Hae
Prime Life by Umppu

Hullut mammat jotka jumppaa

Paljon puhutaan raskauden jälkeisestä palautumisesta. Toisille se on vain sitä ulkoista palautumista ja toiselle se on paljon muutakin. Mulla on ollut tää omalla painolla meininki jo tässä aika kauan meneillään. Tai no kauan ja kauan. Aloin aika nopeasti odottaan Vivianin syntymän jälkeen Vikkeä ja ainut mikä siinä välissä palautu oli paino. Mulla oli koko Vivianin odotusajan ihan kamalat liitoskivut, mitkä jatku synnytyksen jälkeen vielä useita kuukausia, jotenka kävely oli ainut liikunta mitä pystyin tekemään. Kaikki muu tuntui todella pahalta. Meidän hyvinvoiva äiti tapahtumassa tuli minullekkin aivan uutta tietoa raskaudesta palautumisesta, mitä olenkin osittain toitottanut (hieman tietämättä) täällä blogissa. Vaikka monesta tuntuu siltä, että raskauden jälkeinen palautuminen on sujunut hyvin ja olisi heti valmis salille, niin valitettavasti niin ei ole.  Olo voi olla vaikka kuinka hyvä ja treeni tuntuu hyvältä. Toki kevyttä jumppaa voi tehdä  ja esimerkiksi käsiä treenata, mutta kovaa treeniä ja juoksua kannattaa odottaa Tiesitkö että synnytyksen jälkeen liian aikaisin (esim punttisali tai juoksu) aloitettu liikunta saattaa aiheuttaa kehollesi pysyviä vaurioita? Moni äiti sanookin tähän, että ei mulle oo mitään tullut ja oon tosi hyvässä kunnossa…

 

 

Tiesitkö että ne oireet saattavat ilmestyä vaikka viiden tai jopa viidentoista vuoden jälkeen? Itse en tiennyt. Esimerkiksi yksi näistä on virtsankarkailu. Pahinta keholle synnytyksen jälkeen on lantionpohjalle tärähtävät liikkeet. Se mitä taas koitan paasata on että malttakaa. Ei ole missään suhteessa väärin jos äiti haluaa palata niihin entisiin mittoihin tai näyttää hyvältä, mutta sitä ei kannata tehdä sillä kustannuksella, että siitä saa elinikäisen vaivan. Vaikka sulla olisi kuinka hyvä pohjakunto tahansa ja olet voinut treenata raskauden loppumetreille, niin silti sinulle saattaa tulla näitä oireita.

Virtsankarkailua pidetään ihan normaalina asiana ja siitä on tehty hyvä bisnes. Tenoja on kauppa täynnä.  Niin ei kuitenkaan pitäis olla. Se ei ole normaalia. Lantiopohjan lihakset palutuvat synnytyksestä, muuta juurikin se vie aikaa. Sää et itse sitä oikein tunne, mikä siitä tekee haastavan.

Tapahtuman lopussa me tehtiin hyviä liikkeitä, millä voi treenata fyysisten liikkeiden avulla lantionpohjanlihaksia ja ainakin itse alan niitä tekemään päivittäin. On jopa hieman naivia naureskella niille ihmisille, ketkä oikeasti antavat kehon palautua kunnolla raskaudesta ja haluavat antaa sille aikaa, koska osat voivat vaihtua vuosien päästä. Ottakaa siis tosisanne palautuminen. Neuvolan jälkitarkastuksessa katsotaa tyyliin onko kohtu supistunut eikä muuta. Sielä ei katsota onko sinulle mahdollisesti tullut erkaumaa vatsalihaksiin saati sitten mitään muuta vaurioo. Fysioterapeutilla käynti olisi enemmän kuin suotavaa. Hän osaa antaa sinulle henkilökohtaista neuvoa liikkuntaan ja mikä on juuri sinun keholle parasta.

En ole itse kieltämään ettenkö haluaisi näyttää hyvältä, mutta en halua tehdä sitä niin, että terveys jää kakkoseksi. Bikineissä on kiva olla niin, ettei vatsanahka peitä koko alaosaa :). Suosittelenkin oman kehonpainolla tehtäviä liikkeitä. Kävely on tosi jees, mutta kaikki hypyt ja ponnistelevat liikkeet kannattaa hetkeksi ainakin jättää tekemättä. Juoksu on myös sellainen, mitä kannattaa välttää saati sitten trampoliinilla hypiminen. Näistäkin puhutaan aivan liian vähän ja tietoutta ei ole tarpeeksi. Tuskin kukaan haluaa ehdoin tahdoin omaa kehoaan vahingoittaa?

Juuso lähti juuri Helsinkiin ja olen viikonlopun yksin lasten kanssa. Sunnuntaina pääsen töihin lomalle <3

Edellinen postaus: aivan loistava bisnes idea

 

Jos susta tuntuu, että Blogini olisi sopiva johonkin kategoriaan Inspiration Blog Awardsissa niin käy antamassa äänesi TÄÄLTÄ

-Umppu

 

 

7 kommenttia

  1. Esikoista odottava :) kirjoitti:

    Hei, kerrottiinko luennolla, että kuinka kauan synnytyksen jälkeen pitää ottaa iisisti ja mistä sen tietää että on valmis salille ja lenkille? 🙂 Mun mielestä aika olennaista ois kertoa myös se tässä asiayhteydessä kun itse ainaki jäin sitä miettimään.

    • primebody kirjoitti:

      Jokaisella palautuminen on yksilöllistä. On myös eroa onko alatiesynnytys vaiko sektio. Paras neuvo varmasti on käydä fysioterapeutilla ja alan asiantuntijalla. En voi siis sanoa että se olisi juuri jokin tietty aika 🙂

  2. Esikoista odottava :) kirjoitti:

    Aivan, mietin vain että tuliko tuo aikakysymys luennolla ilmi sen kummemmin, mutta ei ilmeisesti 🙂 Luulis että sille ois joku suuntaa antava aika kuitenki, mut ehkä tää on niin uutta tietoa ettei sille oo osattu vielä kummempia suosituksia tehdä. On kyllä tosi tärkeä aihe tämä, itse en olisi osannut edes kummemmin miettiä asiaa, ajatellut kai vaan että mikä sitten synnytyksen jälkeen tuntuu hyvältä. Varsinkin kun on kuunnellut jo synnyttäneiden kokemuksia synnytyksestä palautumisesta, niin oon saanu just esim. virtsankarkailusta sen kuvan että se on sitte ihan normaalia, hyvä tietää ettei vältämättä olekaan 🙂

  3. Faijahommia kirjoitti:

    Ehdottomasti kannattaa ottaa iisisti alussa. Lihakset ovat raskauden jälkeen kokeneet niin kovan myllerryksen, ettei sitä kannata turhaa kiirehtiä. Eikä kannata ottaa sitä halvinta fyssaria, vaan paras joka on saatavilla. Pieni säästö voi koitua isoksi ongelmaksi, jos fyssari ei osaa hommia.

    ”Maltti on valttia” 😀

    https://faijahommia.fi/

  4. Mrs Viola kirjoitti:

    Iso ja hankala vaiva, on myös mahdollinen kohdun laskeuma, joka saattaa tulla nuorellekin ja tosiaan hyväkuntoiselle, jos juoksemisen ja hyppimisen aloittaa liian aikaisin. Mulle aikanaan sanottiin, että nyrkkisääntönä voi pitää, ettei ensimmäisen vuoden aikana kannata juosta, jos varman päälle haluaa ottaa. Mutta toki palautuminen on yksilöllistä ja tarkistamassa käy, että kaikki on ok, niin varmasti aiemminkin voi aloittaa tiukemman treenin. Toinen asia, mistä moni nainenkin on tietämätön, on synnytyksen aiheuttamat virheasennot lantion, lonkkien ja alaselän alueella. Synnytys on melkoinen luonnonvoima ja siinä saattaa äidin osaset liikkua yllättävänkin paljon ja jäädä virheasentoihin, joita ei huomaa vaan joihin tottuu. Synnytyksen jälkeen kuvittelee, että on ihan normaalia, että kolottaa sieltä ja täältä ja sen kaiken muun kivun lisänä ei välttämättä joku virheasento edes paljon tunnu. Jos siihen päälle aloittaa vielä tiukan liikunnan, voi virheasennot kostautua myöhemmin rankastikin. Niistä voi seurata askellusvirheistä ihan koko kropan virheasentoihin, jotka saattavat aiheuttaa monenlaista kipua ja vaivaa migreeniin asti.

    Niin ja jos synnytys on raju ja nopea, kuten itsellä oli, voi lapsellekin jäädä virheasentoja mm. rankaan. Sekin saattaa aiheuttaa itkuisuutta ja kannattaa tarkistuttaa, jos tuntuu, että vauva vain itkeskelee mutta oikein mitään syytä ei löydy. Meillä vauvaa tutkailtiin muutaman kk:n ikäisenä, kun itkut eivät ottaneet loppuakseen ja alaselässähän oli virheasentoa, jonka korjaamisella meillä nukutiin ekaa kertaa kunnon päikkäritkin. 🙂

    • Esikoista odottava :) kirjoitti:

      Okei, kiitos tuosta suuntaa antavasta aikamääreestä sekä muista vinkeistä ja huomioista! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *