Hae
Prime Life by Umppu

Koska on aika päästää irti?




Luin yhden netti artikkelin/jutun narsisti vanhemmista ja mitenkä he kasvattavat lapsensa. Artikkelissa oli paljon asiaa siitä kuinka narsisti vanhempi haluaa kontrolloida lapsensa elämää ihan sinne aikuisikään asti. Se kirjoitus pisti mut miettimään tätä nykypäivän lasten kasvatus tilannetta ehkä vähän syvällisemmin. Maailma on muuttunut todella paljon esimerkiksi jos verrataan siihen, kun itse olen ollut lapsi. Vanhemmuuskin on muuttunut ihan erilaiseksi ja vanhemmat ovat paljon jotenkin erilaisempia kuin ennen. Välillä tuntuu että moni vanhempi paapoo lapsensa aivan pilalle ja lapset eivät ole enään valmiita siihen itsenäiseen elämään monessakaan suhteessa. Tai on mutta kotoa pois muuttamisen ikä vaan nousee kokoajan.  Ei osata tehdä ruokaa, pestä pyykkiä, maksaa laskuja tai ottaa vastuuta niistä omista asioista. Vanhemmat varaavat lääkärit yms lapsiensa puolesta vielä ”aikuisenakin”.
Kun itse olin nuori, niin oli ihan normaalia muuttaa pois kotoa siinä parinkympin  hujakoilla. Jotkut saattoivat muuttaa jo 16 vuotiaana oppilasasuntoihin, kun lähtivät opiskelemaan johonkin toiseen kaupunkiin. Muistan että mun luokalla ammattikoulussa oli paljon oppilaita, jotka eivät asuneet enää kotona, vaikkei olleet vielä täysikäisiä.
En tiedä onko se tämä älylaite kulttuuri mikä muuttaa myös meitä vanhempia. Mun mielestä lapsi ei voi kasvaa itsenäiseksi jos et anna sille vastuuta, saatika ettet luota omaan lapseesi. En ainakaan muista omasta lapsuudestani että silloin kukaan  ystävistäni olisi ollut koulun jälkeen iltapäiväkerhossa, vaan sillon mentiin kotiin. Syötiin välipalaa tehtiin läksyt ja hengailtiin kavereiden kanssa. Tänä päivänä vanhemmat eivät luota siihen, että se lapsi pärjää.
Mun mielestä nykyään vanhemmat kontrolloi aivan liikaa omia lapsiaan. Se ylenpalttinen kontrolloiminen tekee myös lapsista täysin avuttomia. Jos lapsena ei anneta olla esimerkiksi koskaan yksin kotona tai vaikka lämmittää ruokaa mikrossa, niin koska se sen sitten oppii jos ei silloin. Lapsia nykyään seurataan ja väijytään kaikenlaisilla puhelimien seurantalaitteilla.  Mieti miltä se tuntuis omalla kohdalla, kun joku kokoajan kyttää. Mä ainakin itse ajattelen niin, että mitä enemmän kielletään lapsia tekemästä jotain asiaa, niin sitä suurempi houkutus siihen syntyy ja usein niitä kiellettyjä asioita silloin kokeillaankin enemmän. Lapsellekin pitää välillä antaa vapauksia ja yksityisyyttä. . Vaikka meilläkin on kotona tiukat säännöt siitä, että läksyt tehdään koulun jälkeen, niin mitä sitten jos ne läksyt tehdäänkin vaikka jonkun kaverin luona. Mä koitan ajatella niin, että se on ainakin osittain myös sitä mun hommasta pois ja kunhan ne on tehty, niin ihan sama missä ne tekee. Lapset saa rauhassa keskenään ratkoa ongelmia ja tehdä yhdessä niitä läksyjä. Se on varmasti myös hauskempaa tehdä niitä kaverin kanssa kun äidin kanssa illalla kyyneleet silmissä.
 

Mä en itse ainakaan tarvi sellasta jatkuvaa raportointia jokaisesta asiasta mitä tapahtuu kotona tai koulussa, jos se on merkityksetöntä. Jos läksyt on tehty ja vatsa täynnä niin mun mielestä lapsi saa rauhassa ihan  vapaavalintaisensti tehdä niitä juttuja mistä itse tykkää. Mä ymmärrän sellaiset säännöt, että pihalla ei luuhata yömyöhään ja muut tällaiset mielestäni aivan maalaisjärjellä toteutetut normit pelisäännöt. Mun mielestä oikeastaan siinä vaiheessa kun lapsi menee kouluun, niin sitä vastuuta pitää oppia antamaan koko ajan vaan enemmän ja enemmän. Se lapsi ei koskaan opi jollei sen anneta harjotella. Ihan varmasti tapahtuu ja syntyy niitä tilanteita, kun hommat ei mee ihan putkeen, mutta mitä sitten. Moni asia opitaan myös sen virheen kautta. Vaikka itsekkin tastelen sen asian kanssa kokoajan ja mietin, että missä se lapseni nyt on niin silti mun on vaan pakko luottaa.
Sitä joskus itsekin mietin, että olispa ihana olla lapsi. Mä joskus miettinyt että miltä tuntuisi hyppiä kuralätäköön  niin että kaikki vaatteet on yltä päältä kurassa. Mun mielestä sen kontrolloimisen sijaan olisi paljon tärkeämpää opettaa lapsille niitä elämän perusarvoja. Mitenkä toisille lapsille puhutaan ja mitenkä tosia ihmisiä kunnioitetaan. Mikä on oikein ja mikä on väärin ja puhua nykypäivän erilaisuudesta. Mun mielestä on myös erittäin tärkeää jos jotain sattuu, niin se asia pitää selvittää ja käydä puhumalla läpi. Sillä helvetillisellä huutamisella ja uhkailulla ei saavuteta yhtään mitään. Lapset saa ja niiden kuuluukin olla uteliaita. Ne kyselee, jolloinka  ole valmis vastaamaan niihin kysymyksiin. Kerro ja perustelee miksi jokin asia on juuri niin kuin se on.
Silti mä edelleen  painotan sitä, että se luottamus on kaikista tärkein asia. Luota siihen omaan lapseen ja anna sille mahdollisuus, jotta se voi osoittaa se luottamuksensa, kehittyä ja kasvaa siinä omassa tahdissa ja omalla tavallaan. Älä kontrolloi ja määrä liikaa lapsia. Jossain kirjoituksessa sanottiin niin, että siinä vaiheessa kun vanhempi alkaa huutaa, niin peli on jo menetetty. Se on oikeestaan ihan totta.Ei niitä lapsia voi pumpulissa kasvattaa. Niiden on opittava elämistä ja esimeriksi elämässä joutuu välillä kokemaan niitä pettymyksiä. Jos niitä pettymyksiä tunteita oppii käsittelemään jo lapsena, niin elämä aikuisena on huomattavasti helpompaa.

Kuvat Noora Näppilä

asu H&M, laukku Balmain collection, kengät Zalando

-Umppu

4 kommenttia

  1. nimetön kirjoitti:

    Itse olen aivan samaa mieltä tuosta lasten jatkuvasta valvonnasta. Kyllähän on joitain lapsia, jotka eivät vanhempien panostuksesta huolimatta välttämättä ole valmiita olemaan ekoilla luokilla vielä yksin sitä pariakaan tuntia, mutta kyllä osan kohdalla se on vain vanhempien liikaa hössötystä tai sitä, ettei lasta ole totutettu olemaan yksin ja vastuussa mistään.
    Nuorten muuttamisesta voisin sanoa sen puolustuksen, että esimerkiksi korkeakouluun on vaikea päästä tänä päivänä ensimmäisellä yrittämällä. Omasta mielestäni on vain järkevää rahallisesti tehdä niin, että jos ei ole pakkoa vielä muuttaa kotoa pois, niin vaikka kävisi töissä tai nostaisi vain sitä työttömyysrahaa, niin pysyy siellä kotona. Säästää sitä rahaa sitä tulevaisuutta varten ja omaa asuntoa ja huonekaluja varten, jolloin on opintojen alussa omavaraisempi ja jos on hyvät säästöt ja tulee joskus kuukausia kun ei ole töitä tai opintotukea niin ei ole aivan pinteessä maksujen kanssa. Turha kai sitä on alkaa vieraille sitä rahaa maksamaan vuokrana jos ei vielä ole välttämätöntä.

  2. Iida kirjoitti:

    Hyvää tekstiä. Mutta maailma on myös aika paljon muuttunut. Jos esim mun lapsi ois monta iltaa viikosta yksinään kotona kun oon iltavuorossa eikä siellä ippessä niin varmasti paukkuis lastensuojeluilmotuksia ovista ja ikkunoista.

  3. Laura kirjoitti:

    Amen! Toivottavasti pystyn tähän itsekin muutaman vuoden päästä! En muista myöskään että vanhemmat olis koko ajan ollu yhteydessä toisiinsa tai ees tuntenut kaverin vanhempia välttämättä. Nyt taitaa olla aika normaalia että vanhemmat pui kaikkia asioita keskenään koko ajan 😀

  4. Kati kirjoitti:

    Puhut asiaa.
    Sitten se että lapset ei kestä tylsyyttä. Koko ajan pitäis olla jotain tekemistä. Meijän ekaluokkalainen ihmettelee miks yläasteelaiset aina rassaa puhelinta. Sydäntä särkee ajatella et ite oon samoilla käytävillä notkunut reilu 15 vuotta sitten yläasteelaisena ja joko ”vain ollut” tai sitten ollaan saatu aikamme kulumaan jollain joutavanpäiväisellä tusaamisella. Juteltiin, naurettiin, laitettiin toistemme hiuksia, pelattiin korttia tai niinkun jo sanoin oltiin vaan.
    Voisin paasata tästä aiheesta loputtomiin 🙂 hyvä me keillä vielä jotenkin maalaisjärki kukoistaa 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *