Hae
Prime Life by Umppu

Kun äiti ei luovu tutista

Tiedättekö sen tempperamenttisen lapsen kenellä on todella luja oma tahto? Tiedättekö sen väsyneen äidin, kuka toivoo joka ilta saavansa edes ensi yönä nukkua edes 4h putkeen? Tiedättekö sen tilanteen kun niitä temperamenttisia lapsia on kaksi ja sekä äiti että isä toivoo niitä katkeamattomia yöunia. Ne olemme me!

Meidän kaikki kolme lasta on olleet kovia syömään tuttia. Tutti on myös esine ja asia mikä puhuttaa vanhempien keskuudessa. Toiset on koko tutille ihan nou nou ja toiset antaa lapsen syödä sitä monta vuotta. Meillä kaksi pienempää syövät tuttia edelleen. Vivian oli kesällä ilman jo pitkän aikaa, mutta Jennkireissun aikana homma otti totaalisen takapakin. Mää en koskaan haudata omia lapsia ja ehkä siksi illan tässä tilanteessa. Kaikki lapset ei, mutta meidän on aina rauhoittunut tutilla. Mun mielestä se on luonut heille myös tietynlaista turvaa. Tiedän että tutti pitäisi jo jättää kaksi vuotiaalta pois, mutta sen luopuminen on rehellisesti mulle paljon rankempi asia kun niille lapsille.

Mulle pahinta väsyneenä on lapsen itku ja se mun viimeinen oljenkorsi on se tutti. Ollaan siis umpikujassa siinä asiassa. Kun pienimmät on niin pienellä ikäerolla on todella vaikea ottaa toiselta jotain pois mitä toinen saa. Ja jos se on vain toisella niin kuinka helppo se on varastaa toiselta. Lapsethan on yllättävänkin fiksuja.

On välillä tilanteita, kun ne arjen rutiinit heittää härän pyllyä ja esim nukkumaanmeno siirtyy. Kun sulla on kaksi lasta, jotka huutaa kun sikaa tapettais niin eihän se kenelläkkään mieluinen tilanne oo. Se on niin helppo aina sanoa että ota tutti pois. Lapset on tässäkin asiassa erilaisia. Toinen oppii puhumaan siinä missä toinen jo pyöräilee ja joku käy potalla ja toinen pitää vaippoja. Mikään ei oo niin yksi selitteistä ja tässäkin on ero onko niitä lapsi yksi vai viisi.

Mää luulen että tutin jättäminen varmasti sujuisi helpolla, mutta nyt mulla ei riitä siihen rahkeet. Mää varmaan pelkään seurauksia niin paljon ja sitä etten saa nukuttua senkään vertaa mitä nyt tai että nukkumaanmeno tulee olemaan täys katastrofi. Meillä ei tehoa oraville viemiset tai muutkaan jekut. Sama se on pottailun kanssa. Kaikelle varmaan löytyy se oma aikansa.

Onko sillä mitään eroa syökö tuttia vai tissiä? En rehellisesti tiedä. Kun olin Ranskassa pari viikkoa sitten niin kiinnitin huomioo siihen, että sielä oli osalla noin kuusivuotiailla lapsilla tutit. Se oli sielä ihan normaalia, eikä kukaan katsonut paheksuen. Enkä huomannut että Ranskalaisilla olisi yhtään sen vinommat hampaat, kun meillä suomalaisilla. Ehkä tällä koitan vain todistella itselleni jotain..

Onko sekään myös oikein että lapselta viedään se ainut turva pois vasten tahtoa? Meillä ei ole kenelläkään lapsella ollut oikeastaan mitä unikavereita tai esimerkiksi riepuja mitä monella on vielä pitkälle kouluikään. Tiedän myös omista kavereistani, että osalla on vieläkin joku nuhjaantunut unilelu sieltä lapsuudesta asti ja nukkuu edelleen sen kanssa. Ehkä se on musta jopa vähän pahempi kun tutti kaksi vuotiaalla!

Sitten sanotaan että tutti vaurioita hampaita. Onko siinä huomioitu sitä että koska ne hampaat mahdollisesti kasvaa? Meillä on kaikilla lapsilla tullut hampaat vasta yli vuoden iässä. Osa vauvoista syntyy jo hampaat suussa. Onko sillä eroa syötkö tuttia hampaattomana vai hampailla? Ehkä vähän tyhmä kysymys mutta vastausta en siis tiedä.

Mää oon ottanut itselleni tavoitteen, että kesään menessä tutti on jätetty ja ainakin toinen on oppinut kuivaksi. Saa nähdä toteutuuko kumpikaan. Sen minkä tiedän varmaksi on se että ei kukaan lapsei ole mennyt pilalle tutin takia vaan jonkun ihan muun.

Mää en jaksa ottaa asian suhteen sen kummempaa stressiä. Jos se on jollekin muulle ongelma niin olkoot. Ainahan on olemassa joku kenenkä mielestä toimit väärin. Onko mun lukijoissa ketään kenenkä lapsi olisi syönyt tuttia pitkään? Jos on niin onko siitä ollut jotain todistettua haittaa esim purennassa tai muuta sellaista?

House of Brandonilta* on nyt saatavilla myös lastenvaatteita*. Meillä on käytössä paljon kuvissa näkyviä Vimman* lastenvaatteita. Ne on todella laadukkaita ja kestää kovassa käytössä. Värit vaatteissa pysyy intensiivisinä ja materiaali on todella kestävää. Kerrankin saa vaatteet itselle sekä lapselle samasta paikasta!

Lue edellinen postaus: Nyt ensimäinen video julki

umppu

38 kommenttia

  1. Jenni kirjoitti:

    Hei!
    Mun on annettu lapsena syödä tuttia kolmevuotiaaksi ja lapsuudesta meni kahdeksan vuotta oikomishoitojen parissa. Voin sanoa että perseestä oli ja tästä syystä otan lapseltani tutin pois vuoden iässä. Sitähän ei tietenkään tiedä että oisko ne oikomishoidot ollu edessä vaikka mulla ei ois ollu tuttia ollenkaan, mutta näillä purentavikageeneillä teen kyllä kaikkeni sen eteen että lapselleni ei niitä tulisi.

    Toinen syy sille, miksi tutti otetaan pois noin vuoden iässä on se, että lapsi menee viimeistään puolitoistavuotiaana päiväkotiin, enkä halua että tutti on siellä lojumassa lattialla tai muiden lapsien suussa.

    Tutin hyviä puoliakin on kyllä todella paljon, mutta ne häviävät oikeastaan kokonaan lapsen täyttäessä puoli vuotta. Tuttihan on lapselle tavallaan riippuvuutta aiheuttava esine. Siitä kuitenkin on helpompi päästä eroon, kuin esim peukalon imemisestä.

    Suosittelen että otatte sitten molemmilta lapsilta tutit yhtäaikaa pois. Rankkaahan se tulee olemaan, mutta en usko että onnistuu ottaa vain toiselta pois.

    Tsemppiä teille tuttien hylkäämiseen! 🙂

    • HannaV kirjoitti:

      Tuntin luomassa turvassa ja siihen kiintymisessä ole mitään pahaa ja jokainen vanhempi haluaa lapselleen sen tunteen mahdollistaa. Mutta näin hammashoitajana kauhistuttaa ajatus juurikin purenta on siitä mihin se voi mahdollisesti tulevaisuudessa vaikuttaa. Oli se sitten tutti, riepu mikä vain säännöllisesti suussa vieraileva asia, mikä ohjaa hampaita virhe asentoon isoilla kuin pieneilläkin lapsilla! Jo erittäin pienellä ”käytöllä” voidaan saada hampaat todella epäedulliseen asentoon. Oikomishoidot ovat pitkiä ja vaativat koko perheen sitoutumisen niin ruokien kuin lukuisten hammaslääkäri käyntien ja siihen liittyvien kojeiden aiheuttaman tuntemusten lisäksi. Minulta myös ehdottomasti peukku sille että tavasta pääsisitte eroon! Stemppiä!

  2. Suski kirjoitti:

    Luen blogiasi ja seuraan sua instassa ja rehellisesti sanottuna olen monta kertaa miettinyt miksi vielä Vivianilla on tutti. Hän puhuu paljon tutti suussa ja sen ”tutin ohi” ja tuntuu että se on hänellä suussa paljon. Eikä vain unille mennessä/itkua rauhoittaessa. Voihan olla myös että itsestäni vain tuntuu että se on hänellä paljon suussa.

    Tämä (niinkuin kuivaksi opettelukin) on niitä asioita joista jokainen vanhempi/huoltaja päättää itse mutta olen nähnyt monta tapausta jossa juurikin sanat on opittu sanomaan väärin kun on puhuttu tutin ohi.. ja kitalaki on muotoutunut tutin syönnistä.

    Voisiko ensimmäinen asia olla se että tuttia pidetään vaan silloin kun mennään nukkumaan? 🙂

    • primebody kirjoitti:

      Ei se meillä ole käytössä kun iltaisin ja nukkumaan mennessä. Toki esim mun lähes kaikki ig videot on kuvattu illalla ja siksi niissä näkyy tutti hyvin usein. 🙂

  3. Maija kirjoitti:

    Tää on taas just yks niistä asioista jotka muut tietää aina sua paremmin?

    Mun mielestä jokainen tekee niinku parhaaksi näkee lapselleen ja omassa tilanteessaan näkee parhaaksi?

    T.Itsekin monesta asiasta arvostelua saanut pian viiden lapsen äiti?

  4. Sape kirjoitti:

    Mä olen itse aikoinani syönyt tuttia noin 3-vuotiaaksi. Siihen aikaan tutit eivät olleet niin anatomisesti muotoiltu toki kuin nykyään. Seurauksena ristipurenta. Purentavirhe korjattiin ekaluokalla oikomishoidolla. Ei kokemusta nykytuteilla vaikutuksesta purentaan. Oma lapsi 1v 2kk ja syö edelleen tiiviisti tuttia.

  5. Äiti kirjoitti:

    Ja toki täytyy ottaa huomioon sekin että Vivian oli kovin pieni kun Vikke syntyi, tottakai sisko katsoo että pienempi saa sen tutin ja hän ei enää tai ottaa mallia. Imemisrefleksi on niin iso juttu vauvoille. Ja onhan nykyään tutit tosi laadukkaita ja hyvin tutkittuja. Meillä on käytössä tutti ja uniriepu, uniriepu saa jatkaa, tutti jää jossain vaiheessa pois, nyt 1v:nä tutti vaan isossa itkuissa (harvoin) ja ennen yöunia eli pyrin jo nyt minimoimaan käyttöä, tutti ei myöskään ole lelu. Uniriepu/lelu yms ei kuitenkaan vaikuta terveyteen kuten taas se tutti mahdollisesti aiheuttaa purentavikaa jotka voi aiheuttaa myös kipua aikanaan. Ihana kun myönnät niin aidosti asioita jotka voi olla vaikeitakin 🙂

  6. Hanna kirjoitti:

    Kivan näköisiä vaatteita, mutta todella hintavia 🙁

    • primebody kirjoitti:

      Joo onhan niillä hintaa toki, mutta on todella kestäviä eikä niitä tehdessä ole käytetty lapsityövoimaa niinkuin todella muussa merkissä. Meillä on useita vuosia vanhoja lettivaatteita ja edelleen kuin uusia. Vaatekappi on todella suppea, mutta ollaa hankittu laadukkaampia ja kestäviä vaatteita

  7. Hillevi14 kirjoitti:

    Hei Umppu! Meillä eka lapsi söi tuttia melkein kolmevuotiaaksi ja ainakin hänen kohdallaan hammashoitajan melkein ensimmäinen kysymys oli että onko syönyt tuttia pitkään. Näkyi kuulemma hampaiden purennasta ja vielä lähtiessä varmisteli että onhan se varmasti jätetty pois. Tuli kevyesti paska äiti fiilis mutta tutti oli esikoisella super tärkeä js juuri toi turvaa. Toisella lapsella ei koskaan tuttia ollut, on siis nyt 1,5 vuotias. Jännityksellä odotan onko hänen hampaansa sitten muka jotenkin paremmat 3-vuotis tarkastuksessa.

  8. Suvi kirjoitti:

    Meillä jouduttiin jättämään tutti pois, kun poika oli vähän päälle kaksivuotias. Hammaslääkärissä todettiin, että poika tarvitsee myöhemmin todennäköisesti raudat, jos tutinsyönti jatkuu.

    Itsekin mietin, että mitähän tästä oikein tulee, kun meillä oli tuohon aikaan vielä kuukauden ikäinen vauva, joten siinäkin oli isoveljellä sulateltavaa.

    Tutista luopuminen sujui kuitenkin yllättävän hyvin, eikä poika ole tuttia sen koommin kaipaillut. Jätimme tutit tonttuoven eteen ja tonttu jätti sitten tuttien tilalle lahjan ja suklaata. Välillä poika kyseli tuttien perään, mutta muistelimme sitten kyseistä vaihtokauppaa ja asia sittemmin unohtui kokonaan.

    Tsemppiä!

  9. Reetta kirjoitti:

    ihan pakko kommentoida kun olen hammasalalla töissä. tutistahan ei ole pitkässä käytössä oikeastaan muuta haittaa kuin, että se aiheuttaa avopurentaa(eli kun takahampaat puree yhteen niin etuhampaat ei osu toisiinsa). Nykyään on niin hyvät oikomishoidot, et jos avopurentaa jää niin sen saa kyllä vanhemmalla iällä hoidettua pois! Et en itte ottais todellakaan stressiä siitä et nyt hampaat menee pilalle. Jos joku väittää tutin syömisen aiheuttavan reikiä niin siinä mennään metsään. reijän syntyyn tarvitaan 3 tekijää. hampaat, reikiä aiheuttava bakteeri ja niille ravintoa eli hiilareita. Jos joku näistä kolmesta puuttuu ei reikää synny.

    • Lorelei kirjoitti:

      Mun on pakko tarttua tähän kommenttiin. Kuinka typerää on ”hammasalalla” olevan vähätellä avopurennan haittoja ja sen korjaamisesta aiheutuvaa vaivaa ja mahdollisesti kipua. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon oikomiset maksavat kunnille.

      Fakta on, että tutti aiheuttaa avopurentaa. Vivianillakin sitä on jo hieman nähtävissä. Jokainen perhe tekee kuitenki omat valintansa itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Faktoja yhtään vähättelemättä, toivoisin.

      • primebody kirjoitti:

        Onhan erilaiset purentaviat myös perinnöllisiä? Itse en ole syönyt pitkään tuttia ja mulla oli raudat.. samoin siskollani. En puolusta tutin syömistä, mutta sen vain haluan sanoa että kyllä niitä vikoja on ihan ilman tuttiakin. Mietin että mitenkä sinä lapsiani tuntematta pystyt sen sanomaan tai kertomaan mitä vikoja niillä on? Hassua 🙂

    • Lorelei kirjoitti:

      Avopurennan näkee kuvista, kun tietää mitä etsiä. Esimerkkinä Instagram kuva, jossa pienemmät mäyrishaalareissa lumella istumassa. Enkä kirjoittanut aiempaa kommenttia kritiikkinä sinulle tai tavoillenne, vaan ”hammasalalla” työskentelevälle kommentoijalle. Itsellänikin on kolme pientä, enkä ole nukkunut lähemmäs kahdeksaan vuoteen kokonaisia öitä, joten ymmärrän enemmän kuin hyvin halunne käyttää kaikki helpottavat keinot! Enkä siitä siis tuomitse. Haluaisin vain, että ihmiset olisivat suunterveyteen liittyvistä asioista tietoisia. Kaikkea hyvää teidän perheelle Umppu.

      • primebody kirjoitti:

        Joo niistä puhutaan aivan liian vähän. Siksi olen vielä kirjoittamassa postauksen hampaiden hoidosta. Musta on järkyttävää että esimerkiksi aikuiset ihmiset hyvä jos edes pesee hampaitaan.. mutta jotain hyvää näissä kommenteissa…. rohkaistuin ja päätin että tänään lähtee tutti vanhemmalta kokonaan pois.

    • Lorelei kirjoitti:

      Tsemppiä koitokseen! Ja oikeassa olet siinä, että osaltaan purentaviat ovat perinnöllisiäkin, eli vaikka tekisi kaiken oppikirjojen mukaisesti, oikomista voi olla edessä. Oman lapsen itku on kyllä raastavaa. Monesti sitä itkee lapsen mukana, kun pettymystä ei haluaisi toiselle tuottaa. Onneksi on turvallinen vanhempi siinä vieressä. <3

  10. Avopurenta kirjoitti:

    Ajatus tutista vieroittamiseen on varmasti inhottava. Itse vieroitin juuri kaksi vuotiaan rinnasta. Olisin halunnut tehdä sen jo paljon aiemmin, mutta en vaan jaksanut. Se meni lopulta yllättävän kivuttomasti. Pohjustin sitä pitkään puhumalla, että imetys loppuu jossain vaiheessa jne. Kaksivuotiaat ymmärtävät yllättävän paljon! Ehkä voisit Vivianin kanssa miettiä, että viette hänen tutit oravan poikasille tms. ja sitten itkun hetkellä selittää, että tutit on nyt siellä oravan vauvoilla ?

    Itse söin tuttia varmaan kolmivuotiseksi. Niin pitkään kuitenkin, että hämärä muistikuva sen luopumisesta. Minulla on avopurenta, joka korjattu isolla leukaleikkauksella. oikoja sanoi, että yksi syy avopurentaan voi olla tutin syönnissä. Olen myös nähnyt leikki-ikäisen lapsen, joka söi peukaloa. Hänellä oli selvästi nähtävissä avopurenta.

    Tsemppiä!

  11. Tulevaisuudessa korjausleikkaus edessä kirjoitti:

    Mä oon syöny peukaloo leikki-ikäseen saakka aikanaa ja nyt se kostautuu. Leuka liikkuu ja ns. kasvaa väärään suuntaan ja on kontrollia ja kaikkee mahdollista..isot ongelmat niskan ja hartioiden kanssa sekä kovat säryt leukaluissa. Erikoishammaslääkärin ensimmäinen kysymys oli aikanaan, että onko syöty pitkään tuttia tai sormia

  12. Maria kirjoitti:

    Mun esikoinen täyttää nyt kolme ja tutin syönti loppu vähän ennen kun täytti kaksi, leikkasin päät pois ja hän itte vei roskiin et ohhoh meni rikki. Pelkasin kans sitä huutoonja et vaikuttaa uneen mut ehkä pari viikkoa meni niin ihan kun ei ois koskaan tuttia syönytkään. Potalle oppinut 2 viikkoa sitten.. edelleen yö vaippa on. Päiväkodin aloittaminen autto tossa pottailussa.

    Kuopus on kohta 1,5 v ja edelleen tutti on, kuivaksi en edes ala oppettamaan. Välillä käy istumassa potalla. Hänen kohdallaan mun on tosi vaikee ees miettii tutista luopumista ihan itsekkäistä syistä ?

    Mun mielestä jokainen lapsi menee omaa tahtiaan ja eikös tämänkin ole sitä lapsentahtisuutta mistä kovasti puhutaan imettämisen yhteydessä. Lapsi luopuu tutista helposti jos on sen aika. Samoin pottailu onnistuu parhaiten kun lapsi on siihen valmis.

    Yritin nimittäin semi hanakasti opettaa esikoista joskus vuosi sitten potalle ja siinä vaiheessa kun heitti mua potalla ja kakkas lattialle niin päätin että kokeillaan uudestaan kun hän on siihen valmis. Nyt muutamassa viikossa oppinut päiväkuivaksi.

  13. Äiti-ihminen kirjoitti:

    Mä olen itse syönyt tuttia tosi pitkään, yli 3 vuotiaaksi reippaasti. Ja mulla on ihan suorat hampaat. Myös oma tytär oli tutin perään, ja siitä luovuttiin 1.1.2018 eli pari kk ennen 3v synttäreitä, minä itse pitkitin luopumista koska tutti oli tosi tärkeä ja ajattelin että sen pois ottaminen olisi ihan järkyttävä show, no toisin kävi! Tyttö ei itkenyt yhden yhtä itkua sen perään. Eli täällä luopuminen oli äidille isompi juttu kun lapselle.

    Myös kuivaksi opettelu on ollut hidasta kun useimmilla, potta on ollut lapselle tosi epämieluinen juttu, enkä ole kiirehtinyt koska ei se pakottamalla suju. Painostusta on tullut sukulaisilta useasti, on verrattu kuinka suvun yksi poika oli ilman vaippaa jo alle 2veenä. Olen jättänyt painostukset omaan arvoonsa ja antanut lapsen olla rauhassa. Nyt 3v 3kk ikäisenä tyttö alkoihin yhtäkkiä ihan itse käydä pissaamassa pottaan! Oli useasti ärsyyntynyt kun vaippa oli huonosti ja pissainen. Äit

  14. Anu kirjoitti:

    Meillä on kaksi tyttöä, 2v 7 kk ja 5 kk. Esikoisella on vaikea refluksi ja tutti oli tuki ja turva pitkään ja lievensikin refluksinousuja kun syljen eritys lisääntyi tutin syönnin myötä. Ennenkuin kuopus syntyi, yritettiin tuttia pois mutta ei onnistunut yhtään koska huusi niin tutin perään. Yhtäkkiä sille vain löytyi myöhemmin oikea hetki tai oikeastaan olin kypsä siihen, kun kuopus oli vain muutamia vkoja vanha, ja esikoinen oli kipeä yli kuukauden putkeen ja oli niin tukossa, että heräs huutaa yksi yö 5 min välein kun tutti tipahti vaikka nukkui meidän välissä. Leikkasin sit julmasti tutin päät seuraavana päivänä pois ja kerroin että tytön hampaat oli niin terävät että tutit meni rikki. Se meni ihan täydestä ja naureskelee vieläkin että hampaat rikkoi tutin. Meni vähän liiankin helposti. Kuopus taas ei ole kovin hanakka tuttia ottamaan, vasta viime hädässä lupsuttaa hetken. Pottailuhommakin on niin mysteeri, kun tyttö ei houkutteluista huolimatta ole suostunut olemaan potalla, edes istumaan eikä sitä olla harjoiteltu. Niin nyt lomareissulla mummolassa tyttö valitteli kun pissi tuli että uusi vaippa. Ehdotettiin että tehdään mielummin potalle niin housut pysyy kuivana. Ja niin alkoi tehdä, nyt on 4 pvä kun pissailee pottaan ja vaipat pysyy kuivina. Se tarvitsee vain sen oikean hetken kun lapsi päättää koska on itse valmis. Ihan älyttömäksi mennyt nykyään mm. tuo lasten kuivaksi opettaminen, tuntuu että kaikesta kilpaillaan ja vertaillaan, kenen lapsi osaa sitä ja tätä ennen muita. Kaikki aikanaan, omalla ajallaan kun lapsi siihen kypsä. Aina voi kokeilla, mutta jos ei onnistu, niin mielestäni turha hoputtaa ja painostaa. Tuosta tuttihommasta vielä; yksi tapaus muistui mieleen jossa kaksospojat olivat 4 vuotiaita ja he joivat edelleen velliä pullosta ja tutit käytössä, heillä puheen kehitys oli viivästynyt ja hampaat törrötti eteenpäin. Mutta oli ääritapaus. Ennemmin uskon että hammasrivistöönkin vaikuttaa se, kuinka ahtaat/väljät tilat hampailla on kasvaa. Itsellä on kapeat välit alahampaistossa ja se vaikuttanut siihen, että hammasrivistä on. yhtä sekamelskaa. Ja tytölläkin hampaat oli priimakunnossa,vaikka refluksi on ja tuttis ahkeraan söi 🙂

  15. harjottelua kirjoitti:

    tseppiä tuttien poisjättöön, voi mennä iisimmin ku monesti pelätään!
    Kuivaksi opettelusta monella toiminut, että otettu vain vaippa pois (harjottelu kotona toki alkuun+päiväkodissa) ja pidätyskyky pidentyy, lapsi huomaa että housuthan tässä aina kastuu, mikä harvalle ihan kivaa leikkiä niillä… monesti viikossa ja kahdessa jo pidätyskyky pidentyy ja potalle ehditään. Jotkut tykkää käydä supistajalla pöntöllä…
    PÄiväkodin kans ehdottomasti yhteistyötä, kertoa että haluttas vaipasta eroon ja kokeilla vaipattomuutta…siellä kuitenkin vessatetaan säännöllisesti , eikä ole pissavahingot vaarallisia. Alkuun toki vaatii vanhemmilta sen viikon kaks pidempää pinnaa ja paljon pikkareita ja varahousuja…mutta tosi monella toiminut kyllä. Ja ostaa alkuun vaikka harkkapikkareita, sellaisia löytyy ja pitävät pahimman pissavahingon ettei koko kerrasto kastu…. 🙂

  16. Jen kirjoitti:

    Tutti tosiaan aiheuttaa purennalle haittaa ja purenta kehittyy jo ennen kuin hampaat ovat suussa. Maitohampaisto ohjaa vahvasti myös pysyvän hampaiston kehitystä, eli ei voi perustella sillä että lapsella on maitohampaat ja tulevathan sieltä uudet tilalle.
    Tutin syöminen on myös anatomisesti täysin erilaista kuin rinnan, päinvastoin rinnan imeminen ohjaa suuta ideaali purentaan ja tästäkin syystä olisi hyvä jos imetys jatkuisi vähintään vuoden ikään.
    Hammaslääkäriliiton sivuilta voi vielä katsoa väitteideni taakse vahvistusta, jos haluaa. 🙂
    Terv. Hammashoitaja

  17. Kati kirjoitti:

    Vaikee näistäkään sanoo, mikä nyt johtuu tutin käytöstä ja mikä ei. Itse en muuten suostunut pienenä syömään tuttia lainkaan (oon varmaan joku mutantti kun ei tutti kelvannut?! äitihän toki sitä yritti tyrkätä suuhun kun en pienenä rauhoittunut, mutta kuulemma vaan syljin pihalle, ja jossain vaiheessa lakkasi yrittämästä ?) ja silti mulla on avopurenta. Joo ja en oo imenyt peukaloakaan tai muuta vastaavaa. Että turha näistäkään nyt on tuttia syyttää, vaikka joillain saattaa vaikuttaa! Ja eiköhän nykyään saada ne purentavirheetkin korjattua…

  18. Tutittomuuspelastiyöuneni kirjoitti:

    Tuli mieleen kertoa omasta kokemuksesta, että nimenomaan tutti voi olla syy lapsen levottomiin öihin ja tutit pois ottamalla voisitte saadakin paremmat yöunet. Meidän esikoinen oli n. 10kk ikäinen, kun yöt alko menee ihan hanurillee…heräs pahimpina öinä yli 20 kertaa..alko itkee ja ku sai tutin suuhun ni rauhottu siihen. Sit aloin miettii et sil on selvästi sellanen ettei osaa nukahtaa ilman tuttia ja se häiritsee yölläkin lasta…otettiin siitä syystä tutti pois ja kahden yön jälkeen meijän tyttö on nukkunu ihan sairaan hyvin. Joskus ei herää kertaakaan ja joskus vaan kerran… kannattaa kokeilla! Ymmärrän kyllä, ettei voimavarat aina riitä☺️

  19. Elena kirjoitti:

    Imetys on täysin eri asia kuin tutti 🙂 imuote on erilainen ja imetys ei vaikuta hampaisiin..

  20. Lotta kirjoitti:

    Muihin asioihin en ota kantaa, mutta sen sanoisin että imetys ja tutin syöminen on kaksi eri asiaa. Pitkä imetys ei vaikuta hampaisiin samalla lailla miten pitkä tutin syöminen (voi) vaikuttaa. Imuotteet näissä kahdessa on erilaiset. On myös ajateltu pitkän imetyksen reikiinnyttävän hampaita, mutta nyt sekin luulo on kumottu.
    Meillä luovutiin tutista n. 1v 9kk iässä, eli reilu kuukausi sitten. Tutit alkoi mennä rikki, joten päätettiin että seuraavana viikonloppuna viedään ne ystävän vauvalle. Poika kuitenkin halusi jo samana iltana antaa ne pois, eikä sen jälkeen ole tullut itkun itkua tutin perään. Veimme sitten parin päivän päästä tutit vauvalle joka antoi hienon poliisiauton vastalahjaksi 😉
    Mekin oltais haluttu vielä hieman pitkittää tutin syönti, kun reissu siintää edessä. Olisi voinut olla ihan hyödyllinen lentokoneessa. Mutta kun huomattiin että ihan uusiinkin tutteihin tuli halkeamia 10 minuutin syömisen jälkeen niin todettiin että pakko se on jättää pois. Poika kyllä käy vielä muutamasti rinnalla päivässä, josko hänet sitten sillä saisi koneessa hiljennettyä 😀

    Kun päätätte jättää tutit pois, niin suosittelen hävittämään ihan jokaikisen tutin teidän taloudesta samantien, ettei itselle tuu sitä kiusausta antaa se sitten kumminkin takasin. Lapsikin menee sekasin, jos ensin otetaan pois mutta pitkän itkun jälkeen saakin takasin. Mutta kuten täällä monet on huomauttanut, lapset on tosi fiksuja ja ehkä teilläkään se vieroitus ei tuu oleen niin iso katastrofi. Kannattaa kuitenkin varmasti odottaa sitä hetkeä kun ne omat voimavarat on riittävät vastaanottamaan sen mahdollisen katastrofin 😀 tsemppiä teille!

  21. Äiti kirjoitti:

    Tuon esiin myös toisen näkökulman kun lapsi ei suostu syömään tuttia. Meillä 1,5v ei ole koskaan oppinut syömään tuttia vaikka on yritetty oikein opettaa 🙂 Välillä itkuihin kaipaisi juuri tuollaista varmaa rauhoittajaa, mutta kun ei kelpaa niin ei kelpaa. Päiväkodissa harjoittelupäivinä olin jopa vähän kade niille lapsille, jotka saivat turvallisen tutin kun iski suru. Meidä lapselle ei moista turvantuojaa ole. Pointtini siis on että syökää rauhassa tuttia ja olkaa iloisia sen tuomasta turvasta! Jokainen tyylillään

  22. Linda kirjoitti:

    Meidän tyttö 2,5v lopetti tutin syömisen n kk sitten.Asiaa oli mietitty jo puolisen vuotta,mutta vanhempien mukavuudenhaluhan siinä oli esteenä.Kunnes tajuttiin ettei sitä ”parempaa helpompaa aikaa” tutista vierottamiselle luultavasti koskaan tulisi.Ja alkoi suoraan sanottuna pelottaa toisten ihmisten arvostelu,kun tyttö näytti jo niin isolta tuttia syömään.
    Tutti alkoi hajoamaan (ts äiti napsautti aamuisin tutista palasen) sitä yhdessä lapsen kanssa ihmeteltiin,kuinka tutti niin ”hampaiden takia” hajoaa.Kun tutista oli jäljellä enää nysä,lahjoitimme sen leikkimökkiin pupuvauvalle.Tilalle ilmestyi pieni lahja.
    Ja kyllä,tyttö itki ja kyseli tutin perään pari viikkoa.Nukkui levottomasti jne.
    Mutta kyllä tämä onnistumisen tunne on mahtava,tutista päästiin,jee!
    Nyt onkin sitten jo ihan eri asiat mitkä unta vähentävät-lasten kanssa niitä riittää.

  23. Mona kirjoitti:

    Hei!
    Mulle ei vauvana maistunut tutti, ja siltikin oli purennan kanssa ongelmia ja jouduttiin jos jonkinmoiseen oikomishoitoon. Eli voi niitä purentavikoja tulla, vaikka tuttia ei olisi ikinä suussaan edes pitänyt. Mut aika kakspiippunen juttu. Oma vauvani ei ole tuttia huolinut, joten en itse ole joutunut tämän asian kanssa painimaan. Mutta kovasti tsemppiä tutista vieroitukseen sinne! 🙂

  24. Salla kirjoitti:

    Me jätimme tutin pois reilu viikko sitten 1 v 2 kk olevalta lapseltamme. Meillä lapsen iho kärsi tutin syömisestä, koska on niin herkkiäihoinen, vaikka tutti oli käytössä vain unilla. Ensimmäisenä yönä lapsi itki 10 min, toisena yönä pyöri tunnin, kolmantena yönä itki enää 5 min ja sen jälkeen unet palautuivat normaaleiksi. Me selvittiin siis todella helpolla ja varmasti lapsen persoonallisuudella on tässäkin iso merkitys. Tsemppiä tutin poisjättämiseen, kun sen aika on. ?

  25. Manduca kirjoitti:

    Mää imin peukaloa varmaan jonnekki ainaki 6- vuotiaaksi asti. Se ei oo milläänlailla vaikuttanu mun hampaisiin tai purentaan. Hampaat on tosi suorat. Mutta kitalakeen on jääny ”peukalokuoppa”.

  26. suuhygienisti kirjoitti:

    Tutti vaikuttaa suuresti purentaan ja hampaiden puhkeamisajankohdalla ei ole väliä siinä asiassa. Mutta vielä pahempi tuttia on peukalon imeminen. Mutta kyllä runsas tutin syöminen ja varsinkin peukun imeminen aiheuttavat lapselle hampaiden kehittymisvaiheessa avopurentaa ja se on todella ikävää korjata myöhemmin. Usein tarvitaan pitkän oikomishoidon lisäksi leikkaushoitoa, joten todella lämpimästi suosittelen tutista luopumista viimeistään kahden vuoden iässä. Myös tutti että purentavirheet vaikuttavat myös puheen kehittymiseen. Mitä pidemmälle sen tutista luopumisen vie, sitä enemmän kiukkua asiasta tulee. Jokainen kuitenkin omien voimavarojensa mukaan 🙂 Kovasti tsemppiä teille!

  27. Leena kirjoitti:

    En nyt muista mitä vikaa oli, mutta kummitytölläni oli tutti pitkään ja lopulta hammaslääkäri puuttui asiaan. Kummitytön äiti ei ollut pitkään aikaan antanut tuttia, mutta isällä ollessaan oli tutti vielä käytössä. Tässä tosin kyse 6v lapsesta.

  28. Pia kirjoitti:

    Älä huoli, ne jää kyllä pois kun sille on oma aika 🙂 Toisilla se tulee aiemmin toisilla myöhemmin. On tässä maailmassa paljon isompiakin murheita kun tutin syöminen! Ja mitä kuivaksi opetteluun tulee olen siinäkin sitämieltä että sekin tulee lapselta itseltään. Sain äskettäin neljännen lapsen ja kenenkään kohdalla en ole sitä ns potatusta tehnyt! Meillä ne on tullu sitten kun lapsi on ollu itse kiinnostunu siitä asiasta. En ole äiti mikä ottaa potan leikkeihin tai keskelle olkkarin lattiaa. En myöskään ole juoksuttanut lapsia aina syömisen jälkeen siihen istumaan 😀 Se vaan tuli kun sen aika oli 🙂 Äideille ulkopuolelta tulevat paineet on kovia ja se on ikävää! Kun keskityttäis kaikki vaan niihin omiin pikkusiin 🙂 Lapset kun on yksilöitä ja oppivat asiat ihan omaan tahtiin!! Oot huipputyyppi! Ihanaa kesää teidän perheelle 🙂

  29. Hammasihminen kirjoitti:

    Moni kommentoikin tuossa jo tutin haitallisuudesta purennan kannalta. Painottaisin myös että esim. avopurennan hoito on yksi kaikista vaikeimmista hoidettavista purentavirhetyypeistä, eli mistään pikkuhoidosta tai kevyestä hoidosta ei ole kyse.
    t. oikomishoidon erikoishammaslääkäri

  30. Sussu kirjoitti:

    Oma ajatus asiasta on, että on hyvä tiedostaa faktat (siis tutista ja lasten hampaista), mutta kuitenkin tehdä rennosti omalla tyylillään. Meillä tyttö 1v syö tuttia, annetaan syödä vaan nukkuessa ja luultavasti 2v asti, että tutti olisi mukana vielä hetken turvana, kun päiväkoti alkaa.

    Olemme mieheni kanssa molemmat suurista perheistä. Mieheni ja kaikki hänen sisaruksensa ovat syöneet tuttia (1-2 vuotiaaksi) ja kenellekään heistä ei ole tehty oikomishoitoja. Minä ja minun sisarukseni emme ole suostuneet tuttia syömään ja meille on kaikille paitsi yhdelle tehty oikomishoidot. Luulenpa siis, että kuitenkin geeneillä on se isoin vaikutus, vaikka tutillakin on vaikutusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *