Uhriutuminen ja säälin hakeminen
Oletteko koskaan miettinyt sellaista asiaa, kun jäädään vellomaan vanhaan. Mää en oo jotenkaan koskaan pitänyt sitä että menneisyyden kokemuksilla ratsastetaan. Se sellainen ”sää et voi tietää miltä musta tuntuu tai mitä oon kokenut” on lause mitä käytetään monessa asia yhteydessä.
Oikeastaan kukaan ei voi tietää miltä toisesta tuntuu, koska me ihan jokainen reagoimme asioihin eri tavalla. Joltain on voinut esimerkiksi kuolla läheinen ja toinen on uupunut raskauden jälkeisestä masennuksesta kärsivä kotiäiti. Sitä voisi kuvitella että kuolema olisi raskaampi asia kantaa, mutta totuus voikin olla toinen. Tällä tarkoitan sitä, että kukaan ei mun mielestä voi olettaa olevansa etuoikeutumpi käyttämällä lausetta ”sää et voi tietää miltä musta tuntuu”.
Elämässä on mentävä eteenpäin, vaikka matkan varrella tulee vastaan epämiellyttäviä asioita. Musta on hienoa seurata ihmisiä, jotka menee elämässään eteenpäin. He ylittävät ne vaikeat asiat, vaikka se veisi kuinka kauan aikaa tahansa. He ei syyttele omista asioistaan muita, vaan käsittelee omat tunteensa ja kokemukset. Mun mielestä elämän tietyissä käännekohdissa on hyväkin käyttää ammattilaista apuna. Olen aiemmin kirjoittanut myös siitä, kuinka itse olen käynyt asioita selvittämässä terapeutin kanssa ja teen sitä edelleen noin kerran kuussa. Se ei ole missään nimessä häpeä vaan se on merkki siitä että haluan eteenpäin. Haluan kehittyä ihmisenä.
Suruun tai negatiivisuuten on turha jäädä velloon, koska se ei johda mihinkään. Usein se tekee ihmisestä vaan katkeran ja jopa ilkeän. Ehkä vähän karusti sanottu, mutta itse arvostan ihmisiä niiden saavutusten perustella, enkä menetyksien.
Kuinka inspiroivaa on nähdä ihminen, kuka kääntää vastoinkäymiset voitoksi ja saa elämänilon takaisin. Tai vaikka pahan masennuksen käyneen ihmisen, joka jaksaa hymyillä ja on innostunut. Nämä ihmiset onkin usein niitä iloisen onnellisia, jotka huokuvat positiivista energiaa.
Meille ihan jokaiselle sattuu asioita, joita joutuu mielessään käsittelemään ja se on voittaja kuka pääsee siitä eteenpäin. Mää en ainakaan halua olla vanhana sellainen katkeroitunut ja elämänilon menettänyt eläkeläinen, kuka vaan valittaa menneisyyden asioita. Silloinhan on esimerkiksi paras aika nauttia elämästä kun minnekään ei ole kiire.
Mää oon aina muutenkin ollut sitä mieltä, että uusille asioille pitää elämässä oll avoin. Jos et ole johonkin asiaan tyytyväinen niin tee sille jotain äläkä voivottele tai valita. Et voi elää elämääsi täysin jollekin toiselle tai toista varten vaan pitää olla ihan niitä omiakin asioita.
Mulle yksi tärkeimpiä asioita ja voimavaroja on vertaistuki. Mulla on eri asioihin eri ihmisiä ja yksi niistä suurimmista on tää mun blogi ja insta, minne saan ihania viestejä (älkää siis lopettako niitä). Mää en ole täydellinen ihminen ja KYLLÄ valitan asioista. Ne on kuitenkin usein sellaisia mille voin ja en voi tehdä mitään. Voin siivota likaisen kodin, mutta lasta en voi pakottaa nukkumaan. Jos joku ihminen sanoo mulle siinä tilanteessa kun oon aivan umpi väsynyt ja hermoromahduksen partaalla, että älä välitä se vaihe menee joskus ohi, niin jo se auttaa todella paljon. Sitten vastaava kommentti käänteisesti on esimerkiksi: kannattako niitä lapsia tehdä, jos vaan valittaa.. tai että kai ymmärrät että kaikki ei edes voi saada lapsia.
Meidän jokaisen elämä on erilaista ja turha siitä omasta tilanteestaan on tuntematonta tai tuttua syyttää, jos siihen ei ole osaa eikä arpaa. Jos joku sanoo että mun pitäis vaihtaa mun Mersuun renkaat, niin turhaan siitä mieleni pahoitan ”joo kai ymmärrät että kaikilla ei ole varaa Mersuun”.
Tää mun ihana asu on House of Brandonilta* ja löytyy TÄÄLTÄ* Asu tuntuu päällä sellaiselta ettei olisi vaatteita ollenkaan. House of Brandonilla on vielä Mid season sale* mikä jatkuu edelleen. Käy nappaamassa parhaat päältä.Kaikki jo alennetut tuotteet -20%. Shoppailemaan pääset TÄÄLTÄ*
Elämä opettaa ja vastoinkäymiset vie elämässä eteenpäin. Se kuka niistä selviää on voittaja. Se kuka niihin jää: katkeroituu. Aika usein jollekin tietylle käytökselle löytyy syy ja usein se on käsittelettömät tunteet. Harva selviää asioista omin avuin eteenpäin ja esimerkiksi siksi olen itse kertonut avoimesti siitä kuinka olen käynyt terapiassa ja kuinka suosittelen sitä lämpimästi ihan jokaiselle.
On turhaa sanoa ”muttakun se on niin kallista”. Mikä on arvokkaampaa kun sun elämä ja kuinka sen elät? Mukavaa sunnuntaita kaikille. Kiitos kuvista Noora Näppilälle
Lue edellinen postaus: Paras paikka kotona ja pari oikaisua
-Umppu
Paras paikka kotona ja pari oikaisua
Mun mustavalko kausi on nyt ohi sisustuksessa ja tilalle saa tulla maltillisesti värejä . Kun porukkaa on tähän perheeseen tullut lisää, niin mua on ärsyttänyt jo hetken se, kun Koskinen vetää ketarat oikoseks niin sohvalle ei mahdu kukaan muu. Meidän olohuone on vähän hassun mallinen ja sinne ei mahdu oikein järkevästi iso sohva oikein mitenkään päin. En tiedä miksi en oo ajatellut aiemmin kulmasohvaa, mutta siihen sitten päädyin. Se menee edes jotenkin järkevästi, vaikka tuleekin hieman takaoven eteen. Valitsin sohvan työkaverin suosituksesta, koska sen on oltava lasten kestävä ja muotonsa pitävä. Ja yhtenä tärkeänä asian haluan, että tyynyt pysyy paikoillaan.
Tähän asti ainakin olen ollut tyytyväinen ostokseen. Tähän mahtuu loistavasti koko perhe, eikä tee edes tiukkaa. Sohva tuntuu sopivan jämäkältä ja vaaleanharmaa väri teke paljon enemmän tilan tuntua olohuoneeseen, vaikka sohva on vanhaa suurempi. Sohva on Sotkasta ja löytyy täältä ja on nyt -45% alessa. Tää ei ole muuten mikään maksettu mainos, vaan tarjoushaulkailin siitä syystä, koska en raaski ostaa kallista sohvaa.
Mun mielestä nyt mun pastellisävyiset verhot ja tyynynpäälliset* sopii myös paremmin kokonaisuuteen. Mää vaihdoin myös meidän olohuoneen maton. Olin jo pitkään haaveillut tästä LONDON matosta, mutta en vaan oo raaskinut sitä ostaa. Se löytyy Elloksen* valokoimasta, missä on nyt matot ja valaisimet* -20% btw
Myös iso uusi matto* tekee olohuoneeseen lisää tilantuntua. Matto* on jalalle pehmeä ja itseasiassa paljon lapsiystävällisempi, kun meidän edellinen villamatto. Tässä ei myöskään näy tahrat kovinkaan helposti. Koko olohuone on nyt paljon valoisampi ja mustavalkoiset sisustustaulut sai myös lähteä. Mietin, että laitanko niiden tilalle ison peilin, joka on siis jo olemassa, mutta ei ole päässyt seinälle asti laiskuuttani. (Lue Juuso on ollut laiska).
Nyt kun olohuone hieman avartui niin lapsilla on taas enemmän tilaa leikkiä. Hankin heille aivan ihastuttavan pallomeren (Jollyroomista), minne on kiva hyppiä sohvalta. Vaikka meillä saa lasten lelut olla värikkäitä, niin tämän värin valitsin itse, koska tiedän sen olevan keskellä olohuonetta, enkä halua kaiken tämän härdellin keskelle mitään Hop Lopiia enää kotiin.
On itseasiassa ihan kiva että kotona on nyt vähän väriä. Katotaan kuinka taas tämä hetki kestää. Seuraavana mulla onkin vuorossa laittaa takapiha kuntoon ja sisustaa se kokonaan uudelleen.
Mää nukuin viimeyönä ehkä maksimissaan 2h ja senkin pätkissä. En tiedä mikä oli kun jokainen lapsi heräs vuorotellen. Aamulla piti lähteä treeneihin ja hankkimaan pikkuisille naamiaisasuja tarhan vappujuhlaa varten. Lapset on on ollu koko päivän vähän herkän itkuisia ja ollaan koitettu olla paljo pihalla raittiissa ilmassa. Toivon että ens yö menis putkeen, koska mun on saatava univelkoja nukuttua pois.
Juuso meni päivällä ulos ja koitin saada alakerran edes jonkinlaiseen kuntoon. Lattia oli niin täynnä paskaa, että oikein ällötti. Vaikka oon pessyt koko päivän pyykkiä, niin se vuori ei o kadonnut minnekään. No onneks oon ollut kaukaa viisas ja himmaan vähän työtahtia tulevaisuudessa, niin mulla on enemmän aikaa kotona. Teen mielummin vähemmän ja pidempään töitä, kun vaikka 5-6 päivää viikossa. Mää myös tykkään että mulla on sielä merkattuna vapaita, koska aina tulee jotain ja haluan että mulla on mahdollisuus tarttua tilaisuuteen.
Lue edellinen postaus: Miltä tuntuu olla ihminen kuka jakaa paljon mielipiteitä
Nyt on meneillään joku hirvee blogi draama, josta en millään jaksaisi välittää. En vaan pidä siitä että ihmiset ei ota vastuuta sanoistaan. Uhriudutaan ja sorrutaan itse samaan, mistä toisia syytetään ja vielä suuremmassa määrin. Kerrotaan kuinka kiusataan ja samalla itse tehdään paljon pahempaa. Ei olla aikuisia ja selvitetä asioita, vaan luodaan draamaa. Mää en hekilökohtaisesti jaksa mitään draamaa ja mua naurattaa, että joku kehtaa väittää musta asioita, mitkä ei pidä paikkaansa. Kai se niin menee, että kun niitä siltoja paljon polttelee niin edestään ne aina löytää. Mut on tunnistettavissa monesta kirjoituksesta, mutta olkoot. Sen voin kertoa että mulla on elämässäni kaikki hyvin, kolme ihanaa lasta, mies, perhe, työ, yritys ja kiva koti. En tarvi oikeastaan mitään muuta ja rakkauttakin on riittävästi.
Se mitä itse haluan sanoa Fit Fashionin portaalista on se että tämä ei ole mikään treenaavien fitness ihmisten blogialusta. Ehkä se on silloin, kun blogin olen aloittanut niin sitä ollut, mutta olisi hullua jollekin ihmiset menisi elämässä eteenpäin. Tänne mahtuu ihan kaikenlaista bloggaaja ja musta se on mahtavaa. Tänne portaaliin on ihan yhtä oikeutettuja postauksia liittyen imetyksestä pakaratreeniin. Lukija päättää mitä lukee, jotenka turha siitä on marista.
Lopussa paljon kuvia -Umppu