Onko mun blogiura tullut päätökseen
Mietin lähdes päivittäin että onko mun blogiura tullut päätökseen tai ylipäänsä blogit. Jyrääkö tubettajat blogit alleen ja mikä on se seuraava juttu mitä tapahtuu. Tässä on tullut kirjoiteltua jo 7 vuotta ja välillä on sellaisia hetkiä että ei oo enää mitään sanottavaa. Blogi maailma tietyllä tapaa työntää mua kokoajan kauemmaksi siitä mitä se tällä hetkellä on. Toki oon aina kulkenut tätä taivaltani omalla tapaa, enkä oo juurikaan välittänyt mitä muut tekee, mutta nyt tältä kaikelta hulluudelta ei voi välttyä. Mulla ei edelleenkään mene jakeluun se armoton lavastaminen ja leveily, mikä on ihan muuta kun se todellinen totuus. Esitellään omaa luksuselämää pitkin somea ja totuus on velkaantunut ja talousvaikeuksissa pyörivä ihminen, joka on somen painostuksen myötä lähtenyt etsimään onnea materiasta.
Mää en oo valmis antaan mun elämää blogille. Mää en oo valmis uhraamaan mun parhaita hetkiä blogille, enkä myöskään jakamaan kaikkia asioita blogissa. Mää tykkään kirjoittaa blogia päivittäin, mutta väkisinkin tulee niitä hetkiä, kun et tiedä mistä kirjoittaisi. Musta ei ehkä olisi kuitenkaan pitämään mitään taukoa vaan se olisi sitten kerrasta poikki.Kirjoitan usein blogia kun nukutan lapsia… kuten nytkin. En voi myös olla ajattelematta asiaa että kumpa sitä olis lapsena tajunnut että silloin olisi saanut nukkua… no mutta.. takaisin aiheeseen.
Mua itseäni kiinnostaa enää harva blogi. Ehkä siitä syystä että kaikki on niin nähty. Mää osaan tehdä smoothieita ja treenata pakaraa jo vuosien kokemuksella. Musta olis ihana saada blogeihin se tietynlainen rohkeus takaisin, että ne olisi mielenkiintoisempia. Ne muotikuvatkin se Chanelin laukku olalla alkaa kyllästyttämään, koska ne toistaa itseään .. tai ne LV:n passinkuoret kun ollaan lähdössä matkalle. Harva enää uskaltaa olla rohkea ja oma itsensä vaan jopa bloggaaminen on mennyt siihen että halutaan miellyttää muita.
Ei uskalleta kirjoittaa aiheista mistä haluaisi, koska pelätään reaktiota. Pakko myöntää että välillä pelkään sitä itsekin tai no en oikeastaan sitä vaan väärinymmärretyksi tulemista, mikä tässä duunissa on eniten perseestä. Onhan se fakta että eihän mikään hamaan tappiin kestä ja mietinkin paljon niitä kenellä ei ole muuta elämässään kun vaikka blogi, niin mitenkä niiden käy.
Musta olisi varsin ihanaa jos blogaajat palaisi ajassa taaksepäin ja kaivaisi niitä vanhoja postauksia esiin. Miettisi mitenkä lukijat on koukuttuneet juuri siihen blogiin ja mistä syistä sitä on alettu seuraamaan. Niin monesta blogista puuttuu nykyään sisältö kokonaan ja ne harvat jotka rohkeampia kirjoituksia kirjoittaa lynkataan usein vauva palstalla tai jossain muualla. Mää itse haluaisin olla tietyllä tapaa vielä rohkeampi, mutta jokainen kerta kun olen jotain sanonut, mikä jakaa oikein kunnolla mielipiteitä on se joukko lynkkaus niin rasittavaa ja ärsyttävää, niin mielummin jätän jonkun hyvän aiheen julkaisematta.
On kyse sitten vaikka tasa-arvosta ja siihen kohdistuvista asioista… miksei niistä saa olla eri mieltä? Kun siihen asiaan otin kantaa niin sain kommentin, kuinka mun pitäisi puolustaa transvestiittien oikeuksia( tämä ei ole loukkaus ketään kohtaan)… Kysyn vaan että miksi mun pitäis? Ehkä sitä asiaa pitäis ajaa sellaisen ihmisen ketä se koskettaa hieman enemmän. Se ei ole mun henkilökohtaisesta näkökannasta se ensimäinen asia, vaan ihan ensimäisenä tulee lasten oikeudet. En mää suinkaan ala kirjoittamaan asioista vain siksi, että joku muu ihminen haluaa tuoda julki oman mielipiteensä mun avulla, mutta siihenkin tämä blogien kirjava maailma on mennyt. Vaikka ihmiset ei ole mun kanssa aina samaa mieltä, niin ei se silti tarkoita että yli voi kävellä.
Mää ymmärrän ihan täysin, että vaikka nuorella alle parikymppisellä naisella ei välttämättä ajatukset kohtaa mun kanssa lainkaan. Syykin on ihan selvä.. me elämme täysin erilaisia elämänvaiheita. Kyllähän se on aivan selvää, että itse tässä 35-vuotiaana ihmettelen nykynuorten meininkiä, koska se on muutamassa kymmenessä vuodessa heitäänyt häränpyllyä. Maailma muuttuu ja kaikki muuttuu siinä mukana. Mitä ajatuksia teissä herättää blogit ylipäänsä ja jaksaako niitä vielä lukea?
Kuvaus: Noora Näppilä
Kuvan asu löytyy House of Brandonin* valikoimasta. Sielä myös nyt Kaikki Only, Vila, Vero Moda ja Noisy May -20%. Ei koske jo alennettuja tuotteita. Shoppailemaan pääset TÄÄLTÄ* Housut* Paita* Takki*
Lue edellinen postaus: Näytät upealta!
-Umppu
Jaksaa lukea! Blogeilla tubeilla on oma paikkansa. Kuten nyt on ihana olla peiton alla kahvikuppi kädessä ja lukea blogeja, hetki omaa aikaa rentoutua ennen töitä! Videoita taas on kiva kuunnella kotona hääräillessä kun silmille ja käsille on muuta käyttöä. 🙂
Henkilökohtaisesti iloitsen ja nautin niistä blogeista ja kirjoituksista, jotka poikkeavat valtavirrasta. Niistä blogeista, joista paistaa se, että niitä tehdään intohimolla ja sillä tunteella, että on jotain annettavaa ja jaettavaa. Mennään hiukan pintaa syvemmälle ja herätetään ajatuksia. Ei sen väliä mitä, kunhan niitä vain herää. Ajattelisin, että millä tahansa pitkällä taipaleella on aika ajoin tarve arvioida työtään uusiksi ja tehdä ikään kuin väliarviota. Ja eikös sitä niin puhuta, että elämän käännöskohdat tulevat seitsemän vuoden sykleissä?
Itse tykkään lukea paljon mielummin blogeja, kuin katsoa vlogeja. En ole vielä törmännyt yhteenkään vlogiin, jota olisin jaksanut kuunnella loppuun… 😀
Pidän myös blogeista siksi, että ne ovat visuaalisia. Enkä tarkoita, että kuvien pitäisi olla tiptop, eritoten arkiset kuvat kiinnostavat.
Pidän myös kommenttikenttien lukemisesta etenkin, jos aihe on sellainen joka aiheuttaa keskustelua. On mukava lukea ihmisten mielipiteitä monelta kantilta.
Toivottavasti et lopeta bloggaamista. Voithan myös siirtyä youtubeen??
Älä lopeta! Mää rakastan sun blogia! 🙂 Tää on ihan paras aitouksineen – ja varmasti siellä on se omakin elämä niin ku kuuluukin En jaksa ymmärtää noita väärinymmärtäjiä ja kirjoitusvirheiden kyttääjiä… Ja voi vee noita LV passikoteloita! Huutonaurua! 😀 en aina jaksa tai ehdi kommentoida blogeja, koska pienet lapset. Nyt istun paskalla ja pystyn lukee tätä, koska annoin kolme ja yks veelle mun korulaatikon räplättäväksi. Ihan tossa vieressä ovat. Ihana ku ei tartte yksin paskoa! 😀 Tästä Insta kuva?! Ei ois niin some seksikästä ku ei oo edes kynttilöitä tai kukkakimppu asetelmassa mukana 😉
Hahahah 🙂 kiitos tästä kommentista!
Jaksaa todellakin lukea, vaikkei jaksais aina kommentoida 😉
Annat ajateltavaa melkeinpä joka postauksessa, kiitos siis työstäsi!
Seuraan monia blogeja ja valitettavasti yhä useammin huomaan skippaavani blogilistaltani uusia postauksia, koska hyvin kärjistetysti: Ei vaan jaksa kiinnostaa. Tykkään lukea postauksia, jotka ovat oikeasti ns. elämänmakuisia ja realistisia. Toki välillä on kivaa nähdä ja lukea jotain muutakin, esim. matka -tai tapahtumapostauksia, mutta mielellään niitä bongailee sitten samoista blogeista, kuin missä käsitellään niitä arkisempiakin juttuja, ja joissa elämä ei ole yhtä kiiltokuvaa. Lisäksi mun on myönnettävä, että monesti käyn blogilistani läpi ennenkuin luen päivän uutiset. 😀 Kertonee kaiken oleellisen siitä, että tämä mimmi ainakin jaksaa vielä matkata blogiviidakossa. Ps: Älä vaan Umppu lopeta blogiuraa – ellei nyt tietysti itsellä ole mitta totaalisen täynnä – sillä sun kirjailuja on kiva lukea. Olet yksi niistä harvoista nykyään, joilta luea lähes joka postauksen. (y)
No kannattaa muistaa että blogit on aina jollekin uusi juttu. Itse aloin lukemaan blogeja vasta vuosi sitten ja nyt löydän aina välillä uuden hyvän blogin, jota alan lukea.
Youtube-videoita en jaksa katsella yhtään, mutta ehkä löydän neki sitte kymmenen vuoden päästä ?
En tosin usko, tykkään lukea ennemmin kuin katella.
Kaikki blogit mitä seuraan on itseni kanssa samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten, eli niiden joilla on pienet lapset, kirjoittamia. Silti jokainen blogi on täysin erilainen. Musta se on mielenkiintoista.
Sun Blogi on melkein ainoa mitä enää luen! Tää on ihan paras, rakastan sitä ku sulla ei oo niitä iänikuisia passin kuvia tai jotain feikki elämää! Sulla on omia mielipiteitä ja tavat toimia! Pystyt myös ymmärtämään eri näkökantoja sun oman mielipiteen takana ja pyytää anteeksi jos oot sanonut jotain väärin.. mä tykkään sun blogista tosi paljon!
Tämä!!! Siis tää on ainoo blogi mitä enään luen. Kaikista muista on pikkuhiljaa se terä kadonnut ja ovat juurikin mitä kuvailet; siloteltua- mitään ei jää käteen, edes pohdittavaksi, ei herätä mitään tunteita. Mutta olen miettinyt että varmaankin juuri mainitsemistasi syistä: pelottaa lukijoiden reaktiot ja se paskamyrsky heti jos vähänkin oikeesti ollaa et mitä mieltä olet. Mielensäpahoittajat. Mutta jos lopetat niin samalla loppuu mun blogien (Eli siis enään blogin) luku-ura
Nyt puhut asiaa. Aloin aikanaan seuraamaan eräitä henkilöitä hyvien treeni ohjeiden takia….nykyään niissä blogeissa joko lässytetään vauvoista, koirista tai siitä kuinka harmoninen ja vahva olo heillä on nyt kun ovat löytäneet sen just heille sopivan pakuriviherkääläjauhepölyn. Ja ei enää sanaakaan siitä treenaamisesta mutta silti roikkutaan fitness kategorian alla vaikka voisi siirtyä aivan muihin juttuihin koska ei oikeasti enää harrasta sitä treenaamista tosissaan.
Asiat muuttuu ja joskus pitää osata lopettaa ja aloittaa alusta siinä mikä oikeasti kiinnostaa. Ei aina kannata mennä rahan takii….
Onhan se totta että kun vuosia kirjoittaa blogia niin väkisinkin aiheet muuttuu. Ihmiset vanhenee ja kasvaa ja varsinkin siinä 20-30 taitteessa usein elämä menee vauhdilla eteenpäin. On ihan luontaista että lapsia tulee ja treenaaminen on tois sijainen asia silloin. Kun kirjoittaa blogia niin usein sitä kirjoittaa itselle miellekkäistä aiheista..
Mä en itse jaksa kauheesti kiinnostua blogeista, koska ei mua juurikaan jaksa kiinnostaa ne kuvat täydellisistä aamupaloista, merkkikasseista. Joo tykkään itsekin merkkivaatteista, mutta jotenkin nyky blogit on todella ”epäaitoja” tai en ehkä nyt löydä sanoja sille mitä tarkoitan.
Itseasiassa tää sun blogi on ainut mitä seuraan/luen ja sitten Miia Ezenin blogi missä on ihania meikkivinkkejä ja mulla on ainekin jäänyt Miian blogista fiilis että ensinnäkin suosittelee tuotteita joista oikeasti itse pitää eikä vain rahan takia. Miiankin blogia oon jäänyt seuraamaan varmaan samasta syytä kuin tätä sun. Mukava oisi jatkossakin lukea sun blogia, mutta ymmärrän toki kantasi kun mietit jatkatko sitä enää vai et.
T.34v teinilasten äiti
Jokaiselle blogille löytyy varmasti lukijoita, tarkoitan tässä lähinnä sellaisia jotka tekevät sitä ainakin osittain työkseen.
Mulla tuli tässä sellainen fiilis, että arvostelet näitä bloggareita joiden tyyli on erilainen kuin sinulla tehdä työtään. Jossain aiemmassa postauksessa kirjoitit kahden bloggaajan instakuvista kylpyammeessa, aika moni varmsti tiesi keistä on kyse, tässä minulla tuli sama fiilis että hieman arvostelit myös heitä.
Mietin että jos tilanne olisi toisin päin, jos vaikka jompi kumpi näistä kylpyamme neidosta kommentoisi blogissaan sinun jotain kuvaasi jossa on vaikka kaaos, kommentoisi sitä niin että olisit tunnistettavissa ja sitten arvostelisi kuvaasi, mutta loppuun toki maininta ”ei millään pahalla, kukin tyylillä”…….
Jollain tasolla tajuan pointtisi: toki on tärkeää, että nuoret tietävät että kaikki ei ole aitoa, mutta sitä epäaitoutta tulee vähän joka tuutista. Tämä on varmasti sellainen asia mikä nykyajan vanhempien tulee ottaa entistä enemmän kasvatuksessa huomioon!
Jos joku toinen bloggaaja on valinnut tavakseen tehdä toisin se on hänen päätöksensä ja jos lukijoita riittää se on loistava juttu, silloin sille on kysyntää!
tämä oli ehkä vähän taas sellainen väännetty kommentti… Ihan sama ketä some henkilöä seuraat jolla on kymmeniä tai satoja tuhansia seuraajia niin kuvat toistavat itseään. Onhan se ihan eri asia kirjoittaa vaikka muoti, kun perhe blogia…. siis täysin eri asia. Ei se Chanelin käsilaukku tonne räntäsateeseen tai hiekkalaatikolle oikein sovi. Mun kuvia todellakin arvostellaan ja olen tottunut siihen… vaikka esimerkiksi sitä sotkuista kotia. Koen sen kuitenkin sellaisena realistisena ja paineettomana kuvana versus esim se kylpyamme.. 🙂 ja se mikä on oikeasti karua niin kaikki ei tajua sitä kuvien epäaitoutta…
Tarkoitin juurikin sitä, että blogit/instatilit on erilaisia niissä on erilaista sisältöä riippuen mihin kategoriaan blogi kuuluu.
Niitä seuraa erilaiset ihmiset ja ne seuraavat eri syistä: hakee inspiraatiota, hakee vertaistukea, hakee vinkkejä jne.
Se on sääli ettei kaikki tajua, että joskus kuvan takana on enemmän tai vähemmän lavastusta. Ja taas jonku normiarjesta jakama kuva voi tuntua toisesta hyvin lavastetulta. Tiedä häntä!
Mutta toivon että jatkat bloggaamista ja omalla tyylilläsi! Itselläni ainakaan ei ole youtubetyypit syrjäyttäneet blogeja. Itse ajattelen että se on nuorempien juttu, mutta ehkä tilanne on muuttunut/muuttumassa.
En ole koskaan nähnyt mielenkiintoista blogia, joten helppo vastaus kysymykseesi. Vitsikästä lähinnä lukea umpitylsästä lounaasta, ripsienpidennyksistä tai jonkun kuntisalitreenistä, ja ihan vakavissaan joku noista kirjoittaa.
Mutta jos niissä oli edes pienen pieni idea niin ei ole ollut enää pitkään aikaan.
En tykkää vlogeista, luen siis blogeja. Niitä voi lukea koska vaan ja missä vaan. En ainakaan itse voi koko ajan antaa puhelimen kailottaa tai kaivaa kuulokkeita jostain. Ja työpäivän jälkeen nautin hiljaisuudesta, en halua mitään ääntä.
Luen myös hyvin erityyppisiä blogeja. Niitä, joissa on kaikki sommmiteltua sun muuta ja sitten niitä, missä kuvat ovat arkisia. Tykkään molemmista. Tosin se, että en lue ns. muotiblogeja yms., niin törmään vähemmän niihin merkkilaukkuihin (joita en ymmärrä).
Kun bloggaaja osaa kirjoittaa hyvin, voin lukea mitä vaan asiaa. Tällä hetkellä lukulistallani on paljon talousaiheisia blogeja ja perus arkisia blogeja.
Tykkään sinun blogistasi, koska käsittelet vähän kaikkea. Ja haluan lukea kaikkea. Vaikka välillä olenkin eri mieltä asioista kanssasi, niin se on vain hyvä ja tekee blogistasi paremman.
En oo ikinä kommentoinu siun blogiin, mutta nyt on pakko. Oon ihan teidän perheen fani! Teillä on aivan mahtava huumorintaju koko perheellä. Aitoa perhettä on ihana seurata. Jatkakaa samaan malliin ❤️
Koko ajan vähemmän jaksaa blogit kiinnostaa,kyllä niiden kulta-aika oli ja meni, saa nähdä miten portsareille käy tulevaisuudessa
No siis minähän en selviä hengissä ilman tätä sun blogia. Tää on ihan paras! Itse en jaksa enää lukea yhtään näitä LV laukku, chanelin crossbody, rakennekynnet, gucci puhelinkotelo juttuja. Suurin osa blogeista, varsinkin nuorten on mennt vaan juurikin tähän kertomaani suuntaan…niin kulunut aihe jo!
Faktahan on se, että blogien lukeminen sekä videoblogejen katselu, missä aiheena on pinnalliset asiat eivät kehitä ihmistä ainakaan hyvään suuntaan. Sen ajan voisi käyttää paremmin, jos ja kun tavoitteena ainakin pitäisi olla itsensä kehittäminen. Olen huomannut myös, että bloggaajat sulautuvat massaan eivätkä uskalla olla erilaisia eli aitoja omia itsejään. Aiheet on tylsiä ja matkitaan muita. Sitten mennään siihen, että se koko elämä voi olla yhtä feikkiä ja se on tosi surullista jos ihminen ei ole edes tietoinen siitä saati sitten hyväksyy faktat, että jotain pitäisi muuttaa. Olen tylsistynyt suurimpaan osaan bloggaajista, koska oma tyyli on kadonnut kokonaan ja kaikki sulautuu massaan. Sinun kirjoitukset ovat taas aitoja ja aiheet tosi puhuttelevia. Näin parikymppisen näkökulmasta meidän ajatukset kohtaa hyvinkin monessa asiassa. Muita en enään seuraakaan, vaan käytän aikani paremmin. Se on tosi surullista miten tässä yhteiskunnassa on ihan ok seurata massaan sulavia pinnallisia ihmisiä jo ihan lapsesta saakka. Ajan hukkaa sanon minä. Pitäisi olla kiellettyä sellaisen sisällön tuottaminen.
Älä vaan lopeta! Rakastan lukea sun blogia joka just ei oo tota massakamaa kaikkine treenivinkkeineen, smoothieohjeineen ja perus asukuvineen! Näissä sun teksteissä huokuu se tavallinen nainen joka ei kiillota mitään ja joka kertoo oikeasti aidon mielipiteen, oli se sitten täysin erilainen kuin muilla! Skippaan nykyään bloglovinista suurimman osan blogeista, mutta sun tekstit luen aina!
Voi kiitos <3
Moikka Umppu!
Ensinnäkin täytyy sanoa, että melkeinpä joka kerta kun luen blogiasi niin teksteissäsi on niin paljon samaa kuin omassa elämässäni. Olen esikoisen kanssa kamppaillut huonosti nukuttujen öiden kanssa vauva-aikana ja nyt myös kuopuksen kanssa. Saan blogistasi paljon vertaistukea omaan elämääni (niin hassulta kuin se voi kuulostaakin). Blogisi on yksi harvoista oikeasti aidoimmista ja maanläheisimmistä, mikä taas on syy siihen että luen blogiasi. Olen lopettanut ”hömpöpömpö” blogien lukemisen aikoja sitten kun ei vain jaksa kiinnostaa teennäiset blogit.
Voi kiitos <3