Hae
Prime Life by Umppu

Myönnän olevani heikko

Nyt on hommat niin että mun tarvii ottaa elämässäni kunnon time out. Mitä se sitten merkitsee niin se tarkoittaa sitä, että tyhjään kalenterin enkä sovi mitään ylimääräsitä minnekkään. Mun väsymys alkaa olemaan jo sitä luokkaa että aivot ei enää toimi. Oltiin torstaina neuvolassa ja kerrankin musta tuntui siltä että sain sielä jotain konkreettista apua. Mulla oli eri ”neuvolantäti” kun aiemmilla käynneillä ja todellakin niissä on eroja. Mun on vaan pakko myöntää itselleni että en enää repee joka paikkaan ja se on ihan fine. Mulle on kuitenkin tärkeintä olla lapsille hyvä äiti eikä sellainen riivinrauta kenenkä silmät on täynnä punaisia verisuonia. Välillä on tullut sellainen tunne että oon joku ihan muu, kun väsymys on ollut niin kovaa. Huomaan että ihan istuessa jännitän hartioita kokoajan, mikä aiheuttaa kovaa päänsärkyä. Puren hampaita yhteen. Iho kutiaa ja siihen tulee punaisia laikkuja. Hiuksia lähtee ja nään jatkuvasti painajaisia ja lisäksi olen kokoajan kipeä…

Annoin tulla vaan kaikki ulos. Vaikka lapsilla on asiat hyvin niin oon itse aivan räjähtämis pisteessä. Huomaan sen ihan tavallisina asioina.. Esimerkiksi tällä viikolla mulla oli hieroja… No painelin sinne tiistaina ja ajattelin että ihanaa saada taas vähän selkää kuntoon.. Ihmettelin kun Maijua ei näkynyt missään… kunnes tajusin, että oon päivää liian ajoissa.. No soitin Juusolle että se hieroja onkin huomenna että meen kauppaan. Ajelin kauniisti kaksi kertaa sen kaupan ohi.. Vihdoin kun sinne pääsin niin hiihtelin sielä joka hyllyn välin että muistin mitä kaikkee mun piti ostaa.  En muista käytännössä mitään ja oon todella väsynyt kokoajan. Paukut on ihan lopussa.

Multa pyydetään jatkuvasti jotain ja koen sen tietyllä tapaa ahdistavaksi. Mun puhelin piippaa kokoajan ja en vaan jaksa vastata siihen. Päätinkin nyt niin että keskityn vain niihin olennaisiin asioihin. Minulle suositeltiin kotipalvelua, mistä moni on vinkannut täällä blogissakin. Soitin sinne eilen ja saan sieltä apua. Lisäksi mua kehoitettiin  neuvolassa ottamaan yhteyttä neuvolapsykologille, jonka aion myös tehdä. Otan nyt kaiken avun vastaan ja myönnän itselleni että mun ei tarvi yksin jaksaa kaikkea.Kaiken syy on väsymys, koska muuten mulla on asiat ihan hyvin. Kun sain päästää ulos kaiken oli mulla jo silloin paljon helpompi olo. Moni saattaa ajatella, että säähän oot vaan kotona ja sulla on aikaa mutta niin ei todellakaan asiat ole. Mulle tulee päivittäin lähes 100 sähköpostia ja vähintään 40 niissä pyydetään jotain. Sielä on tärkeitä ja vähän vähemmän tärkeitä asioita ja en vaan yksinkertaisesti voi olla huomioimatta niitä. Osaan on pakko vastata ja osan nikkaan suoraan roskapostiin, koska en vaan jaksa vastata niihin. Paljon on työ maileja ja niihin liittyviä asioita ja paljon on jotain todella turhia.. Jos jollain on jotain tärkeää asiaa niin tervetuloa tänne meille kertomaan se jatkossa. Pistän sumpit tulille.

 

Moni ei ehkä ymmärrä että vaikka ihan perus tapaamisen järjestämiseen tarvii tehdä uskomaton määrä sitä metatyötä. Joko pitää hankkia lastenhoitaja ja siinä on aina omat säätämisensä. Jos ei ole tuttu niin pitää siivota ja laittaa kaikki valmiiksi. Kirjoittaa vauvan toimintaohjeet ja sitä ja tätä. Voi olla että juuri silloin joku lapsista sairastuu ja siinä tulee omat haasteensa. Sitten kun näitä tapaamisia on joka helvetin päivä niin voitte vaan kuvitella.. Lisätään tähän lapsien harrastukset ja kaikki muu niin koko elämä on yhtä aikataulujen perässä juoksemista ja sitä en vaan halua yksinkertaisesti. Tietenkin pitäis olla itse vielä ihmisen näköinen ja kun koitata sutia meikkiä naamaan tuola vessasa missä on hyvällä säkällä 4 henkeä samaan aikaan niin hermothan siinä menee. Tiedän että moni ei tee asioita tahallaan, mutta moni ei ymmärrä että esimerkiksi mulle tulee päivittäin aivan järjetön määrä kyselyitä liittyen hiuksiin tai johonkin tuotteisiin. Niitä tulee s-postiin, faceen, instagramiin, what´s uppiin tauotta. On välillä todella vaikea olla vastaamatta, mutta aina ei jaksais. Nyt kun alan tekemään töitä hieman enemmän niin esimerkiksi aikaa voi varata suoraan meidän nettisivuilta, mikä helpottaa mua aivan mielettömästi. Sieltä näkee vapaat ajat ja voi itse valita itselleen sopivan. Kalenteriin voi myös varata konsultaatioaikoja jos haluaa kysellä tunti tolkulla omista hiuksistaan 🙂 Niitä en enää anna jatkossa minkään palvelimen välityksellä. Mulla ei vaan ole siihen aikaa. En haluaisi olla töykeä ja tiedän tämän yrittäjyyden nurjan puolen, mutta nyt on vain pakko laittaa oma hyvinvointi edelle.

Mua ahdistaa se että mun pitäis olla (jopa keskellä yötä)  vastaamasaa jonkun ihmisen ”haluun vähän muutosta” viesteihin. Ne on mun työtä ja hoidan ne työaikana ja nyt olen äitiyslomalla, jotenka mulla ei ole valitettavasti ole työaikaa olemassa. Kuulostaa ikävältä, mutta kun päivä toisensa jälkeen taistelee että jaksaa niin noita asioita en vaan jaksa.

Kukaan ei voi vaatia keneltäkään liikaa yrittämistä ja ainakin itse tunnistan ne omat rajani. Odotan todella perheen lomaa ja sitä, että saa relata oikein kunnolla. Voi mennä ajoissa nukkumaan eikä tarvi miettiä kenenkä reenit on huomenna tai montako peliä on viikonloppuna ja kuka hoitaa ketäkin ja missä ja milloin ja samalla tehdä ruokaa ja pestä pyykkiä. kaikki tapahtuu ilman aikatauluja.  Ei ole kuitenkaan väärin myöntää olevansa tietyllä tapaa heikko vaan myös se on rohkeutta. Voin sanoa että kaikki olisi aivan toisin jos saisin nukkua vaikka viikon yöunet ilman herätyksiä. Meillä nousi rokotteista taas kuume ja esimerkiksi eilen aamulla sängyssä meitä oli 4.. Haluan kuitenkin pystyä nauttimaan näistä ruuhkavuosista ja siksi olen todella onnellinen että saan jaksamiseeni apua.

Mun mekko on House of Brandonin valikoimista ja löydät sen TÄÄLTÄ*

House of Brandonilla on myön night menus MID SEASONS SALE* missä on vaatteita huippu edulliseen hintaan. Shoppaile TÄÄLTÄ*

Mulla on nyt jotenkin todella helpottunut olo tästä kaikesta ja toivon että toukokuun jälkeen peilistä katsoo hieman levänneempi äiti. On ihana päästä myös hieman enemmän töihin ja päästää sitä luovuutta ulos. Vaikka kotona on ihanaa niin tarvitsen jotain vastapainoa näille vaipoille.

Lue edellinen postaus: Mikä mulle on elämässä kaikkein tärkeintä?

-umppu

 

13 kommenttia

  1. Westend Mum kirjoitti:

    Perheen ja uran yhdistäminen on vaikeaa. Hyvä että kuuntelet itseäsi ja jaksamistasi.
    http://westendmum.fi

  2. Anni kirjoitti:

    Hyvä päätös. Ota toinen kännykkä (jos ei jo ole) jonka pidät vain ihan henk.koht. eikä sitä numeroa anneta kellekään. Siihen kännyyn et lataa kuin henk.koht. facen, et edes instaa. Toinen kännykkä sitten ”älä häiritse”-moodiin ihan pokkana joka päivä esim klo 17 jälkeen.

  3. Maikku kirjoitti:

    Tsemppiä tosi paljon! Mulla on ihan samanlainen fiilis ja olinkin tässä somelakossa pari viikkoa, se auttaa tosi paljon kun rauhottuu ja tekee keskeytyksettä asioita, mieli rauhottuu kuin itsestään ja aikaa järjestyy asioille ja ihmisille ihan eri tavalla. Kannattaa kokeilla jos mahdollista, ainakin mese ja face kiinni, whatsupista tärkeimmät ihmiset tavoittavat sinut kyllä 🙂 Ja ne kellä on oikeata asiaa, voivat soittaa tai tulla käymään.

  4. Iines kirjoitti:

    Se ristiriita, että haluaa tehdä paljon ja mielenkiintoisia asioita ja samalla joutuu pitämään huolen arjen rutiineista, voi olla aika masentavaa. Esimerkiksi kun itse päätän vähentää niitä erilaisia menoja ja tekemisiä ja olla enemmän kotona lasten kanssa, tylsistyn aika pian. Mutta sitten taas kiinnostuksen kohteisiin uppoutuminen, työt ja perheenpyörittäminen uuvuttaa ja käy juuri noin, että pää ei enää toimi vasn on kuin ylikuumentunut tietsikka…Tasapainon löytäminen jännittävien ja kivojen juttujen tekemisen suhteen ja perusasioiden hoitoon voi olla vaikeaa. Itse löysin selityksen apua hakiessani sille, miksi se on niin vaikeaa ja miten ns. tavallinen arki voisi riittää . Siis riittää ilman, että koko ajan on vireillä jotain jännää, matkoja, projekteja jne. Tai että nämä jännittävät jutut on semmosia, jotka on toteutettavissa tässä ruuhkavuoden oravanpyörässä kohtuullisilla voimavaroilla. Tsemppiä sulle ja hyvä, että hoidat myös itseäsi.

  5. Bea kirjoitti:

    Mä käyn nyt odotusaikana neuvolapsykologilla ja se on kyllä ihanaa 🙂 Suosittelen. Joku joka kuuntelee vain sinua, on kiinnostunut juuri sinun asioista, tuo uusia näkökulmia jne.

  6. Natalia kirjoitti:

    Mua stressaa tosi paljon se että on jatkuvasti tavoiteltavissa ja puhelin kokoajan piippaa. Älä häiritse tila on hyvä, mutta heti kun katsoo kellosta ajan näkee kaikki viestit enkä osaa olla lukematta sitten kun vihaan sitä merkkiä että olisi lukemattomia viestejä. Nyt oon tehnyt silleen että oon laittanut face messengeristä kaikki ilmoitukset pois niin ettei lukitulta näytöltä näy viestit eikä tule ääniä ja vielä erikseen vaimentanut jokaisen joka lähettelee ei kiireellisiä viestejä, eli niistä ei näy ilmoitusta lukemattomasta viestistä edes kun avaan puhelimen. Sitten kun erikseen päättää käydä katsomassa viestejä niin ne tietty näkyy 🙂

  7. Entinen suorittaja kirjoitti:

    Moikka!

    Tunnistan niin nuo tunteet ja väsymyksen. Itselläni on ”vain” kaksi lasta, mutta se yhdistettynä vuorotyöhön ja henkilökohtaisessa elämässä tapahtuneisiiin asioihin teki sen, että sairastin jatkuvasti viime syksystä tähän kevääseen. Tunnistin kyllä väsymisen ja yli-rasituksen merkit mutta en osannut hiljentää (eikä se oikein mahdollista olekaan lapsiperheessä, sillä lapset on kuitenkin hoidettava). Miehelläni on vaativa työ ja hän teki minkä pystyi.
    Loppu viimein mulla puhkesi krooninen sairaus kaiken tämän seurauksena ja se pakotti hiljentämään tahtia. Sain sairaslomaa ja päätin hoitaa itseni kuntoon. Nyt ollaan jo hyvällä tiellä. Opin siis kantapään kautta sen, että kun ikää on päälle 30, ei se kehokaan enää jaksa niin paljon kaikkea. Älä polta itseäsi aivan loppuun!
    Kaiken turhan olen jättänyt vähemmälle ja tapaamiset väliin. Vielä muutama viikko sitten olin aivan loppu ja oli kuin ”sumuverho” olisi ollut silmien edessä koko ajan. Nyt olen jo pirteämpi ja tuntuu, kuin uusi elämä olisi alkanut. Siihen tosin tarvittiin myös mielialalääkkeen aloitus ja päätös siitä, että myös minun hyvinvointini on tärkeää. Voimia!

  8. mari kirjoitti:

    En ole sun asiakas. Mulla on helpot karvat päässä.Paljon karheeta hiusta, joka kasvaa ja jota on voinut leikata.

    Kampaajan kauhuoppilas taidan olla, en tiedä mitä hiuksilleni tehdään, vapaat kädet…
    Varaanko siis ensin konsultaatioajan ja sit sen mukaan varsinainen karvuriaika…mutsin fiskarssit on nopeemmat.

    Toisekseen jos en tiedä, mitä hiuksilleni voi tehdä, miten osaan varata oikeen ajan?

    Paljonko siis varataan suunnitteluaikaa siistimiseen, kun ei tiiä mitä haluaa hiuksille tehdä?

  9. mari kirjoitti:

    Kivointa olis kyselyaika, jonka perusteella vois varata ajan.

  10. mari kirjoitti:

    Konsultaatioaika, hiustenpesu/hieronta samalla voi olla jees…45min..ja sit toisellakertaa varsinainen toimenpide.

  11. Mm kirjoitti:

    Tsemppiä ❤ Olen seurannut blogiasi kauan koska samoissa vesissä uidaan… täällä 3lasta, yötyö ja opinnot.. yöt olen töissä ja päivät valvon kotona koska lapsi sairastaa jatkuvasti (kohta 1v kestänyt sairastelu kierre.. päiväkodissa sisäilmä ongelma), siinä sivussa koetan vielä opintoja jatkaa.

    Olenkin nyt itse miettinyt samaa… onko aina pakko olla vahva ja jaksaa… onko ihan ok sanoa että en vaan nyt enää jaksa!

    Hienoa että sinä olet uskaltanut ottaa askeleen ja apua vastaan ? Kaikkea hyvää sinulle perheellesi ?

  12. Meri kirjoitti:

    Hei,
    Kiva kun näytät esimerkkiä terveestä itsekkyydestä. Toivottavasti blogi on henkireikäsi, niin saadaan jatkossakin lukea ja sitä kautta saada vertaistukea. Minua aikoinani helpotti, kun laitoin paperille elämäni osa-alueet ja miten niissä menee. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ihmisellä on rajallinen kapasiteetti. Jos haluaa olla terve äiti, niin sitten on ihan pakko nukkua kerran viikossa kunnolla, vaikka autotallissa! Muutos vaatii kovaa itsekuria aluksi, on kauheaa laskea rimaa, vaikka syy on pakottava.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *