen pois. Nyt puhutaan paljon siitä erilaisuudesta. Ihmisillä on lupa olla mitä he haluavat, mitä jos ne halut tukahdutetaan lapsena? Mitä seurauksia siitä voi olla?
Meillä on kaikki lelut vapaasti käytettävissä kaikilla lapsilla. Tyttöni on selkeä prinsessa ja poikani leikkii vain autoilla. Vaikka Vikke 2-v koko vauva ajan eli nukkejen ja vaaleanpunaisten hepeneiden keskellä ei ne häntä kiinnosta, vaan jostain löytyi aina se yksi auto. Jos poikani haluaisi pukea prinsessamekon päälleen, niin siitä vaan. Lasten leikkimisen kohdalla meillä mennään siis lasten ehdoilla.
Meillä kotona puhutaan tytöistä ja pojista ihan siitäkin syystä, että niiksi me synnymme. Toisilla on pimppa ja toisilla pippeli ja lapset kysyvät useinkin niiden eroa. Mää en ole kokenut tarvetta alkaa puhumaan ainakaan vielä muuttuneiden maailman tapojen takia muusta. Vaikka meidän perheessä on tyttöjä ja poikia, niin se ei tarkoita että jotkut tietyt asiat on määritelty sukupuolen mukaan. Kuten esimerkiksi lelut tai vaatteet. Ei ole tyttöjen tai poikien värejä, vaan on vaalenpunaista ja vaaleansinistä.
Mun mielestä esimerkiksi lasten pukeutumisessa sen jatkuva rajoittaminen voi vaikuttaa pidemmässä juoksussa lapsen minäkuvaan todella negatiivisesti. Samoin yhtälailla leikkien ja värien rajoittaminen. Jos vielä vähän selvennän asiaa niin tarkoitan tällä esimerkiksi sitä, että lapsi haluaa prinsessa huoneen… Se ei tarkoita sitä, että seinälle pitää maalata seinänkokoinen Elsa. Voihan huone olla pohjimmiltaan neutraali, mutta lapsella voi olla vaikka ne Elsa lakanat sängyssä, verhot missä on vähän kimalletta tai jotain muuta tämän tyylistä. Harvoin ne lapset viihtyy sielä mustavalkoisessa huoneessa.. Mää haluan että lapsi saa leikkiä niin pitkään, kun sitä itse haluaa.
Miksi kirjoitan tästä? Saan välillä kauhistelua omasta elämästäni. Kuinka tuola voi joku asua on yleisin kommentti :). Saan silti enemmän niitä, ketkä kirjoittaa että ihanaa kun on kohtalotovereita <3. Kaikki tyylillään. Mää en itse tykkää liian pelkistetystä tyylistä. Haluan että koti on sellainen, missä kaikki saa olla sellaisia kuin haluaa. Saa leikkiä ja touhuta. Vaikka kuinka paljon vihaan noita kaikenmaailman soivia muovisia leluja, niin lapset nauttii niistä ja ne saa niillä leikkiä. Lapset saa meillä suurimmaksi osaksi itse päättää mitä pukevat, vaikke se aina miellyttäisikään äidin silmää. Toki päätän edelleen esimerkiksi talvella haalareista ja ulkonegistä, mutta muuten. Mitenkä te puette lapsenne? Onko lapset aina vimosen päälle muoti releissä? Onko lasten muodikkaasti pukeminen osa oman tyylin pönkittämistä? Oletteko miettinyt onko vaatteilla helppo leikkiä, vai onko se teille ihan sama kunhan näyttää tyylikkäältä?
Linkitän tähän muutaia keskustelua tähän aiheeseen liittyen:
Miksi äidit saavat määrittää lapsen tyylin?
Kuvan takki* House of brandon*, Housut Gina, panta*
Kuvat Noora Näppilä
-Umppu
Lapsen kehitys ei missään tapauksessa ole kiinni leluista vaan leikistä. Lelut ovat pelkkiä välineitä eikä lapsen leikki riipu niistä. Lapset kehittävät uskomattomia leikkejä myös mitä yksinkertaisimmilla välineillä ja myös täysin ilman materiaa. En tarkoita etteikö lapsi kaipaisi leluja, mutta ne eivät ole itseisarvo ja lapsi leikkii kyllä vaikka talouspaperirullalla paremman puutteessa. Tärkeintä on, että lapsen annetaan leikkiä.
Mielestäni vanhempien ei myöskään tarvitse ostaa lapselle niitä kammottavia, usein huonosti valmistettuja retkuja joita lapsi pyytää. On ihan ok ostaa myös lapselle minimalistisia, ajattomia ja laadukkaita vaatteita jotka voi myydä eteenpäin kun lapsi on kasvanut niistä ulos. Ryhmä Hau ja Frozen on ohimeneviä eikä pian kelpaa edes kirpputorilla.
Tähän ei ole yhtä oikeaa tapaa. On ihan ok ostaa lapselle läjäpäin leluja ja prinsessamekkoja. Musta sulla on kuitenkin vähän ikävä tyyli dumata niitä, jotka toimivat eri tavalla kuin sä. Hyvähän se on jos ei tue kertakäyttökulttuuria.
Joo kyllähän lapset leikin keksii, mutta kyse onkin annetaanko niiden leikkiä? En sanonut että itse ostan läjäpäin tavaraa ja vaatteita ja tekisin nyt jonkun vastakkainasettelun. Esimerkkinä tähän että värikkäätkin vaatteet voi olla laadukkaita, eikä niiden tarvitse olla mustavalkoisia. Myöskään lelujen ei tarvi olla mustavalkoisia ollakseen kestäviä… ja hienoa jos jonkun lapsi jaksaa leikkiä vaikka sillä käpylehmällä vuodesta toiseen. Mää tiedän omat lapseni ja ne ei sen parissa viihtyis. Muovileluja voi myös kierrättää jos niistä pitää huolen. Meillä on paljon esikoisen vanhoja leluja, mitkä on ihan moitteettomassa kunnossa, vaikka onkin muovia.
Joo meillä saa ainaki ~2,5v poika leikkiä millä haluaa, on nukkeja, vauvan hoitotarvikkeita, keittiöleikkiä, autoja, lentokoneita ym. Saa valita itse joskus muutamasta vaihtoehdosta vaatteen, mutta esim juhliin minä päätän vaatteet mutta pyrin kyllä ostamaan aina esim farkut sellasta matskua et ne venyy ja paukkuu ja niiden kanssa pystyy liikkua kunnolla 🙂 Ulkovaatteet ostan hinnan ja laadun mukaan, tottakai tykkään myös että ne on kivannäköset ? Meillä on erikseen ”kauppatakki” ja sitä käytetään vaan matkalla autolle, kauppareissuilla tms kun haalaria ei tarvitse 🙂 Ostan usein omaa silmää miellyttäviä vaatteita, mutta mukavia vaatteita! Uskon että meilläkin edessä se spiderman, supermies, frozen tai mikälie innostaakaan siinä vaiheessa ”vaihe” ja sit meillä pukeudutaan niihin ?
Ihana kirjoitus. Täältä kodista löytyy myös yksi tyllihameprinsessa, jonka asuvalinnat ei aina miellytä silmää. Mutta mikä minä olen määräämään lapsen vaatetuksesta jos hänellä itsellään on niissä hyvä olla. Toki vaatteiden pitää olla säänmukaiset! Joskus haalarinkin päälle tytär on vetänyt vielä tyllihameen. Olen myös pohtinut kaksosia, jotka kulkevat aina samantyylisissä vaatteissa. Tuskinpa heillä on mahdollista vaikuttaa siihen, mitä päällensä laittavat. Uskon, että jos lapsi ei saa vaikuttaa, ei hän opi sitä tekemään aikuisenakaan.
Hyvä kirjoitus Umppu! Samaistun varsinkin ajtuksiisi lasten värimaailmasta ja vaatetuksesta. Olen kauan ihmetellyt, ääneenkin miten lapset voi leikkiä niissä musta- valkoisissa huoneissa. Onko lelut pelkkää puuta, mustaa ja valkoista? Älytöntä, minun mielestä! Lapset tarvitsee värejä. muistan itse lapsuudesta, miten kiva oli ”sisustaa” omaa huonetta, vanhemmilleni se oli nok, koska se oli minun huone. Ahdistaa mennä ostamaan vaatteita, kun kaikki on farkkua, farkkua, farkkua ja nahkaa, sekä värittömä tai muita pieniä kopioita aikuisten muoti vaatteista. Missä on ne värit ja kuviot? Pitääkö lasten pukeutua yhtä värittömästi kuin aikuiset?
Muistan ulkomailla ollessani lastenhoitajana, oli perheellä tapana pukea lapsille merkkivaatteet päälle, kun tuli vieraita. Älytöntä. Aivan kun ne lapset tajuaisi, se jos jokin, on vain vanhemman tarve pönkittää omia tarkoitusperiään.
Lasten pitää saada olla lapsia, rajat on rakkautta. Lasten pitää saada toteuttaa itseään. Ei kukaan synny rasistiseksi, tai sanomaan mitkä asiat ja värit kuuluu pojalle ja mitkä tytölle. Ne asiat opitaan, kotoa ja muusta ympäristöstä. Tulis aina miettiä, mitä niille omille laspille haluaa opettaa?
Mun äiti oli järjestys friikki, on vieläkin. Meillä suoristeltiin mattojen hapsuja. On ollut aika opetteleminen siitä pois. Minun kotona minun säännöt ja en halua samaa opettaa omille lapsilleni. Rajansa kaikella. Niinkun Umppu sanoit, tavarat ja lelut pitää siivota, mutta sillon kun on leikit kesken niin lapsilla tuppaa vaan olemaan tapana levittää kaikki ja pitkin kotia. Se on ihan normaalia!
Hyvä kirjotus ja Hyvää Joulua, koko teidän mahtavalle perheelle! ?
Tätä asiaa juuri pohdin kun nykyään usein ostetaan vauvalle jotain valkoisia /beigeä mobileja sängyn päälle siksi kun sopii sisustukseen. Kuitenkin värioppien mukaan vauvat tykkää vaaleanpunaisesta sekä selkeistä väreistä kuten keltainen ja punainen..
Vauvat tykkävät juurikin kontrasteista, kuten VALKOINEN JA MUSTA. Pienet vauvat eivät erota värejä samalla tapaa kuin aikuiset ja tästä hyvästä heillä tulee olla ison kontrastin omaavia leluja…
Mä näin joku vuosi sitten lentokentällä perheen jotka oli kaikki puettu niihin mustiin muotivaatteisiin, jotka pari vuotta sitten tuli lapsillekin. Sitä oikein näki miten perheen nuori äiti oli valinnut vaatteet myös miehelleen, jotta mätsää. Pikkulapsilla jotka oli molemmat alle kouluikäisiä, oli mustat hatut, housut ja valkoiset ne ”köysikuosi” paidat. Se oli surullinen näky, kuin hautajaisiin menossa. Muutenkin se perhe oli fiilikseltään jotenkin ankea, ei näkynyt iloa mitä luulisi olevan ilmassa kun ollaan lähdössä etelään lomalle.
Itse tykkään mustista vaatteista, mutta kyllä mun mielestä lapsen pitää saada iloita väreistä myös pukeutumisessa. Niin sitä oppii löytämään omat esteettiset mieltymykset ja jää kivoja muistoja niistä vaatteistakin. Varmasti jokainen muistaa lapsuudestaan jonkun tärkeän vaatteen, joka olisi ihan hirvitys näin aikuisena.
Jos lapsi haluaa pukeutua supersankari-asuun tai prinsessamekkoon, go for it! Me aikuiset voidaan vaan kadehtia miten itsevarmasti lapsi sen tekee.
Jos et kysynyt, niin sitähän ei tiedä vaikka ne lapset pitikin niistä vaatteista. Meillä esikoinen, 5v poika rakastaa mustaa ja valkoista, valitsee mieluiten siis mustaa ja valkoista myös päällensä. 4v tyttö taas pitää enemmän väreistä. Molemmat saa pukea mieluisia värejä. Minä valitsen laadukkaat vaatteet ja materiaalit, mutta lapset saa kyllä osallistua sen minkä haluavat. Löytyy silti niitä prinsessa- ja luurankoasujakin. On jotenkin jännä, että miksi aina tiettyä kastia ”mollataan”, miksi mustavalkoiseen pukeutujat ei ole oikeutettu arvostelemaan samalla tavalla väreistä pitäviä. Sen ymmärrän, että pitää antaa valita, mutta miksi päätetään tietämättä, onko se lasten valinta vai ei. Toivottavasti meidän selän takana ei ajatella, että ”onpa siinä julma äiti, kun on pukenut lapsensa mustiin”, siksi, että LAPSENI niin haluaa.
Moi,
Hyvä kirjoitus! Meillä kaksi poikaa, 8v ja pian 10v. En muuten puutu heidän vaatetukseen, kuin että vaatteet pitää olla ehjiä. Ja heidän pitää viihtyä vaatteissaan, eli se heidän oma tyyli saa ehdottomasti näkyä. Tämä vanhempi on melko tarkkakin jo omasta tyylistään ja mun mielestä se on vaan hyvä asia. Toinen pukee mielellään värikkäitä vaatteita ja toinen suosii mustaa. Ainoa asia mistä olen melkeinpä ehdoton, on että jos on esim. koulun juhlat niin silloin katson että molemmilla on siistit ja juhlavat vaatteet. Verkkareissa en anna juhliin mennä, vaikka se tänäpäivänä aika yleistä onkin.
Meillä pukeudutaan päiväkotiin ja kotiulkoiluun asianmukaisin ulkovaattein, sadesäällä kuravaatteet, pakkasella toppahaalarit jne. Toki yritän pitää laadun yllä, että tuote olisi mahd. Pitkäikäinen ja siirtyisi mahdollisille sisaruksille sitten myöhemmin. Housuina ja paitana on aina trikoot, collarit tai jotkut mahd. Joustavat. Ei tulisi mieleenkään laittaa päiväkotiin farkkuja lapselle, just sen liikkuvuusongelman vuoksi. Farkut on yleensä synttärivaate, jos nyt pojasta puhutaan. Isompiin tai juhlallisempiin juhliin kyllä pukeudutaan juhlallisesti, ei mitään collareita, vaan ihan kauluspaitaa ja sitä rataa. Väreillä ei oo väliä, mutta en itse pukisi poikaani pinkkiin, jos hän ei nyt ihan välttis haluaisi.
Olen useimmiten eri mieltä kanssasi ja en tässäkään ehkä kaikkea allekirjoita. Mutta hyvin erilaisetkin ihmiset voivat oppia toisiltaan. Tämä sai todella ajattelemaan omaa suhtautumista lasteni leikkeihin. Syyllistyn liian usein siihen, että kiellän jonkin leikin ihan vain siitä syntyvän sotkun takia. Lapset oikein kysyvät aina erikseen saavatko rakentaa majan. Kirjoituksesi herätti kyllä nyt vähän relaamaan tämän suhteen. Hienoa, että teillä lapsilla on aina lupa leikkiä. Meillä lapset vastaavat lähes aina, että haluavat leikkiä, kun kysytään mitä haluaisivat tehdä. Tästä eteenpäin annan heidän luovuutensa enemmän kukkia ja murehdin sotkua myöhemmin. Eli kiitos tästä herätyksestä sinulle ?
<3
Hyvä kirjoitus. Olen miettinyt usein kun etsin ideoita lastenhuoneen sisustukseen että miten ne huoneet, jotka ovat mustavalkoisia tai hyvin haaleilla pastellin väreillä (tai oikeastaan valkoinen, harmaa, beige akselilla) sisustettu niin inspiroi lapsia. Itse oon pyrkinyt että lasten huoneessa ois väriä, ilman että nyt ihan mahdottomalta huvikummulta näyttää ? ja mitä pukeutumiseen tulee, niin ehdottomasti väriä lasten vaatteisiin! Söpöjähän ne ”pikku aikuisiks” puetut taaperot on, mutta usein näkee että vaatteet on kaukana käytännöllisyydestä ? ite oon sanonu sukulaisille että mitäön ”fashion kids” vaatteita ei kannata meille ostaa koska niille ei ole käyttöä ?