Ihminen joka ei kuuntele on ärsyttävä.
Kuunteleminen on nykypäivänä hieman katoava taito. Uskon että siihen suurin syy on älypuhelimet. Ne vie ihmisten kaiken huomion. Toki kännykällä voi tänä päivänä tehdä paljon tärkeitäkin asioita, mikä helpottaa siinä arjessa, mutta silti ilman sitäkin pitäisi pystyä toimimaan.Mua henkilökohtaisesti ehkä eniten ärsyttää se, että joku kysyy sinulta jotain, mutta ei jaksa kuunnella mitä sinulla on kerrottavaa. Miksi silloin edes kysyy, koska se ei ole verrattavissa edes kohteliaisuuteen. Naama on niin tiukasti kiinni puhelimen ruudussa, että voisit sanoa toiselle ihan mitä vaan eikä hän edes huomaisi.
Lähestulkoon pahin asia maailmassa on se, että puhelin hukkuu. Mä olen itse nyt kesän aikana ihan tietoisesti koittanut vähentää puhelimen käyttöä. Tarvitsen sitä kuitenkin tietyssä asioissa esimerkiksi töissä. Kuvaan paljon tekemiäni töitä, mitkä laitan esimerkiksi liikkeen sosiaalisen median. Se toimii myös nykypäivänä asiakaspalvelussa ehkä paremmin kuin peili.
Ennen lapset päristeli autoilla ja nykyään he ottavat jonkin esineen korvalle ja huutavat että haloo. Puhelin seuraa meitä lähestulkoon joka paikkaan. Kiinnitin Turkin reissulla huomiota siihen, että monella oli kännykkä jopa altaassa mukana.On se sitten bussi tai lääkärinvastaanotto, niin ihan jokainen istuu puhelin kourassa ja kukaan ei keskustele toistensa kanssa. Se on tietyllä tapaa hyvin surullista. Se on myös, että meidän tietynlaiset sosiaaliset taidot heikentyvät koko ajan.
Emme tervehdin vastaantulijoita, naapureita emmekä kohta osaa enään jutella kasvotusten. Jos joku kysyy jotain, niin osa jopa pelästyy. Esimerkiksi mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä tärkeämmäksi puhelin muodostuu hänen elämässään. Vanhempien pitäisi muistaa se, että on aivan turha huutaa lapselle, että laita se puhelin pois, jos itse istut sohvalla puhelin kourassa ja teet sitä täysin samaa asiaa.
Monilla erittäin kovassa huudossa olevilla julkisuudenhenkilöillä saattaa olla juhlia, missä puhelimen joutuu jättämään narikkaan. Toisaalta ei mikään huono vaihtoehto. Siinä on jo hieman pakko keskustella vieressä istuvien ihmisten kanssa, jos ylipäätänsä haluaa keskustella. Mä ymmärrän että siellä puhelimessa on paljon sellaista, mikä on tietyllä tapaa mielenkiintoista. Sillä voi lukea kirjoja, lehteä ja tilata vaikka itsellensä uuden sohvan jos siltä tuntuu. Jotenkin vain toivoisin että ihmiset oppisivat ymmärtämään sen, että tietyssä asioissa ilman sitäkin pärjää. Nykyään kun lasten kanssa käydään paljon puistoissa ja touhutaan kaikenlaista, niin siellä huomaa sen, että osa vanhemmista ei irrota katsettaan puhelimestaan ollenkaan. Vaikka se oma lapsi on huutanut 20 kertaa äiti äiti äiti äiti niin äidin silmät eivät näe kun puhelimen näytön.
Mua ärsyttää sellaiset aikuiset jotka odottavat aina että heitä kuunnellaan, mutta heivät koskaan kuuntele muita. Mua ärsyttää sellainen tietynlainen viivästynyt vastaus, joka johtuu täysin siitä että siellä puhelimessa on jotain paljon mielenkiintoisempaa kuin mistä sinä kerrot. Vaikka myönnän että olen itsekin tietyllä tapaa hyvin riippuvainen puhelimesta, niin pystyn myös olemaan ilman sitä. Esimerkiksi matkoilla joskus puhelin on aika ihana jättää hotellihuoneeseen päivän ajaksi. Mun mielestä meidän ei tarvitse olla aina tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa.
Ihan jokaisella on oikeus olla välillä tavoittamattomissa. Toivoisin että meistä jokainen miettisi hieman oma puhelin käyttäytymistään. Vaikka esimerkkinä kun istut sohvalla puhelin kourassa ja lapsesi huutaa sinulle monta kertaa äitiä vastaat: että älä nyt häiritse. Mitenkä se lapsen tärkeä asia voi olla mitättömämpi, kuin vaikka sinun instagramin selaaminen?. Yksi tapa mikä helpottaa asiaa hyvin paljon on vaikka se, että puhelimellaan kotona jokin tietty paikka. Sitä voi käydä välillä vilkaisemassa, mutta se ei ole koko aikaa sinun kädessäsi. Moni ajattelee että enhän minä nyt sitä puhelinta niin paljon käytä, mutta ei esimerkiksi ymmärrä sitä, että ranteessa on älykello, missä näkyy kaikki mitä puhelimenkin näytöllä on aivan täysin sama asia. Sitä kytätään jatkuvasti ja se on ihan sama asia. Kai meillä on kohta jotkut lasit päässä, missä näkyy virtuaalisesti puhelimen näyttö kokoajan.
Mä ajattelin ihan rehellisesti sanottuna kokeilla sellaista, että kun seuraavan kerran keskustelen jonkun ihmisen kanssa joka ei kuuntele minua, niin aion sanoa hänelle että: Haista paska. Jos hän ei sillä siihen reagoi millään tapaa, niin aion sanoa seuraavassa lauseessa, että huomasitko että sanoin sinulle äsken: Että haista paska. Jos hän ei vielä siihenkään reagoi niin kokeilen vielä kolmannen kerran sanoa että: Huomasitko, että olen sanonut sinulle kolme kertaa haista paska, etkä ole reagoinut niihin mihinkään. Ehkä jokin tämänkaltainen saattaa herättää jotain siihen että ymmärtää kuinka kiinni siinä omassa puhelimessa on. Mitä te olette mieltä jatkuvasta puhelimen näpräämisestä? Ärsyttääkö vai ei?
Lue edellinen postaus: Nyt lähti tukka
Mun look on House of Brandonilta*. Sierra on myös meneillään mahtavat kesä alet. Käy tsekkaan ja shoppaile*
-Umppu
Taas hyvä teksti, sun blogi on mennyt viimesen n. puolen vuoden aikana tosi hyvään suuntaan. Aina tekstit on ollu kantaa ottavia, mutta nyt on hyviä perusteluja ja erilaisia näkökulmia. Oon ihan kielioppinatsi, mutta sun tekstissä ei oo mitään häiritsevää, ajatus tulee selkeästi esiin ja jos on joku oikeinkirjoitusvirhe, tiedän mistä se johtuu, mielestäni teksti on helppolukuista ja ymmärrettävää. Toivottavasti jatkat vielä pitkään!
Ihana asu ja uudet hiukset <3
Ärsyttää. Puhelimen käyttö on lähtenyt lapasesta. Lähes tulkoon kaikkialla.
Eniten minua häiritsee se, että ihmiset käyttävät työaikana omaa puhelinta jatkuvasti. Tauoilla on aivan sama, silloin voi somettaa. Ja toki esim. vanhempien tulee olla tavoitettavissa tarvittaessa. Mutta muutoin työaikana ei mielestäni kuulu räplätä omaa puhelinta. Siitä ei makseta (ellei työtehtävääsi kuulu somen hoitaminen tai muiden älypuhelinta vaativien tehtävien hoitaminen).
Olen satavarma, että lukuisissa työtehtävissä on yleispuuhaa, jota voi tehdä silloin, jos varsinaisen työn suhteen on hommat tehty. Asiakkaan näkökulmasta työntekijän puhelimen näpräys ei vaan näytä hyvältä. Tulee olo, että ’anteeksi, kun häiritsen’.
Oletpa nättinä kuvissa. Lyhyemmät hiukset sopii sinulle hyvin!
Kiitos
Ärsyttää ja paljon!
Olen itse 32v ja sain ekan puhelimen 12vuotiaana. En siis kuulu siihen ikäluokkaan, joka on kasvanu someilu nenän edessä vaan kyllä ihan ite piti tekstari kirjottaa eikä ollu valmiita hymiöitä saati kameraa puhelimessa.
Nykysin on kaikki siinä puhelimessa,mutta ehkä tämä oma somettomuus nuoruus teki sen etten ole koko ajan riippuvainen puhelimesta vaan voin laittaa juurikin pöydälle puhelimen ja kattoa somet,kun ehdin. Ja missään tapauksessa vieraiden kanssa en kaiva puhelinta.
Nyt ehkä vähän yleistävä huomio,mutta mitä vanhempia ihmisiä (50v ylöspäin) lähipiirissäni seuranneena oon tullut tulokseen että heille kaipais rajotinta someilun ja puhelimen käytön kanssa. Onko mitään ikävämpää kuin kyläillä ja toisen puhelin piippaa wappi viestistä ja samaan ryhmään kuuluva kaivaa myös puhelimen ja sit hiljaa luetaan viestit ja parhaimmassa=pahimmassa tapauksessa näytetään miten kumminkaimanserkku on lähettäny kuvaa mökin halkopinoista!!
Tai joka asia pitää heti tarkastaa googlesta,jos tulee puhetta vaikka mikähän tuo ja tuo kukka on. Samalla sit luetaan somet ja unohdetaan kertoa mitä kukkia ne olikaan.
Tuollaissa paikoissa kyläillessä tekee mieli lähteä kotiin tai lähettää meiltä vieraat kotiin.
Anteeks vuodatus,mut aihe on itselle just niin ärsyttävä et tekis mieli kailottaa kaikille miten voi pärjätä myös ilman puhelinta hetken. Ja kyllä,mullakin on somet käytössä. En siis vastusta niitä vaan niiden käyttäjiä välillä.
Tuo on niin totta. Ite olen huomannut saman. En tiedä tekeekö ns.hektinen elämä sen ettei toisia malteta kuunnella tai edes kysyä oikeasti mitä toiselle kuuluu. Huomaan tämän jo ihan omassa kaveripiirissäni. Kiitos hyvästä blogista, kerrankin joku joka uskaltaa tuoda rohkeasti ajatuksiaan esille.