Some on meille kaikille yhtä avoin
Miksi sitä pitää aina kaikki jakaa someen on usein lause mitä multa kysytään. Jos vastaan rehellisesti niin kaikki mun asiat ei ole somessa ja on paljon sellaisia asioita mistä te muut ette tiedä yhtään mitään. Meillä on Suomessa useitakin henkilöitä, jotka elättää itsensä täysin sosiaalisella medialla. Se ei ole missään nimessä väärin eikä sitä kannata kadehtia, koska se on meille ihan jokaiselle yhtä avoin työpaikka. Jokaisella on ihan yhtälainen mahdollisuus ottaa kauniita valokuvia ja hankkia itselleen seuraajia ja sitä kautta ansaita siitä rahaa. Monella profiili on yksityinen ja seuraajia on muutama kymmenen. Siinä ei ole mitään väärää, mutta tässä näkee hyvin sellaisen tietyn jutun. Ollaan itse hieman salaisia, mutta kuitenkin seurataan ja kytätään mitä muut tekevät ja pahassa vielä arvostellaan. Ei haluta antaa mitään, mutta halutaan saada.
Mitenkä sitten rakentaa suositun sometilin? Se mikä on nykyään aika selvää, että instagramissa moni panostaa laatuun. Kuvat on laadukkaita ja otettu usein kameralla. Ne pimeässä räpsityt epätarkat selfiet ei ole niitä. En tässä tarkoita kuitenkaan suinkaan sitä, että jokaisen tarvisi hankkia järkkäri itselleen, mutta jos kuviin haluaa panostaa niin silloin sitä suosittelen ehdottomasti. Nykyään kamerasta saa apin kautta siirrettyä kuvat nopeasti kännykkään, josta ne voi ladata someen.
Suosittu some tili julkaisee mielenkiintoisia kuvia ja useita kertoja viikossa. Mulla ainakin mun some toimii tietyllä tapaa mun henkilökohtaisena portfoliona. Sieltä näkee minkälaisista asioista olen kiinnostunut. Yksi asia mitä edelleen ihmettelin on se että jotkut ihan oikeesti maksavat omista seuraajista. Itsekkin saan lähes päivittäin sähköpostiin mainoksia, kuinka teet ig tilistäsi suositumman ja maili perustuu ig seuraajien ostoon.
Jos haluat saada suositun tilin niin sinun pitää olla myös kiinnostava persoona. Tissivakoa vilauttamalla voit myös olla varma että saat seuraajia… kuka ne sitten kokekaan mieluisiksi. Somenäkyvyydellä on tietyissä asioissa aivan uskomaton hyöty. Sen avulla voi avautua erilaisia työmahdollisuuksia, haastatteluita tai muita mediaan liittyviä asioita, mitkä voi taas poikia uusia juttuja.
Välillä jengi naureskelee niin kutsutuille ”turhille julkkiksille” mutta silti palaavat kerta toisensa jälkeen kurkkimaan että mitähän se mahdollisesti taas on tehnyt. Sillä ihmisten uteliaisuudelle maksetaan heidän palkka.
Julkinen työ tuo myös mukanaan varjopuolia. Olet sitten seurattu somepersoona tai vaikka kansanedustaja niin heidät heitetään lähes päivittäin susille. Jos heillä on väärä mielipide tai väärän väristä huulipunaa niin he saavat siitä varmasti kuulla. Tietyllä tapaa julkista työtä tekevällä ihmisellä on oltava todella paksu nahka että sen kaiken kestää. Aina pitäisi miettiä kuinka vastaa negatiiviseen kommentointiin ja olla asiallinen vaikka joskus tekis mieli sanoa ihan suoraan: että haista kuule vittu.
Siitähän oikein soppa syntyy ja todellisuudessa on vaan vedettävä hymy pyllyyn ja jatkettava eteenpäin. Some työ on raakaa hommaa ja siihen ei ihan jokainen pysty. Ne ketkä siihen pystyy on mun mielestä ehdottoman oikeutettuja saamaan siitä korvauksen.
Kuvan asu House of Brandon* Mekko* Takki*
Kuvaus Noora Näppilä
Lue edellinen postaus: Se olis huomenna Bonjour
-Umppu
Itsellänihän on yksityinen ig siksi, että en halua että kuka tahansa katsoo kuvia mun elämästä. Nuorena, kun perustin ig:n, sain yhden ahdistavan kommentin ulkomaalaiselta mieheltä, jota ei tuntenut ja siitä saakka ig:ni on ollut yksityinen. Mulla on kuitenkin useampi sata seuraaja, eli ei vaan ne läheisimmät ystävät.
Nyt kun laitan vielä kuvia lapsestani, niin en todellakaan halua että kaikki näkee ne.
En silti koe kyttääväni ketään. Luenhan esim sinunkin blogia, vaikka en itse kirjoita blogia. Onko se sun mielestä kyttäämistä? Ethän sä vois kutsua tätä työksi jos sulla ei ois yhtään ”kyttääjää”.
Ihmiset tekee itse sen valinnan haluavatko elämästään julkista vai eivät, ja yleensä ne jotka haluaa, haluavat myös niitä seuraajia. Silloin ei voi mun mielestä haukkua seuraajia kyttääjiksi.
Enkä siis mitenkään loukkaantunut tästä, halusin vain tuoda esille toisen näkökulman asiasta.
Olen itsekin monesti harkinnut blogin perustamista, koska haluaisin kirjoittaa monistakin aiheista, mutta en ole valmis tuomaan elämästäni niin paljon kaikkien tietoisuuteen.
Samaa mieltä kuin ylempi, en itsekkään koe olevani kyttääjä, joten hassusti ilmaistu asia.
Ehkä sana kyttääjä oli väärä ilmaisu tässä kohtaa. Tarkoitin sillä sellaista ihmisistä joka on itse täysin suljettu kaikissa profiileissa ja nimenomaan kyttäämässä toisten kuvia, kuka niistä tykkää, kuka seuraa ja ketä ja päivittelee ja juoruilee niistä. En tarkoittanut ihan tavallisia ihmisiä, koska kovinkaan monella ei ole mitää ilkeää tarkoitusperää, mutta niihinkin törmää välillä. Vähän sekavasti ilmaistu toivottavasti hiffasit mitä hai 🙂
Kiva kun korjasit asiaa ja ymmärrän kyllä pointtisi.?
Koska itse seuraan ihmisiä, joista saan inspiraatiota tai pidän muuten tavasta kirjoittaa tai puhua ajankohtaisista asioista, kuten sinun blogisi!