Hae
Prime Life by Umppu

Onko eettistä turkista olemassa?

sisältää kaupallisia linkkejä*

Kuvan asu trikoot* Paita*

Kuinka tärkeänä pidät sitä että näytät liikuntaa harrastaessasi hyvältä? Mulle  itselleni on ensisijaisen tärkeää se, että kun harrastan liikuntaa niin vaatteet ovat toimivia. Mä oon itse käyttänyt Biancaneven urheiluvaatteita siitä asti kun ne on tullut markkinoille. Mä tykkään siitä, että ne seuraavat trendejä, ne ovat mukavia päällä ja ennen kaikkea kestäviä. Silloin omina fitness vuosina kulutin treeni vaatteita enemmän kuin laki sallii. Välillä ärsytti se, että osti jotkut kalliit trikoot ja kun laitoit ne treeniin, niin  totesit että ne ovat aivan surkeat. Jotkut vaatteet olivat materiaaliltaan liian paksuja tai ohuita. Toinen on ihan ikuinen persvako ongelma, eli kun kyykkäsit niin puoli takapuolta vilkkui mulle salilla oleville. Mulla on todella tärkeää se, että kun harrastan liikuntaa että pidän niistä urheiluvaatteista, ne istuu päälle ja koen näyttäväni niissä hyvältä.

Kuvan asu: trikoot*, Takki*

Valehtelisin myös jos väittäisin, että sillä ei ole mitään merkitystä miltä näytän siellä salilla. Biancaneve on kotimainen yritys, mikä on alunalkaen aloittanut luistelupukujen parissa. Siitä pikkuhiljaa tuotanto keskittyi myös fitnessbikinien tekoon ja tällä hetkellä yritys keskittyy kauniisiin naisellisiin laadukkaisiin, jopa hieman luksus vivahteisiin urheiluvaatteisiin.

Treenivaatteita tulee pestyä paljon. Biancaneven vaatteet on ainoita urheiluvaatteita mitä minulla on ollut, jotka säilyttää pesussa värin ja muodon, eikä kangas venähdä väljääny tai ole ensimäisen pesun jälkeen täynnä nukkaa. Vaatteet on valmistettu korkealuokkaisista kankaista. Vaatteet on suunniteltu niin, että ne korostavat vartalostasi niitä hyviä puolia. Treenitrikoot ovat korkea vyötäröisiä ja niiden kanssa voi halutessaan käyttää pelkkä urheilutopia tai ihan mitä vaan ylä osaa. Makkarat ei tursua eikä takapuoli vilku,. Biancaneven urheiluvaatteissa on myös keskitytty kauniisiin leikkauksiin. Tykkään itse erityisesti niiden trikoiden takapuolen osasta, missä on kaunis muotoja hivelevää leikkaus ja rypytys.

Paita*, housut*

Biancaneven malliston kuuluu erilaisia treenivaatteita, mutta myös siihen arjen pukeutumiseen kuuluvia college vaatteita ja asusteita.  Esimerkiksi collegehousut on suunniteltu niin, että niissä on pitkät taskut ja se iänikuinen kännykkä ongelma on sillä ratkaistu. Miks et voisi näyttää myös siellä kotona hyvältä? Mä oon kollareiden suurkuluttaja ja saatan ostella niitä välillä reissuilta ja ulkomailta. Kuitenkin joka kerta totean sen, että sillä laadulla vaatteissa on todella suuri merkitys ja ne heräteostokset on usein yhden pesun jälkeen pilalla.. Biancaneven mallistoon on tullut uusimpana merinovillaiset pipot, missä on turkistupsu*. Pipot ovat todella kauniita ja lämpimiä. Niissä on käytetty eettistä ja ekologista turkista. Jollei tätä turkista olisi käytetty edelleen olisi se mennyt roskiin. Tässä hieman lisää turkistupsuista.

Isoisän turkistupsujen tarina

pipot on eettinen ja ekologinen tuote, jonka materiaalit ovat huippulaatua.  Pipo on 100% merinovillaa ja sen tupsu on aitoa vapaana eläneen luonnonsupin turkista. Supit on pyydystänyt jo edesmennyt Haminalainen metsästäjä ja isoisä Sakari Lahtela menetelmällä, joka on Suomen tiukkojen metsästys- ja eläinsuojelulakien mukainen. Näiden lakien tarkoitus on suojella eläimiä tarpeettomalta kärsimykseltä.

Supi on Suomessa vieraslaji ja haittaeläin, jonka kantaa pyritään reilusti harventamaan. Supilla ei ole Suomessa luonnollisia vihollisia ja siksi eläin lisääntyy täällä uhaten luontoamme. Ensisijaisesti supikantaa tulee harventaa, koska eläin levittää vaarallisia tauteja. jotka voivat tarttua ihmiseenkin luonnosta kerättyjen marjojen välityksellä. Näiden tautien takia monissa Euroopan maissa ei luonnosta kerättyjä marjoja voi enää syödä keittämättä. Parkitussa supiturkiksessa taudinaiheuttajat eivät elä.

Luonnonsupin turkis on materiaalia, joka syntyy tämän välttämättömän kannanharventamisen sivutuotteena ja siksi tupsun turkis on eettisintä mahdollista. Sakari Lahtela nylki turkikset itse pojanpoikansa kanssa. Nahat on muokattu ja parkittu Lahtelan tutulla parkitsijalla ja tupsuiksi parkitut nahat teki Tampereen turkispalvelu.

Pipon villa on laadukasta italialaista 100% merinovillaa. Merinovillan ominaisuudet ovat omaa luokkaansa. Se on lämmittää ja hengittää mutta ei hiosta ja se on pehmeää hienoa luonnonkuitua, joka ei kutita. Materiaali lämmittää kosteanakin. Pipot on neulottu Puolassa yhteistyökumppanimme pipotehtaassa ja tuote on suunniteltu Suomessa.

Turkikset päätyivät meille Lahtelan pojanpojan kautta ja me halusimme tehdä niistä jotain eettistä, kestävää ja laadukasta. Jotain mikä kunnioittaa Suomen luontoa, eläimiä ja niitä vaalivia ihmisiä. Voit käyttää pipoa hyvillä mielin tietäen sen tarkan alkuperän ja tarinan. Pipomme ei ainoastaan pidä lämpimänä päätä, se lämmittää myös mieltä.

Mitä mieltä te olette turkiksista ylipäänsä? Tiedän että on paljon ihmisiä, ketkä ei välitä, mutta myös paljon niitä jotka välittää. Olisiko eettinen turkis sellainen, mitä voisitte miettiä käyttävänne? Mun mielestä tässä on hyvä hieman erilainen näkökulma siihe, että kaikki turkikset ei aina ole saatu eläimiä rääkkäämällä ja ainakin itse voin käyttää ihan hyvällä mielellä kyseistä pipoa.

Kuvat Noora Näppilä

Ihanaa sunnuntai iltaa -Umppu

 

 

 

11 kommenttia

  1. Ninni kirjoitti:

    Tällaisen turkiksen hyväksyn, mutten voisi tätäkään käyttää. Aidon turkiksen tunnistaa ja mun tulis pakonomainen tarve selitellä tupsun alkuperää, siksi en voisi käyttää itse. Ikinä en tuotettua turkista käyttäisi. En myöskään ostaisi jonkun ketjuliikkeen lampaantaljaa (Ikea, cittari jne). Turkista ainoastaan luonnonvaraisesta eläimestä, joka siis metsästetty (myös kannanhoidollisista syistä, ei turkiksen vuoksi). Talja ainoastaan ns. tilapuodista, jossa tiedän eli näen miten lampaat elävät ja se koko lammas lihoineen ja luineen ja taljoineen hyötykäytetään.

    Untuvaa en hyväksy, eettistä untuvaa ei ole olemassakaan. Sitä teksti ei käsittele, mutta liippaa läheltä. Untuvaa saadaan hanhista, joista nypitään elävänä untuvat. Sitten niille kasvaa uudet ja ne taas nypitään jne jne kunnes se kuolee tai untuvaa ei kasva ja lintu lopetetaan. Eikä sitä muulla keinoin saa. Untuvaa korvaavaa takintäytettä on enkä voi käsittää kuinka joku maksaa untuvatuotteista. Tai kuinka joku edes tekee siitä takkeja/täkkejä/tyynyjä kun vaihtoehtoja kyllä on! Tätä sanomaa saa jakaa!

    • Mari kirjoitti:

      Merkittävä osa untuvasta syntyy kyllä lihantuotannon sivutuotteena, eikä sitä nypitä eläviltä eläimiltä. Ks. esim Joutsenen sivuilta: https://joutsen.fi/pages/vastuullisuus

    • Anu kirjoitti:

      Nykyään on olemassa eettisiä untuvan käyttäjiä, jolloin untuva tulee lihantuotannon kylkiäisenä eikä sitä missään nimessä nypitä eläviltä linnuilta. Untuvan alkuperä on myös jäljitettävissä.
      Jotkut valmistajat käyttävät myös kierrätettyä untuvaa.
      Eli tänä päivänä ei voi sanoa, että kuitutäytteinen tuote olisi välttämättä parempi asia etenkään ekologisesti.
      Aina kannattaa selvittää mitä ostaa ja mistä. Jos ostaa halpaketjusta 100e maksavan untuvatakin, voi olla aika varma ettei se ole kovin eettisesti tuotettu (myöskään niiden ompelijoiden kohdalla…)

    • Ninni kirjoitti:

      Hyvä, että jonkin sortin eettisyyttä untuvaan yritetään, esim tuon Suomen Joutsenen untuvahankinnan uskon kyllä.

      Kuitenkin ala on ns. villi ja edelleen iso osa tulee jotain reittiä elävänä kynityistä. Broilerin untuvaa ei juurikaan taideta käyttää, vaikka sitä varmaan eniten tulisi sivutuotteena. Elävästä hanhesta saa useamman kerran hyödyn, kuolleesta kerran. Hyödyn maksimointi ajaa edelleen epäeettisiin tekoihin monia valmistajia. Bisnestähän se. EU:n ulkopuolella eettistä untuvaa ei tunneta ja sieltä (esim Kiina) myydään paljon untuvaa. Alaa ei myöskään ole helppo valvoa, eli EU:ssakin edelleen tapahtuu näitä elävänä kynimisiä.Kannattaa miettiä millaisessa untuvatakissa haluaa kulkea. Itse päätän olla kokonaan ostamatta untuvaa.

      Lisää tietoa aiheesta: https://www.ess.fi/uutiset/art2278145

  2. Anu kirjoitti:

    Eettisessä turkiksessa ei mielestäni sinällään ole mitään pahaa. Itse en kuitenkaan pystyisi sellaista käyttämään, koska mielestäni annan silloin viestin, että turkis olisi ok.
    Sama juttu on kirppikseltä ostettu aito turkki. Todella lämmin, huomattavasti ekologisempi kuin feikkiturkki (tai mikä tahansa kaupasta ostettu uusi takki), eikä sen ostaminen tue enää turkistarhausta MUTTA sekin mielestäni viestii turkistarhauksen puolesta kun jokaiselle vastaantulijalle ei kuitenkaan voi alkaa selittämään, että ”tää turkki on muuten kierrätetty…..”

  3. Tipi kirjoitti:

    Ihan aluksi, olet todella upea! 🙂
    Turkiksille iso ei. En käytä edes nahkatuotteita, en voi kuvitellakaan pitäväni päällä kuolleista eläimistä tehtyjä tuotteita.
    Mutta, tässäkin on kaksi puolta. Suomessa turkikset ovat taatusti ”tuotettu” eettisemmin kuin missään muualla maailmassa eli jos täällä turkikset kiellettäisiin, tuotteet tulisivat kammottavista oloista.
    Tekoturkikset ovat nykyään ihan yhtä upean näköisiä, joten ihmiset voisivat ihan hyvin käyttää niitä.
    Eli jyrkkä ei turkiksille.
    Itänaapurissa tämä ei muutu ikimaailmassa, siellä mammat kulkee turkikset päällä varmaan kesälläkin…

    • primebody kirjoitti:

      Mää just tilasin itselleni sellaisen”turkis” takin, koska ne on mun mielestä kauniita, mutta itse en myöskään laittaisi turkkia päälle. Mulla on muutama hattu missä on turkista, mutta siihen se jää.

  4. katrigruner kirjoitti:

    Voisin todellakin käyttää! Myös kirpparilta ostettua turkista voisin käyttää (jos olisi hieno), mutta en toki ostaisi sellaista uutena. Mun mielestä hyvä idea ja kierrätys kunniaan.

  5. Tiia kirjoitti:

    Supikoira on vieraslaji. Äärimmäisen haitallinen sellainen. Supikoira tuhoaa Suomen luonnon monimuotoisuutta tahdilla, jolle jopa ihminen jää toiseksi. Niitä metsästetään vuosittain paljon (en muista tarkkaa määrää, mutta luku on joka tapauksessa kuusinumeroinen) ja liikenne tappaa myös isoja määriä. Silti supikoirien määrä lisääntyy maassamme. Yhden supin saamiseen voi kulua luolametsästäjältä vaikka 20h, josta valtaosa voi mennä siihen, että (metsästys)koiraa kaivetaan luolastosta lapioilla ja sorkkaraudoilla. Vaikka yli 12h. Yhden supin vuoksi. Niistä pitäisi maksaa tapporahaa, koska niiden hävittäminen on täysin vapaaehtoistyötä. Siinä lähinnä ”saa” koiralle hyvän reenin. Supikoira levittää mm. kapia ja rabiesta ja monia muita ihmiselle, lemmikeille ja luonnoeläimille vaarallisia tauteja ja loisia.

    Luonnon supeista (mä tiedän, että virallisesti supi=pesukarhu, mutta koska niitä ei meillä esiinny, voinemme käyttää nimitystä supikoirasta) tehtyä turkkia voisin ehdottomasti käyttää ja siitä myös maksaa. Turkistarhausta en millään muotoa hyväksy tai halua tukea. Toki jos pitäisi valita, tukisin suomalaista turkistarhausta, missä on edes jotain standardeja eläinten olojen ja lopetuksen suhteen…

    Turkkia voisin käyttää. Laadukas turkki on pitkäikäinen ja niiden arvo on nykyisten eettisten arvojen valossa lähes nolla. Kuitenkin turkin alkuperäiselle omistajalle turkki on voinut olla tuote, mihen on säästetty vaikka useita vuosia. Kirppareilta saa halvalla.

    Tekoturkista en sen sijaan ymmärrä millään muotoa. Sen tuottaminen on äärimmäisen epäekologista ja rajusti luontoa kuluttavaa. Lisäksi on paljastunut, että halpaketjujen tekoturkikset ovat turhan usein oikeata turkista. Kiinassa tuotettua sellaista. Aasiassa mm uskotaan turkin laadun paranevan, jos eläin kokee viime hetkinään tuskaa ja kauhua. Eli turkiseläimiä esim nyljetään elävinä. Ihan rutiinilla. En ymmärrä tekoturkista samoin kuin en ymmärrä esim soijanakkeja. Jos se tuote itsessään on sellainen, minkä olemassaolo sotii ajatusmaailmaasi vastaa, miksi siitä halutaan ”vihreämpi”versio?!

    Ja kyllä, olen keski-ikäistyvä, valkoihoinen, länsimaalainen naisihminen. En voi saarnata asioista, joista minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta. Silti väitän omaavani kattavamman näkökannan tuotantoeläimiin ja niiden oloihin Suomessa, kuin moni kehä III sisäpuolella kasvanut aktivisti. Syön lihaa. Pidän tärkeänä, että ihminen tietää/välittää, miten se hänen hyödyntämänsä eläin on elänyt ja millä sitä on ruokittu. Hyvinkin pienillä asioilla on merkitystä…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.