Hae
Prime Life by Umppu

Imetyksen lopetus..

Lasten päähineet Pono Design

 

Nämä lapsukaiset tuo mun päivään joka päivä iloa ja naurua. Mikään ei ole niin ihanaa kun tulla kotiin ja lapset huutaa äiti äti ja juksee halaamaan. On mahtavaa seurata lasten eri kehitysvaiheita. On ihanaa olla rakastettu juuri sellaisena kuin olen. Just eilen katsoin että meillä on 36 päivää aikaa yhteiseen lomaan. Äkkiä se aika kuluu kun muistan että vielä hetki sitten oli yli sata päivää.

On tää vaan välillä sellaista hullunmyllyä, mutta pikkuhiljaa tilanteeseen alkaa tottumaa, että meitä on yhteensä 5. Paljon helpottaa asiaa että Vikke alkaa jo syödä kiinteitä ruokia ja mun ei tarvitse olla kokoajan tissi ojossa. Oonkin miettinyt paljon imetystä… Se on tietyllä tapaa todella helppoa, mutta myös raskasta. Moni äiti yllättyy siitä kuinka raskasta se todellisuudessa on.

Reissu on toukokuussa ja olenkin miettinyt, että jos jaksan niin imetän sinne asti, mutta katsotaan. Parin viikon päästä on Fitness classic ja menen sinne laittamaan meikkejä ja kampauksia. Olen kaksi yötä pois kotoa.

Mulla on edelleen pakkasessa paljon pumpattua maitoa, mutta voi olla niin että reissun jälkeen Vikke ei enää huoli tissiä. Sen näkee sitten. Olisin jo itse aivan valmis luopumaan imetyksestä, mutta jokin siinä on miksi en sitä tee. En osaa edes sitä selittää. Tiedän että se on vauvalle parasta ravintoa, mutta jos toinen vaihtoehto on se, että olen kohta jossain lataamossa niin se ei ole kenellekkään hyvä vaihtoehto. Jos lopettaisin imetyksen olisi mun henkisesti helpompi olla vaikka jossain muualla välillä yö nukkumassa, kun en koe kokoajan sellaista tunnetta että mua tarvitaan jossain muualla.

Se syyllisyyden tunne on myös kamala. Mun on aina ollut vaikea asettaa itseäni perheessä kenenkään muun edelle ja annan aina kaikkeni muille. Ei sekään ole loputtomiin hyvä asia. Olin tänään hierojalla ja mun niskat on aivan kamalassa kunnossa. Jännitän kokoajan hartioita ja puren hampaita, koska oon niin stressaantunut. Huomaan sen itsekkin. Varattiin taas uusi aika, jos saisin edes jotain ensiapua tähän hommaan.

 

 

 

Katsotaan miten tässä käy. Mulla on kohta nykinyt 2kk elohiiri molemmissa alaluomissa ja uskon sen olevan juurikin tästä väsymyksestä. Mitkään vitamiinit ei tunnu auttavan. Joka ilta toivon, että olispa tää yö sellainen että nukkuisimme kaikki.. Tänäkin aamuna totesin, että toi meidän 160cm leveä sänky on hieman ahdas neljälle 😉 kun 5.30 tärähti barbi nukke namaan sängyn reunasta…

-Umppu

 

4 kommenttia

  1. Mutsi *5 kirjoitti:

    Tutulta kuulostaa moni asia. Itsekin koko talven valvoneena elohiiri vaivannut kuukausitolkulla, välillä käy pois mut sit pysyy taas pari kuukautta.. meidän 160cm sängys oli tänä aamuna 5.. melkeen 6, kun synnytän ens kuussa ? Nuorimmainen sai kans jonku huutokohtauksen puolen yön maissa, sitä sit hyssyteltiin pitkin yötä. Joten i feel you, tsemppii meille!

  2. Kultsimuruinen kirjoitti:

    Imetys on todella raskasta. Itse jaksan sen voimalla, että ei se perkeleen pullorumbakaan ole kivaa. Esikoinen oli pullo lapsi ja en muista siitä vauva-ajasta mitään. Pullojen pesemistä ja kaikki helvetin laulut sai laulaa läpi, kun neitiä nukutti. Kakkosen kohdalla on tarvinnut vaan heittää tissi naamalle ja se siinä 😀 itsekin pyöritellyt sen sata kertaa lopetusta, mut en vaan raski tehdä sitä. Nyt lohduttaa ajatus, että loppu on lähempänä kuin alku. Toivottavasti. Minun vauva on 9kk 🙂

  3. Meri kirjoitti:

    Hankimme tuossa elämänvaiheessa 2*120cm sängyt ja laitettiin ne klipseillä yhteen. Oli varmasti elämän paras sijoitus. Meillä oli myös lasten huoneet ihan törkeän sotkuisia, siivottiin varmaan max kolmen viikon välein. Samaa ruokaa syötiin minimissään kaksi päivää. Välillä oikein hävetti, kun koitti mennä taloushommissa aina aidan matalimmasta kohtaa! Ja välillä pistin videon pyörimään ja pidin kahvitauon. Prioriteettini oli aina yhdessä puuhailu. Mielestäni lapseni ovat aina olleet hyvää ja mielenkiintoista seuraa, ollaan käyty taidenäyttelyissä, talleilla, laivalla ex tempore, retkeilty ja juostu kylässä. Netti kiinni kun ollaan ihmisten seurassa, vaikka ne ihmiset olisivat tosi pieniä. Lapsistani on kasvanut fiksuja miehen alkuja, joten jotain olemme tehneet oikein miehen kanssa.
    Kiitos hyvästä ja piristävästä blogista.

  4. Minnamaria kirjoitti:

    Samoja imetysasioita mietin aikanaan minäkin. Tyttö oli vielä sellainen että rakasti tissillä olemista ja imi kyllä kaiken energian äidistä minkä sai! Jos piti lähteä esim. illanviettoon/ illaksi pois niin sain kamalan päänsäryn niinä iltoina koska stressasin sitä pois olemista paljon. Olin myös ihan todella väsynyt ja kärsin huimauksesta, päänsisäisestä ”surinasta” ym. imetyksen takia. Pikkuhiljaa sitten lopettelin imetystä siinä 1v 3kk kohdalla kun huomasin että pystymme sitä vähentämään. Väsymys alkanut helpottamaan ja tyttökin nukkuu öitä edes vähän pidemmissä pätkissä kun ei huutele tissin perään 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *