Hae
Prime Life by Umppu

Mitä jos tulee se hetki että äiti ei enää jaksa?

Siis ihan hirveetä. Meillä on nyt vellonut kohta viikon vatsatauti. Ajattelin että se on lastentauti, mutta sain sen itsekkin osakseni. Kuvittelin että yksi yö oksentaen oli se mikä mulle oli tarkoitettu, mutta eihän se niin mennyt. Pidin yhden lepopäivän niin että makasin vaan sängyssä. Vatsatauti vie voimat ihan kokonaan ja olo on ollut aivan voimaton. Siirsin asiakkaat jo yhdeltä päivältä ja edessä oli eilen 12h työpäivä. Tätä mää vihaan yrittäjyydessä. Mä vihaan sitä myös äitiydessä, että mulla ei ole oikeutta sairastaa vaan on kaikenlaisia velvollisuuksia ja asioita mitä mun on vaan pakko hoitaa. Ihan vaan lentävän lauseena ”koita hoitaa kolmea lasta vatsataudissa”..

Eilen illalla mietin et mitenkä selviän työpäivästä, kun tuntuu etten jaksa edes seistä niin Juuso kertoo lähtevänsä aamu junalla Helsinkiin ja on yön jossain työpaikan juhlissa. Meillä on perhekalenteri jääkaapin ovessa mutta luulis jo hänen monen vuoden kokemuksella ymmärtävän että kärsin lähimuisti ongelmista.. ei siinä vaiheessa tullut mikään muu kun itku. Mietin että mitenkä selviän niinkin pienestä asiasta, kun lasten tarhaan viennistä aamulla, kun en jaksa edes kättä nostaa.

Selvisin kun päätin selvitä ja selvisin sen jälkeen 12h työpäivästäni. Jouduin toki taas pyytää vanhempiani auttaan hakemaan lapset tarhasta, koska se menee siihen aikaan kiinni, että en ehtisi koskaan heitä hakemaan ja se onkin Juuson nakki. Kun oltiin koko porukka kotona niin sitten se mun vatsatauti näköjään vasta alkoi. Rehellisesti ja kiertelemättä sanottuna valehtelisin jos väittäisin että ihan pikku pöpö vaan. Oon kirjaimellisesti ripuloinut koko illan/yön /aamun ja aamupäivän. Oon varmaan paskantanut Itämeren kokoisen lätäkön. Olo on ihan hirvee enkä voi kun maata. Tiedättekö miltä tuntuu oikeesti paskoa housuun tarhan pihassa? Onneks jo matkalla kotiin. Mulla ei oo koskaan ollut näin rajua tautia ja tuntuu että tää ei meinaa loppua millään. Lapset on jo ollut terveitä alkuviikosta asti mutta äiti aivan voimaton. Mitä jos tulee se hetki että äiti ei enää jaksa? Musta tuntuu että sellaista vaihtoehtoa ei  mulla ole. Mää myönnän nyt rehellisesti ääneen että oon liian uupunut. Vaikka moni usein jopa ihailevasti sanoo mulle, että mitenkä saa jaksat niin kaikkee touhuta niin nyt sanon että en jaksa. Ehkä tällä paskantamisellakin oli joku tarkoitus pysähtyä.

Mää en tiedä mitä mun kalenterissa on tälle viikonlopulle, mutta nyt on vaan vihellettävä peli poikki ja päätettävä että ei mitään. Toisaalta voin syyttää itseäni liian kovasta tahdista ja pakko se vaan on ymmärtää että nyt on himmattava. Mun on oltava todella itsekäs mitä en osaa oikein olla ja sanottava ihmisille ei. En jaksa nyt mitään ylimääräistä. Mää työkseni teen ihmisiä onnelliseksi ja autan kaikkia, mutta harvoin sitä vastapalvelukseksi yhtään mitään. Vaikka ei aina uskois niin oon luonteeltani todella kiltti ja varmasti moni käyttää sitä hyväkseen. En jaksa enää olla ilmainen konsultti palvelu kenelle voi aina soittaa. Nyt vaan päätän että en vastaa. Mää joudun tekeen isoja siirtoja mun elämässä että saan oman elämäni taas kuntoon. Voisin kirjoittaa jopa kirjan siitä minkälaista on kun sinulta viedään yöunet ja kuinka kiduttavat se on. Sitähän on käytetty joskus ihan kidutuskeinona. Ihminen joka ei ole sitä kokenut ei tiedä mitä se on ja ehkä ”paskin” kommentti tähän on että mulla on koiranpentu että tiedän mitä on valvoa..

on lahja ymmärtää toisia ihmisiä ja heidän tilanteita , mutta se onkin harvinainen. Sitä ei monella ole. Omien kokemuksien kautta se usein lisääntyy. Koitan nyt ihan oikeasti levätä ja Juuso saa hoitaa kaikki perheen liikkuvat osat ja tehdään yhdessä suunnitelmat tästä eteenpäin. Yrittäjänä on aina todella vaikea luopua töistä, koska se on aina pois perheen taloudesta. Mikään ei korvaa niitä poissa olevia työpäiviä.

Kiitos taas ihanista kuvista Noora Näppilälle

Jotain iloista tähän loppuun. Mulla on teille lukijoille pieni esi joululahja. Nyt  Black Fridayn kunniaksi teillä on mahdollisuus hyödyntää koodilla: umppus  jolla saatte -15% vielä alennetusta hinnasta alennusta Daniel Wellingtonille. Kun ostat kellon saat veloituksetta toisen kellohinan. Sivuilla on myös huikea 25% alennus Dapper kokoelmasta. kannattaa hankkia nyt lahjat pukinkontiin. Kannattaa ehdottomasti käydä shoppailemassa DW:n nettisivuilla

 

 

Lue edellinen postaus: Oletko sinä huijari?

-Umppu

25 kommenttia

  1. Asiakkaiden puolesta kirjoitti:

    Vaikka oletkin yrittäjä, missä on sinun vastuu ettet sairastuta asiakkaitasi ja työtovereita? Eikö yksi oireeton päivä vatsataudissa ole ihan suotavaa kaikille. Toivottavasti kukaan asiakkaasi ei saanut omien sanojesi mukaan maailman kauheinta vatsatautia.

    • primebody kirjoitti:

      Et tainnut ymmärtää.. olin jo yhden oireettoman päivän kotona ja toisen töissä kunnes tauti tuli uudelleen illalla. Tiedän vastuuni enkä ole tyhmä..

    • Sama kirjoitti:

      Kiitos, kun selvensit. Minulla kauhea oksennustautikammo, jonka vuoksi varmaan ymmärsin lukemani väärin.. Paranemista sinulle! Ja voimia arkeen. Taisit jossain postauksessa miettiä ulkomaanreissua ilman perhettä. Entä jos ottaisit ja lähtisit ystäväsi kanssa rentoutumaan Dubaihin?

  2. Niina kirjoitti:

    Voi ei ☹️ Ihan varmasti rankkaa, voisitko pyytää kaupungin kotipalvelua vaikka ulkoilemaan tms lasten kanssa niin voisit itse levätä edes sen aikaa?

    Voimia Umppu!

    • primebody kirjoitti:

      Ei ne tänne illalla tuu.. ei ne vie lapsia hoitoon tai tee viikonloppuja mitkä on niitä hetkiä kun sitä apua usein tarvitsee..

  3. Kahden lapsen äiti kirjoitti:

    Näin sivullisena oon hieman huolestuneena lukenut jonkin aikaa blogiasi, itse tällä hetkellä vielä uupumuksessa, johon ajoi kolmen vuoden vähät yöunet&lopulta unettomuus yhdistettynä kovaan suorittamiseen ja loputtomaan tekemiseen, kunnes tuli päivä etten päässyt enää sängystä ja tuli täysi stoppi kaikelle tekemiselle. Nyt ihan pakko opetella uusia toimintamalleja ettei enää ajautuis samaan tilanteeseen, voimaantuminen tuntuu vaan ottavan aikaa mikä ollu vaikeeta kärsimättömän luonteen ymmärtää… 🙂

    Todella paljon jaksamista ja voimia haastavaan elämäntilanteeseen!! Ja lepoa <3

    • primebody kirjoitti:

      <3 pakko on tehdä jotain radikaaleja muutoksia. Ei se märehtimällä muutu

  4. Maikki kirjoitti:

    Hei Umppu,

    Sulla on nyt tiukka elämäntilanne.
    Selviät(te) kyllä siitä!
    Et kaipaa sääliä tai voivottelua. En kaipais tuossa tilanteessa minäkään.
    Mutta niinkuin totesit, NYT on korkea aika pysähtyä miettimään miten teidän/sinun elämää/arkea olisi syytä viilata, jotta päivät eivät olisi kahlaamista ja rämpimistä voimien äärirajoilla.
    Olet fiksu, energinen ihminen.
    Mutta sinäkin voit uupua. Ihana, että myönnät sen ja ennenkaikkea itsellesi.
    Voisiko Juuso osallistua enemmän yöllä lasten huolehtimiseen ja hoitaa vaikka puolet yöstä (yöheräämiset)?
    Niin meillä tehdään. Minä menen nukkumaan noin klo. 22.00. Earit korviin toiseen huoneeseen. Vaihto tehdään 02.00-04.00 riippuen siitä miten vajaa vuosikas on nukkunut. Päivät menevät paljon paremmin, kun on saanut edes yhden pitkän pätkän nukkua.
    Olen ollut rintatulehduksessa 40 asteen kuumeessa. Se on kauheeta, kun ei pystyssä pysy ja pitää hoitaa lapset. Silloin mies on yrittänyt mahdollisuuksien mukaan olla auttamassa (muutamia tunteja pois töistä).

    Tsemppiä sinne kovasti!
    Kaikki on toisin kunhan saat nukkua.

  5. Johanna kirjoitti:

    Hyvä että itse kuitenkin ymmärrät että on aika rauhoittua. Ihan rehellinen kirjoitus. Voimia sinne. Oksennustauti on pahinta mitä tiedän. T. 5 lapsen äiti.

  6. Elina kirjoitti:

    Tsemppiä! Ja kiitos että kirjoitat. Tiedän varsin hyvin sen miltä tuntuu kuulla ”kyl se kohtaa siitä” ym kommentteja kun 3,5v valvoneena nukut kahden lapsen heräilyn välissä yhteensä 3h yössä. Nyt sentään pienen kanssa kotona. Mutta silti.

    Ja hyvä että vedät rajaa. Pitää tehdä sama.

  7. Jossie kirjoitti:

    Tsemppiä. Uni on niin tärkeetä, ilman sitä vaan puhtaasti sekoo. Kaupungin tyyppien kans saa sovittua säännöllistä hoitoo, mutta jos tarvii iltoja ja viikonloppuja niitä voi ostaa MLL Tampereelta. Noi yöt on vaan pahimpia. Tiedän itekin sen kun ei oo päässy nukkuun ja huomaa et taas yö on menossa sekoiluks ja oikeestaan vaan itkettää. Jaksaminen on kuitenkin niin tärkeetä, et kannattaa punnita josko pärjäis edes pari kuukautta hieman pienemmillä tuloilla. Kiitos et jaat sun tilannetta, ei tunnu niin pahalta myöntää itekään et on ihan loppu. Jotenkin se on äideiltä kielletty kun on kerran päättäny lapsia hankkia…

  8. Ann-Mari kirjoitti:

    Kuulostaa kyllä tosi raskaalta ja hurjalta! Vinkkinä tuohon vatsatautiin on Precosa. Mulla oli ihan samanlainen tauti viime keväänä (ns yksi terve päivä välissä ja sen jälkeen helvetti oli irti) niin lääkäri sanoi, että sitä voi aikuinen ottaa tuplaannoksen vatsataudissa eli neljä annosta päivässä. Se on ainut lääke, mikä oikeasti auttaa vatsataudissa. Se on vatsaa tasapainottava hiiva, ei maitohappobakteeri. Syöt sitä muutaman päivän ni alkaa pikkuhiljaa energiakin imeytymään. Mitä jos veisitte lapset vaikka sun vanhemmille ensi yöksi tai edes leikkimään muutamaksi tunniksi..? Tai sanot Juusolle, että vie lapset johonkin päiväksi, ihan sama minne. Tai jotain vastaavaa, niin että saisit hetken ladattua akkuja.

  9. Fanni80 kirjoitti:

    Voi apua, kuulostaa ihan hirveältä!!! Olet kyllä sisukas nainen.
    En heitä tätä todellakaan ilkeilemällä ilmaan, mutta onkohan teillä balanssissa isä/äitihommat..? Tämän huomioin vain ihan sillä, että lasteni isä ei missään tapauksessa olisi lähtenyt aamujunalla tlihin tai vielä vähemmän jäänyt työpaikan juhliin, jos minä olisin ollut puolikuolleena lasten kanssa!! Eihän semmosta nyt vaan tehdä toiselle. Siinä olisi jokainen työjuttu ollut vähäpätöisempi ja peruttavissa kuin oman perheen hyvinvointi. Ymmärtän, että blogista ei välity kaikki, joten tämä vain ajatuksen aiheena omasn jaksamiseesi.
    Toivottavasti saatte höllättyä tahtia ja löydätte hyviä keinoja arjen helpottamiseksi.

    • Yhteinen projekti kirjoitti:

      Tämä ☝️ Pyytämättä olis jäämättä juhliin tai ei menis vaikka käskis jos tilanne ois tuo tai edes pienempi.

    • primebody kirjoitti:

      Ei olisi Juusokaan lähtenyt jos tilanne olisi ollut toinen jos näin voi sanoa…. Hän vaihtoi juuri työpaikkaa jne.

    • T kirjoitti:

      Nykyinen työelämä vain on sellainen, että aina ei vaan voi jäädä pois jostain jutusta, oli syy melkein mikä tahansa.

      Tai voi, mutta se saattaa johtaa työsuhteen loppumiseen, vaikuttaa ehkä edessä siintävään ylennykseen tai vaikka miljoonaluokan kauppoihin jne. Tätä ei kaikki tajua, koska kaikki eivät työskentele sellaiselle alalla. Valitettavasti, mutta se on vain tosiasia.

    • pomo kirjoitti:

      Itse ainakin esimiehenä arvostan suoraselkäisiä työntekijöitä, jotka seisovat perheensä takana tilanteessa kuin tilanteessa, kaikki on järjesteltävissä ja mitkään firman juhlat eivät voi mennä lasten edelle.

  10. Laura kirjoitti:

    Hei! Minä myös mietin, että olisiko mies voinut tässä tilanteessa tehdä poikkeuksen ja jättää menemättä työpaikan juhliin Helsinkiin… ottaen huomioon, mikä tilanne kotona on ja mikä kunto sinulla on. Kenenkään meistä ei kuitenkaan tarvi olla superihminen. Tai, että jokaisen jaksamiselka on rajansa. Ihailen suuresti miten jaksat pyörittää teidän arkea ja toimia yrittäjänä samaan aikaan! Paljon tsemppiä ja jaksamista arkeen. <3

  11. Hannia kirjoitti:

    Hei. Kuulostaa kamalalta sairastelulta, tsemppiä tosi paljon! Mun huomion kiinnitti myös tuo miehen ikävä paikalta karkaaminen kun on hätä. Miten ihmeessä hän voi hyvällä omallatunnolla rillutella kun sinä taistelet puolikuntoisena kotona:( tuntuu kurjalta sun puolesta!

  12. innuli kirjoitti:

    Tsemii. Katsoin tässä eräänä päivänä sun äitiohjelman tv.stä. Oot tosi vahva ja oma itsesi. Sain siitä tosi paljon fiilistä omaan elämään. Apua kandee pyytää noihin päiviin, kun on kipeä. Karmeetahan se on, turha kaunistella. Joskus auttaa, kun sanoo sen ääneen. Tsemiiiiii.

  13. Ansku78 kirjoitti:

    Tsemppiä kovasti! Hienosti kuvaat vaikeaa tilannetta. Olet lahjakas kirjoittaja. Lastenhoitoapua kannattaisi vaan pyytää myös isovanhemmilta, jos vaan mitenkään mahdollista. Ymmärrän kirjoituksistasi, etteivät ole ovelle ensimmäisinä olleet koputtamassa. Mutta mitä varten sitä elää, jos ei jälkeläisiään varten? Ymmärrän, kun ei itselläkään mummot ja papat juuri ole auttaneet, mutta nyt olen sanonut siitä aika suoraan, ja nyt ovat sitten hieman aktivoituneet. Ovat vaan joskus niin itsekkäitä. Sitä en nykymummoissa ja papoissa ymmärrä ollenkaan. Tuossakin tilanteessa isovanhempien pitäisi vaan ottaa lapset viikonlopuksi suunnilleen kysymättä, kun näkevät missä kunnossa äiti on. Eli kannattaa myös syyllistää, jos ei muuten tajuta. Ehkä sanon vähän suoraan. ?

    • Sebastian kirjoitti:

      Tämä kommentti kyllä ihmettä minua suuresti. Mitä varten he elävät? No omaa elämää varten käsittääkseni. Samoin kuin he, joilla ei ole lapsia. Mikä isovanhemman velvollisuus se on, että pitää muiden lapset huolehtia vaikka olisivatkin omia lapsenlapsia? On isovanhempia, joilla on halua, aikaa ja jaksamista, mutta on ja pitää saada olla isovanhempia, jotka tekevät omalla ajallaan juuri sitä, mitä haluavat tehdä. Eivät he niitä lapsenlapsia kuitenkaan yleensä ole pyytäneet hankkimaan, joten vastuu on vanhemmilla.
      Toki auttaminen ja avun tarjoaminen on tärkeää ja koetaan tärkeäksi ja jokainen sitä jossain välissä tarvitsee. Mutta täytyy muistaa, että isovanhemmat ovat omat lapsena huolehtineet ja saavat elää omaa elämää harratuksineen, menoineen ja lepopäivineen siinä missä muutkin.

  14. Sini kirjoitti:

    Moi. Tampereen kaupungilta voi saada tarpeen vaatiessa ostopalvelupäätöksen, jolla saa ostaa tietyiltä yksityisiltä palveluntarjoajilta lastenhoitoa samalla hinnalla kuin mitä kaupungin perhetyöntekijä maksaa. Nämä yksityiset tekevät myös iltoja ja viikonloppuja. Käytettiin tätä kesällä tiukassa elämäntilanteessa ja tykättiin kovasti. Kannattaa soittaa sille henkilölle, jolta kotipalvelua muutenkin tilataan ja kertoa tilanteesta. Tsemppiä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *