Hae
Prime Life by Umppu

Rakastan sinua Tuomas Enbuske

Tuomas Enbuske kirjoitti kolumnissaan: Äitiys on perseestä

(kursivoidut kohdat lainattuja tekstistä)

 

Hyvä äiti on uhrautuva, kärsivällinen ja lempeä. Hyvä äiti tyydyttää isän seksuaaliset tarpeet, jotta suhde ei kaadu äidin itsekkyyteen. Omia tarpeita äidillä ei ole, sillä kaiken edelle menee pienokainen.

Kuka voi tässä vaiheessa huutaa HEP! Niinhän se menee. Olen kirjoittanut blogiini useita tekstejä äitiydestä ja sen tuomista haasteista. On ollut ihana saada vertaistukea teiltä lukijoilta, mutta mukaan mahtuu aina myöskin niitä kommentteja jossa äitiyttäni arvostellaan ja kerrotaan kuinka itsekäs olen. Tai että miksi niitä lapsia kannattaa ylipäänsä edes tehdä.. Myös ne ihmiset, jotka rehellisesti kertoo vihaavansa lapsia, niin varmasti sinä vaiheessa kun itse vanhenee ja tarvitsee hoitoa ja hoivaa, niin ne meidän rääkyvät kakarat varmasti kelpaa hoitajina ;).  Voin ihan rehellisesti sanoa, että tässä perheessä vähiten itsekäs ihminen olen minä ÄITI. Todellakin laitan kaken muun etusijalle, mutta vielä enemmän odotan sitä hetkeä, kun mun ei enää tarvi. Jos kehtaisin olisin itsekkäämpi.

Äidiksi tulo on valtava nahanluonti. Yhtäkkiä se, mitä syöt ja juot, paljonko painat ja mitä teet rinnoillasi, on asia, josta kaikilla saa ja pitää olla mielipide. Kehon rajoja rikotaan koskettelemalla ja kommentoimalla. Jos äiti juo puoli lasia viiniä, kaikki hyökkäävät lounaspaikassa hänen kimppuunsa.

Jos laitan nimeni googleen tulee suosituimmissa hauissa Umppu lihonut.. Mua naurattaa se joka kerta. Mittin aina, että mistä hetkestä olen lihonut? Siitäkö, kun olin bikinifitness lavalla 43 kiloisena? Eihän kukaan niistä kilpailijoista näytä siltä normaalisti livenä.. ei sitten kukaan. Ja loppupeleissä mitä väliä vaikka näyttäisikin? Mitä ne mun persläskit kenellekkään kuuluu. Itsehän niitä kannan. Eikö nykypäivänä ole muuta oikeaa tapaa, kun saada vatsapalat näkyviin heti synnytyksen jälkeen. Imettää ei ilmeisesti myöskään kannata ettei rinnat mene pilalle.. Jos ajattelen elämääni nyt niin suurin toiveeni on todellakin, että saisin nukkua. Ottaisin vaikka koko kehon raskausarven, jos saisin yöuneni takaisin. Kiinnostus on jossain ihan muualla, kun vaikka siinä omassa kehossa. Mulla ei tulisi mieleenkään mennä kommentoimaan vasta synnyttäneelle äidille, että ompas sulla kiva röllö tossa mahan päällä. Se ei sitä halua kuulla. Tai niinkuin kuulin yhden naisen kommentoivan ystävälleni ai sää oot vielä yhtenä kappaleena” vaikka lapsi on syntynyt useita viikkoja sitten.. Äitiys herkistää ja äiti on hyvin herkkä ja haavoittuvainen. Jos et keksi mitään sanottavaa niin varma lause on: Näytät kauniilta mistä varmasti jokainen ilahtuu.

Vauvan itku on tarkoituksella hermoja raastavaa. Sen tarkoitus on saada vanhemmat vastaamaan mahdollisimman pian lapsen tarpeisiin. Kestäisitkö itse, jos valvoisit enemmän kuin Bile-Dani ja jos kotonasi soisi megafonilla varustettu herätyskello 23 tuntia vuorokaudessa? Haluan heti tonnilla samaa lääkettä kuin se, joka väittää nauttivansa joka hetkestä.

Tämä on ehkä paras kuvaus väsymyksestä mikä äitiydessä osalla tulee mukana. Mää haluan myös tätä lääkettä heti ja oon valmis maksaan siitä enemmän kun tonnin. Mun rakkaus lapsiani kohtaan ei koskaan muutu, mutta mitään kauniimpaa en tiedä kun lapsi joka nukkuu. Edellisessä postauksessa kirjoitin mun bisnes ideasta ja siitä todellakin joku voisi ottaa kopin. Lapsi hotellilla tienaisi varmasti omaisuuden.

Jos isä kertoo olevansa yksinhuoltaja ja käyvänsä joskus puistossa lapsen kanssa, hän saa aplodit ja fanfaarit. Jos äiti kertoo olevansa yksinhuoltaja, hän on itse syyllinen.

Tämäkin on todellakin ihan totta.. Rehellisesti syyllistyn tähän myös välillä itse. En voi koskaan ymmärtää että äiti ”luopuu” lapsestaan, mutta en myös tiedä mitään suloisempaa kun mies pienen lapsen kanssa.

Otetaan nyt varpajaiset. Konsepti on järjetön. Äiti kantaa ja synnyttää lapsen, mistä kiitoksena isä lähtee kavereidensa kanssa ryyppäämään ja imemään itseään sikarin muodossa. Nyt joku nokkela typerys vertaa varpajaisia odotusaikana äidille järjestettäviin babyshowereihin. Jos varpajaisten alkoholi korvattaisiin vaippakakulla, koko perinne kuopattaisiin hiljempaa kuin setelit Aarnion pihamaalle.

Kuka keksi ylipäänsä varpajaiset? Siinä vaiheessa kun minusta tuli ensimäistä kertaa äiti niin mikään muu siinä tilanteessa ei vituttanut niin paljon, kun varpajaiset. Ei kukaan halua kliiniseen sairaalaan eiliseltä viinalta haisevaa isää…. tai jos haluaa niin pitää olla hullu. Muistan kun mulla oli yksi pyyntö, kun pääsen kotiin että koti olisi siisti… Minut toivotti sisään nahistunut rullakebabbi pöydällä ja karmiva paskan haju. No nämä olikin sitten ensimäiset ja viimeiset varpajaiset, mitä meidän perheessä on juhlittu. Usein se isän työ tässä hommassa on helppo ja nautinnollinen. En ole ainoastakaan raskaudesta nauttinut. Jos joku mies miettii mikä siinä on niin vaikeeta, niin voin kehoittaa teippaamaan mikron jesarilla 9:ksi kuukaudeksi vatsan päälle ja voin kysyä saman kysymyksen sitten uudelleen..

Teiniäiti on haukkumasana. Jos taas hankkii lapsen liian myöhään, altistaa sen downin syndroomalle. Jos taas ei hankkiudu ollenkaan äidiksi, on kylmä urahaukka tai lesbo. Ja jos on lesbo ja hankkiutuu äidiksi, niin parin vuoden välein on A2-illassa joku persu, vaimikäniidenniminykyäänonkaan, kertomassa, kuinka huono vanhempi oletkaan.

Tämä pitää niin paikkaansa. En voi muuta sanoa, kun omasta kokemuksesta, että jaksoin aivan erilailla 24-vuotiaana kun 34 vuotiaana ja voin vain omakohtaisella kokemuksella vinkata, että tehkää lapset nuorena. Mutta mistä minä voin tietää vaikka joku jaksaisi valvoa vielä 50-vuotiaana. Ihan varmasti niin teini, kun kirjoituksessa mainuttu lesbo on aivan yhtä hyvä äiti. Ihmisen ikä ja seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuta mitenkään siihen, kuinka joku huolehtii lapsestaan tai sitä rakastaa. Samaa en toki voi sanoa vaikka huumeidenkäyttäjästä, joka altistaa lastansa ja itseään vaaraan päivittäin.

Mun mielestä jutussa oli hauskaa huumoria ja se uppos muhun ihan täysin. Somen maailma pakottaa meitä monia vääristelemään totuutta ja esittämään jotain aivan muuta. En tiedä miltä tuntuu valehdella olevansa onnellinen? Mää itse koen suurta helpotusta että saan sanoa ääneen asioita. Ilman tätä blogia olisin monessakin asiassa varmaan luovutanut. Mää nostan hattua ihan jokaiselle äidille. Oltiin tänään kaikki ottamassa influenssa rokotteet. Vikke raukka sain 4 eri rokotetta. Muut lapset saivat nenäsuihkeena influenssa rokotteen ja minä kunnon piikin. Jo se tilanne, että me ahtaudutaan kaikki samaan huoneeseen ja pidän rokotettavaa lasta sylissä ja koitan samalla pitää silmällä muita oli hevi setti. Olin aivan hiestä märkä ja se tunnin neuvola vierailu oli mun päivän uro teko. Se voi kuulostaa ihan iisilta, mutta ei sitä ollut. Kun puet kaksi huutavaa ja rimpuilevaa taaperoa aamulla haalariin ja kuuntelet huutoa koko automatkan on mun hermot jo siinä pisteessä että…… Sitten sun kaksi vuotias sanoo takapenkiltä, että saatana kun tuttikin putos olet valmis nostamaan kädet ilmaan ja napaamaan vuoden äiti palkinnon. Rokotuksien jälkeen sama haalari helvetti ja yksi lapsi kouluun ja kaksi tarhaan.. Molemmat heittäytyy lumihankeen ketarat ojossa ja katsot ettei kukaan vaan nää  ja kannat ensin toisen siälle ja sitten toisen. Hirveä huuto jatkuu ja jätät huutavat ja rimpuilevat lapset päiväkotiin. Kun pääset ovesta itse ulos takaisin autoon huudat HALLELUUJAA ja kiitätä jumalaa, että päiväkoti on olemassa. Itse en selviäisi ilman huumoria tässä hetkessä.

Lue edellinen postaukseni: Miltä tuntuu olla kodin orja?

Ihanaa viikonloppua – Umppu

 

 

22 kommenttia

  1. Taru kirjoitti:

    En yleensä tykkää Enbusken kirjoituksista, mutta tää oli niin hyvä!
    Varpajaisista pakko kommentoida, että se perinnehän on saanut alkunsa aikoina, kun naiset synnyttivät saunassa kylän kätilön avustuksella. Kun synnytys oli ohi, tarjosi talon isäntä (lapsen isä siis) KÄTILÖLLE ryypyn. Mutta tämänkin perinteen on miehet saaneet omittua itselleen ja toki niin, että niitä ryyppyjä otetaan enemmän kuin yksi…

    • Anna kirjoitti:

      Sama täällä, yleensä en tykkää yhtään Enbuskesta, mutta nyt kyllä osui ja upposi 🙂

      Pakko kommentoida tuota lapsihotellia kun viime postaukseenkin oli jotkut kommentoineet, että se olisi hyvä. Minun mielestä se olisi ihan kamala ajatus viedä lapset vieraseen paikkaan ilman vanhempia yöksi ja vielä vieraiden ihmisten hoidettavaksi… :/ Ja joo ymmärrän, että se nyt oli varmasti raakile ehdotus/heitto, mutta silti.. 🙂

      • primebody kirjoitti:

        Ehkä se saattais olla sun mielestä hyvä idea kun olet valvonut 3 vuotta 😉

    • Pätkäuninen kirjoitti:

      en voi muuta sanoa kuin että, sairaan hyvin kirjoitettu. Loppu oli paras, voin niin kuvitella tän rokotus reissun, kun yhden uhmaikäisen kans touhuaa päivät pitkät. Hatun nosto sulkenut umppu kun jaksat vielä kirjottaa tätä blogia. Usein luen illalla kun poika nukkuu vielä kirjoituksiasi koska ne on realistisia.

  2. Pauliina kirjoitti:

    Aamen! XD Nauroin niiiin vedet silmissä. Kolmen lapsen äitinä voin niin samaistua:D
    kyllä minäki rakastan lapsiani, enkä mitään muuta elämää toivoisi eläväni, mutta onhan tää välillä kaikessa säätämisessään melko koomista touhua 😀

    Sitten kun saa taas nukkua niin on ihan ku eri ihminen

  3. Niina kirjoitti:

    ”Saatana kun tutti putos” ?

    Mahtava kirjoitus. Hyvin sä Umppu vedät! Munkin täytys mennä nukkumaan mutta täällä se äiti vaan viettää sitä kuuluisaa omaa aikaa kun vauva on vihdoin ja viimein saatu nukkumaan.

  4. Idada kirjoitti:

    Pardon my french, mutta vittu aamen, hallelujaa ja jumalan kämmenellä!
    Tuomaksen jutut ei aina muakaan sytytä, mutta nyt kyllä uppos! Peukut ylös teille molemmille. ??

  5. Teresa kirjoitti:

    Olen valvonut lapseni kanssa useamman yön. En ole päivän aikana ehtinyt syödä kuin banaanin..Näin esimerkiksi. Mutta en koskaan ole sanonut tai tule sanomaan että vihaisin lastani, hän olisi rasittava tai äitiys täyttä paskaa. Äitiys on maailman ihanin kokemus ja asia. Se opettaa ihmiselle niin paljon, se antaa niin paljon. Rakkaus saa aivan uuden käsityksen kun saa oman lapsen. Ja on päiviä kun väsyttää, mutta en valita. Koska ensinäkin valittamalla asiat eivät parane, ja joka sekuntti olen kiiitollinen että saan olla äiti. On monia jotka eivät koskaan koe äitiyttä vaikka sitä kuinka toivoo. Kaipaisin niitä naisia jotka kertovat äitiyden ihanuudesta eikä aina siitä että arki vauvan kanssa on täyttä paskaa. Vai onko heitä olemassa, varsinkin maassa jossa negatiivisuus taitaa kuulua perusluonteeseen.

    • primebody kirjoitti:

      Voin sanoa että mun vauva arki oli aivan ihanaa ensimäisen lapsen kanssa ja nautin siitä joka ikinen päivä… Mutta sitten kun niitä lapsia on kolme on se arki aivan erilaista ja toiveena on vain ne yöunet. en vihaa myöskään lapsiani… mutta on todella erilaista elää arjessa 5 hengen perheellä kun vaikka kolmen <3

    • Idada kirjoitti:

      Mother Theresa is that you?
      Ihan oikeasti, sitten kun olet valvonut lastesi kanssa useamman yön, sanotaan vaikka noin 330 yötä vuodesta, niin sitten voisin vaikka veikata, että ne pikkulapsiarjen ruusunpunaiset lasit tippuisi silmiltä aika äkkiä. Kukaan ei kai ole väittänyt etteikö lapsiaan rakastaisi eniten koko maailmassa. Kuitenkin kun on väsynyt, silleen ihan oikeesti väsynyt, negatiiviset fiilikset on vaan paljon helpompi päästää ulos kuin ne positiiviset. Eiköhän kaikkien äitien ja vanhempien päivään mahdu paljon positiivistakin, mutta kuten sanottua ne negafiilikset sieltä ensimmäisenä silti pomppaa, koska väsymys.
      Ja tuohon joidenkin lapsettomuuteen, joka on oikeasti erittäin valitettavaa ja kaikille lapsia soisin, jotka niitä haluaisi, mutta oikeasti? Miksi tämä kortti täytyy aina vetää esiin. Se, että miljoonat ihmiset näkee nälkää ei varmaan kuitenkaan estä sinua syömästä sitä banaania vaikka tiedät, että jossain joku ei sitä saa syödäkseen. Vai? Kärjistetty vertaus, mutta pointti tulee varmaankin selväksi.
      Äitiys on ihanaa, kasvattavaa, opettavaa ja parasta mitä on minullekin tapahtunut. Kuitenkin, et oikeasti voi väittää ettet joskus olisi ajatellut voihan himpura, kun nyt ottaa pattiin tuon rakkauden hedelmän itku? Vai voitko, vilpittömästi?

    • Hanna kirjoitti:

      Jep kokeileppa muutamalla ekstra lapsella tota komboa niin et nuku ikinä.. toinen ku nukkuu ni toinen on hereillä ja ei kerkee ees banaania syömään jumankavita sit viel ku ne on molemmat kuumeessa ja korvatulehduksissa. Rakastan niitä yli kaiken mutta on tää paskaa. Varsinkin ku tajuut että oot itse kaikesta siitä vastuussa ja apua ei juurikaan oo tarjolla. Niinpä ja oma vika vielä kun ne tein.

    • Hanna kirjoitti:

      Jep kokeileppa muutamalla ekstra lapsella tota komboa niin et nuku ikinä.. toinen ku nukkuu ni toinen on hereillä ja ei kerkee ees banaania syömään jumankavita sit viel ku ne on molemmat kuumeessa ja korvatulehduksissa. Rakastan niitä yli kaiken mutta on tää paskaa. Varsinkin ku tajuut että oot itse kaikesta siitä vastuussa ja apua ei juurikaan oo tarjolla. Niinpä ja oma vika vielä kun ne tein.

  6. Elisa kirjoitti:

    Sä oot Umppu aivan huippu!
    Luojan kiitos mulla on vaan yksi lapsi, ja taidan pysyäkin siinä yhdessä.

  7. Maikki kirjoitti:

    Meillä on kahdeksan lasta ikävälillä 18v.-vauva 10kk.
    Vuodet ovat vaatineet lukemattomat määrät työtä, aikaa, vaivaa, kärsivällisyyttä jne.
    Mutta niinkuin sanonta kuuluu, paljon se ottaa, mutta paljon se antaa, pitää täysin paikkansa.
    Elän edelleen aivan ihanaa elämää!
    Tykkään normiarjesta, lasten touhuista, nuorten seurasta jne. Voi mahdoton sitä RAKKAUDEN määrää mitä tää meidän mussukka saa sisaruksiltaankin osakseen. Se on ihanaa kokea ja tuntea.
    On meilläkin valvottu öitä ja ollut vaikeita aikoja. Muutamia ajanjaksoja vaihtaisin poiskin vaikka sanonta kuulu, että mitään en vaihtais pois. Vaihtaisin ne valvotut yöt ja erittäin huonosti nukutut yöt. Niitä ei jaksais nuorena eikä myöskään nelikymppisenä.

    Äitiys on opettanut paljon. Se on muokannut minua ihmisenä pelkästään hyvään suuntaan. En vaihtais pois.

    Onneksi olemme näinä vuosina pitäneet parisuhteesta hyvää huolta, huolehtineet oman ajan saamisesta, ottaneet urheilulle aikaa jne. Elämä on ihanaa!

    Iloa ja rakkautta kaikille! ❤

  8. Krista kirjoitti:

    Niin hyvää tekstiä! Mun mielipide on, että paljon enemmän on sitä äitiyden ihanuuden hehkuttamista kuin negatiivisista tunteista puhumista. Kun mä sanon ääneen, että vauva aika oli ihan helvettiä niin moni järkyttyy. Onneksi se on vaihe joka menee ohi. Ei toki toi lause helpota silloin kun elää sitä.
    Ja varpajaiset!!! Huh! Aivan järkyttävä asia. Mä tein selväks onneks jo tän kannan etukäteen. Ihan ok vaikka parin kuukauden jälkeen syntymän jälkeen mutta ei heti! Jos mulla olis sairaalaan tullut viinan hajuinen mies niin olis saanut samantien jatkaa matkaa.

  9. A kirjoitti:

    Niiin hyvä teksti! Nauroin hetkittäin vedet silmissä ja luin miehelleni ääneen ton varpajaiskohdan, koska tästä on meilläkin monet kerrat keskusteltu.

  10. Mar kirjoitti:

    Ai saatana? Tykkään NIIN paljon sinun rehellisyydestä ja kirjotustyylistä! Ja kyllä se paistaa minulle ainaki selkeästi läpi teksteistä, miten äärettömän rakas perhe sulle on ja vaikka välillä väsyttää ja vituttaa niin olet ihana äiti ❤️

  11. lapseton ja se on ihanaa kirjoitti:

    Sini Ariell, Umppu ja tää kommenttiboksi on parasta ehkäisyvalistusta oikeesti. Voin sanoo että pysyy meinaan housut jalassa, kun lukee näitä juttuja. 9 tunnin yöunet joka yö. <3

  12. Anniina kirjoitti:

    Hah nauroin ääneen. Hyvä postaus.

    Ja mulle on kans aina välittyny sun kirjotuksista se fiilis et perhe on sulle tärkeintä! Et välitä siitä mitä muut ajattelee vaa ajattelet lastes parasta, etkä oo neuroottinen..

    Hyvää joulua!❤

  13. Tanja kirjoitti:

    Hallelujaa Umppu.
    Ja hallelujaa Tuomas Enbuske.
    Rakastan lapsiani (tietenkin!), mutta en olisi tämän paremmin osannut asioita kiteyttää. Aamen 🙂

  14. Nenna kirjoitti:

    Saako yhden lapsen äiti kommentoida? 😀
    Tämä oli surullinen ja hauska postaus, koska koin että kaikki tuossa esitetyt asiat pitää paikkaansa. Itse vauvavuosi oli rankinta omalle päänupille, vaikken valvonutkaan siitä kuin pari yötä hyväunisen vauvan myötä. Toki heräilyjä tuli, mutta se ei ollut rasittavinta. Rasittavinta oli ne omat ja muiden odotukset, ja on edelleen. Haluan nyt keskittyä myös opiskeluuni ja suorittaa harjoitteluja myös muilla paikkakunnilla kuin kotipitäjässä, ja sitä teen juuri nytkin. Isä ja lapsi on siis kotona, kun minä olen pois viisi vuorokautta viikossa, kuuden viikon ajan. Ja voi hyvää päivää miten rankkaa se isälle onkaan… kuitenkin itse ehdin olla lapsen kanssa kaksi vuotta lähes joka ikinen päivä, joten koen että nyt on mun vuoro toteuttaa joitain haaveita. Ja hengähtää edes nämä kuusi viikkoa viisi päivää viikossa 🙂 pian kuitenkin palaan sinne omaan arkeen mikä sopii tällä hetkellä paremmin kuin hyvin, mutta rehellisesti sanottuna voisin tehdä tämän uudestaan toistekin! Näin lyhyt jakso tuntuu vielä mukavalta reissailulta, vaikka tuntuu etten saisi tästä erosta lapsestani nauttia äitinä lainkaan. Ehkä se tunne on itse luotu, kun kukaan ei ole tätä ratkaisua paheksunut lapsen isää lukuunottamatta…

  15. Iiris kirjoitti:

    Minäkään en normaalisti välitä Enbuskesta, mutta tästä kirjoituksesta tykkäsin. Ja tuosta sun rokotejutusta.

    Mulla on siis kolme ipanaa ja mies vaihtoi uuteen naiseen kun lastenhoidon ja kodinhoidon ohella en jaksanut enää ”viihdyttää” ja ”huomioida” häntä niin paljoa, mitä olisi kaivannut. Ei sillä, ei hänkään jaksanut auttaa mua lastenhoidossa ja kodinhoidossa eli minun kannaltani tilanne ei paljoa mihinkään muuttunut.

    Mutta mulle kolmen lapsen kanssa lääkäriin meno tai metsäretki ei ole mikään ongelma. Sinne mennään, se tehdään ja siitä selvitään. Samoin ruoka tehdään parin lapsen roikkuessa jaloissa, tai otetaan jopa se lapsi tekemään ruokaa. Eikä laiteta niitä istumaan pädeille.

    Olisi kiva kyllä kuulla edes kerran elämän aikana, että olen tehnyt hyvää työtä ja olen hyvä äiti. Mutta se juna taisi mennä.

    Iiris blogista kolmenmammaloistaa.blogspot.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *