Hae
Prime Life by Umppu

Rintaraivarit koitui kohtaloksi

Sitä vaan pitäis aina luottaa itseensä ja vaistoon, jotka liittyy omaan vauvaan. Muistan kun Vivian oli 3kk ikäinen ja koitin imettää. Se vaan huusi tissillä. En tiennyt mikä on. Ajattelin, että mun maito ei riitä ja vauvalla on kamala nälkä. Yritin ja yritin ja vauva huusi krokotiilin kyyneleet silmissä. Olin taas aivan neuvoton. Itkin sitä asiaa ja mietin, että se on nyt tässä. Yritin viikon imettää ja jokainen imetyskerta alkoi 30min kestävällä soidinmenolla. Vauva ei huolinut tissiä ollenkaan ja ajattelin, että pakko sille on jostain ruokaa saada. Koitin kaikki maailma kikat mitä ikinä vaan keksin, mutta mistään ei ollut apua… tai ainakin koin niin. Silloin siirryin kokonaan korvikkeeseen. Ongelma loppui samantien.

 

 

 

Koin epäonnistuneeni taas imetyksessä (ensimäisen kohdalla en juuri edes miettinyt asiaa)ja se vaivas mua todella pitkään. Sen vuoksi olen nyt Viken kohdalla ollut hyvin ehdoton itselleni, että minähän en siihen pullorumbaan lähde piru vie. Nyt on kaksi päivää takana näitä samoja raivareita… Kaivoin jo pakkasesta itse pumpaamaani maitoa sulamaan ja tuttipullon pöydälle…

Sitten päätin googlettaa kyseisen asian, koska imetyshän on tietyllä tapaa se luonnollisin tapa ruokkia se oma lapsi ja eihän aikaa sitten ole edes ollut olemassa tuttipulloja saati korvikkeita ja on ne lapset selvinnyt hengissä. Halusin pois sulkea kaikki mahdollisesti minusta johtuvat asiat. Onneksi tein niin, koska sain taas lisää itseluotamusta ja tuli sellainen olo, että tämä on taas yksi VAIHE..

 

 

Onneksi on olemassa hyviä nettisivustoja ilman kenenkään tuomitsemista.  Voit omassa rauhassa lukea ja miettiä tilannetta omalla kohdalla ja kokeilla kaikessa rauhassa lukemiasi juttuja. Tässä imetyksessä tein kaikki erilailla, kun edellisissä ja kumonnut niitä oman pään sisällä olevia olettamuksia..Tässä on suora lainaus Imetyksen tuki ry:n sivuilta:

”Rintaraivareilla tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva toistuvasti hermostuu rinnalla, yleensä imetyskerran alussa. Jotkut vauvat lakkoilevat rinnalla ja pitävät pitkiäkin taukoja syömisestä.

Syömistilanteissa raivoaminen ja lakkoilu ovat ikävä, mutta hyvin tavallinen vauvojen vaihe. Sitä esiintyy niin imetetyillä kuin pulloruokituillakin vauvoilla. Vaihe menee yleensä itsestään ohitse, mutta muutamalla konstilla äidin ja vauvan arki voi helpottua jo raivarivaiheessa.”

Mistä raivarit johtuvat?

Imeminen muuttuu

Muutaman kuukauden iässä imeminen muuttuu refleksistä tahdonalaiseksi. Tämän on arveltu olevan yksi syy rintaraivareille –  vauva on hämmentynyt uudesta taidostaan. Vauva on syödessään myös aiempaa aktiivisempi toimija, joka ei halua tulla “pakotetuksi” rinnalle.

Suihkuava maito

Voimakas maitosuihku aiheuttaa etenkin ihan pienille vauvoille epämukavia tuntemuksia, jotka saattavat aiheuttaa hermostumista jo ennen rintaan tarttumista. Jos maidon suihkuaminen vaikuttaa olevan itkujen syynä, kannattaa kokeilla takanoja-asentoa sekä suihkutissihoitoa.

Minulla ei ole nälkä!

Kun vauva kasvaa ja imuteho kehittyy, hän ei enää syökään yhtä tiheästi tai pitkään kerrallaan. Me äidit emme aina pysy kärryillä vauvan kehityksessä ja tarjoamme rintaa kuten ennenkin, joka inahdukseen – joskus tämä saa vauvan repimään pelihousunsa totaalisesti etenkin 2-4 kuukauden iässä. Kokeile tarjota rintaa harvemmin ja luota rohkeasti siihen, että vauva syö, kun hänellä on nälkä.

Kiinnostava maailma

Vauvan näkö kehittyy ja ympäristö alkaa kiinnostamaan etenkin muutaman kuukauden ikäistä vauvaa. Syöminen voi olla mahdotonta, jos joku puhuu, katossa palaa lamppu tai televisio on päällä. Tässä vaiheessa vauva voi tarvita rauhaa syömiseen. Koeta vähentää ärsykkeiden määrää ja imetä mahdollisuuksien mukaan hiljaisessa tilassa. Jotkut vauvat syövät paremmin hämärässä tai jopa pimeässä huoneessa.

Epämukava muisto

Vauva on voinut olla kipeä tai säikähtänyt syödessään. Ikävä muisto voi saada vauvan ikään kuin pelkäämään seuraavia imetyskertoja. On hyvin tavallista, että jonkin aikaa sairastelun jälkeen alkavat rintaraivarit. Kurjat muistot unohtuvat pian, kun ympärillä on tavallinen arki ja turvallinen hoitaja.

Väärä asento!

Rintaraivarit johtavat toisinaan asentorajoitteisuuteen: vauva suostuu imemään vain esimerkiksi makuullaan. Tyypillisesti vauva alkaa huutaa jo, kun äiti menee istumaan tuttuun imetystuoliin. Imetysasennon muuttaminen voi auttaa. Joskus vauvoille on voinut jäädä synnytyksestä kehoon jumeja ja kipuja, jotka tuntuvat erityisen kurjilta tietyissä imetysasennoissa. Näihin vaivoihin auttaa esimerkiksi osteopatia.

Herumisen hitaus

Jos maidon heruminen rinnasta on jostain syystä hidasta, se voi aiheuttaa vauvan turhautumista ja raivoamista rinnalla. Hidasta herumista voi aiheuttaa esimerkiksi väsymys ja stressi, kuukautiskierron aikaan ovulaatio ja vuotopäivät. Jos mahdollista, pyydä kotiin hetkeksi apua että saat levättyä, syötyä ja juotua hyvin. Hormonaalisista muutoksista johtuva herumisen hitaus menee ohitse itsestään.

Kurja olo

Flunssa, hampaiden tuleminen, allergiat ja refluksitauti voivat myös aiheuttaa vauvalle kurjan olon ja sen myötä rinnalla hermostumista ja lakkoilua. Flunssaan voi auttaa pysty imetysasento, nuhaisuuden helpottaminen keittosuolatipoilla ja imetyshetket vaikkapa kylpyhuoneessa lämpimän suihkun kosteassa höyryssä. Hampaiden puhkeamiseen liittyvää kipua voivat helpottaa viileät purulelut, pakastettu ”äidinmaitojäätelö” ja särkylääke.

Jos epäilet vauvallasi allergiaa tai refluksitautia, kannattaa kääntyä niitä hoitavan erikoislääkärin puoleen. Refluksivauvan imetyksestä löydät vinkkejä Refluksilapset ry:n sivuilta.

Mikä avuksi?

Vauvaa voi auttaa rinnalle mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Pimeä tila, yllättävät imetysasennot, uudet paikat kuten suihku, kummalliset äänet kuten veden lorina voivat toimia. Vauvaa voi hämätä ruiskauttamalla maitoa suuhun tai tarjoamalla tuttia. Jos itku yltyy ja tarttuu äitiinkin, voi toinen aikuinen auttaa rauhoittamaan vauvaa ja tuoda vauvaa vaikka lentokoneena rinnalle.

Yksi tärkeä keino tällä haastavalla kaudella on ihokontakti ja äidin rentoutuminen: toisinaan pitää päättää “nyt en yritä imettää” jolloin stressi helpottuu – ja vauva uskaltaa taas imeä, kun huomaa äidin olevan ihan rauhallinen.

Luota imetyksen jatkumiseen! Etenkin isommilla, jo kiinteitä syövillä vauvoilla, totaaliset imemislakot ovat tavallisempia. Totaalilakkoilija ei ole vielä vieroittumassa rinnasta luonnostaan, vaan kärsivällisellä, luovalla otteella vauvan voi saada jatkamaan rinnalla kuten aiemminkin. Ihokontakti, leikkiminen vauvan kanssa rinnat paljaana ja rinnan tarjoaminen nukkuvalle tai uniselle vauvalle voi auttaa.. Vauvan voi saada takaisin rinnalle jopa viikon kuluttua rintalakon alkamisesta.

Jos vauva vaikuttaa kipeältä ja kieltäytyy selvästi rinnasta esimerkiksi tukkoisuuden tai kivun vuoksi, ota tarvittaessa yhteyttä terveyskeskukseen.

Miten kauan tätä kestää?

Rintaraivarit voivat kestää eri variaatioineen muutamasta päivästä viikkoihin tai kuukausiin. Tämä riippuu tavallisesti vauvan herkkyydestä. Rintaraivarit voivat rajoittaa vauva-arkea ja saada imetyksen tuntumaan raskaalta, kun omat toiveet rauhallisista ja seesteisistä imetyshetkistä eivät toteutuneetkaan.

Missä vaiheessa maitoa lakkoilijalle?

Jos vauva on terve ja virkeä, oma itsensä, voit rauhassa odottaa. Osa vauvoista suostuu syömään rintaraivarikaudella vain nukkuessaan – eli yöllä ja päiväunien yhteydessä. Kannattaa panostaa hetkiin, jolloin saat vauvan syömään rauhassa. Aamulla alkanut lakko usein helpottaa illalla tai yöllä.

Kun syöminen ei suju, vanhemmille tulee luonnollisesti huoli vauvasta. Joskus vanhemmat tulkitsevat vauvan kieltäytymisen rinnasta tarkoittavan sitä että maito on loppunut. Maito ei kuitenkaan voi loppua kuin seinään, vaan maidon määrän vähentyminen on aina pitkän ajan prosessi. Jos vauva saa rintaraivareita tai lakkoilee, monet vanhemmat kokeilevat tarjota hänelle pullosta maitoa. Raivari- ja lakkoiluvaiheessa tuttipullon käyttöönotto voi olla riski imetyksen jatkumiselle, sillä pullo voi aiheuttaa hyvin nopean vieroittautumisen rinnasta.

Jos imetys päättyy

Toiset vauvat eivät tunnu koskaan nauttivan imetyksestä. Jos imetys päättyy raivareiden tai lakkojen takia, tapahtuu se usein odottamatta ja äkillisesti. Pettymys on tällöin iso. Aina lapsiperheen arjessa ei ole mahdollista imettää pientä raivoajaa rauhassa ja kokeilla joka konstia. Imetyksen päättymistä ja omia tunteita kannattaa purkaa luotettavan ja ymmärtäväisen ihmisen kanssa. Olet tehnyt ison työn imetyksen eteen!

 

Kun luin ton tekstin niin jotenkin kivi vierähti sydämeltä. Kuvittelin taas, että olen jotenkin epäonnistunut tai maitoa ei tule tarpeeksi, mutta tässä oli vastaus kaikkiin mietteisiini. Tällä hetkellä imetän vain toisella rinnalla…. Pitkä tarina, mutta lyhykäisyydessään… näin on käynyt jokaisella imetyskerralla. Jostain syystä toisen rinnan maidontuotanto tyrehtyy kokonaan ja vauva ei huoli sitä ollenkaan. Se vain nuoleskelee tissinpäätä. Kokoero näissä on todella huomattava. Syytä ei ole koskaan saatu selville.

Nyt kun kerran sulatin sen maidon, niin ajattelin kokeilla josko vauva söisi siitä helvetin perkeleen pullosta. Jos näin on niin se soisi mulle itselleni hieman enemmän aikaa… Enkä tarkoita tällä muuta aikaa kun nukkumista. Olen kuullut, että toiset vauvat ei huoli pulloa ollenkaan. Itselläni ei ole sellaista kokemusta. Katsotaan miten käy. Sinänsä se olisi ihanaa, jos se mahdollistaisi mulle edes 6h tuntia putkeen unta, mikä on ollut haaveissa marraskuusta asti…. No eihän se sitä syönyt… jotenka annetaan sen olla :).

Myös  sen pullon avulla Juuson olisi mahdollista satunaisesti antaa vauvalle ruokaa, jolloin saan levätä. Ehkä ei tarvitse olla itselleen niin ehdoton. Kaksi aiempaa lastani on saanut korviketta ja ihania lapsia heistä on tullut. En kuitenkaan vielä ota korviketta käyttöön, koska pakkanen on täynnä omaa maitoa, joka sekin saa sielä vielä rauhassa pakastua. En tiedä mitkä tämän hetken suositukset kiinteistä on, kun ne vaihtelee kokoajan. Kun Vili oli pieni se oli 3kk ja Vivianilla taas joku ihan muu.. Odotan, että saamme aloittaa ruokien maistelun ja vauva ei ole täysin riippuvainen vain musta ravinnon puolesta.

Loppu kevennykseksi ….. hetki kun käännät selkäsi ja isoveli saa toteuttaa itseään..

Edellinen postaus: Miltä näyttää 155cm ja 61kg

 

Toivoisin edelleen, että imetyksestä puhuttaisiin enemmän ja avoimemmi. Kukaan ei halua kuunnella mitään kiihkoamista  ”tämä on ainut oikea” ja kaikkien tapoja pitää kunnioittaa yhtälailla. Ne mulkoilevat katseen voisi kaikki unohtaa, jos joku äiti kaivaa vauvalle tuttelin kassista tai kiskaisee taaperon tissille. Vaikka se ei sinua henkilökohtaisesti miellytä niin onneksi sinulla on ollut mahdollisuus toimia oman lapsesi kanssa juuri niinkuin olet halunnut. Alhaalla on mainos tälläisestä tapahtumasta, missä olen mukana. Voit lukea siitä lisää: Monnan tai Emman blogista.

 

 

-Umppu

11 kommenttia

  1. Anna kirjoitti:

    Minulla ei ole kokemusta varsinaisista rintaraivareista mitä nyt imetyksen alussa muutamia kertoja lievänä, jotka menivät onneksi ohi. Olipa mielenkiintoinen tieto tuo imemisen muuttuminen. Ja aika hauska tuo neuvo kokeilla suihkussa imetystä, eipä olisi tullut koskaan mieleen. 🙂 Kannattaa muuten kokeilla antaa maitoa erilaisista tuttipulloista. Meillä molemmat ovat suostuneet aluksi juomaan vain Ainun tuteista ja isompana Mam anticolic..

  2. moninkertainen äiti kirjoitti:

    Heippa! Eripari tisseillä täälläkin mennään ? vauva vajaa 2kk. Ja näin on ollut ennenkin ja tiedän muitakin. Sitkeästi imetän molemmista mut kyllä toisesta imeminen kestää vaan hetken ja pitää vaihtaa puolta.
    Mulla on kyllä kokemusta siitäkin kun se maito ei riitä oikeasti. Ja siinä vaiheessa tekis mieli vetää turpaan niitä, jotka tulee sanomaan että sä kuvittelet vaan.? se tissi on tyhjä ja sen kyllä tuntee. Mut omien tuntemusten mukaan mennään..nyt teen taas kaikkeni etten siihen pullorumbaan joudu mutta jos joudun ni sit mennään sillä..
    Tsemppiä kovasti! Mä oon antanu pullosta jos kovin raivoaa..se syö vaan mun oloa ja hermoja ku lapsi huutaa eikä se tissi kelpaa.

    • Ilo kirjoitti:

      Mistäs päättelet että maitosi on loppunut? Tyhjä rinta ei kerro sitten mitään 😀 ja kuten tossa ylläolevassa tekstissä oli mainittukin, on maidon loppuminen pitkä prosessi eikä tapahdu yhtäkkiä.

  3. Mari kirjoitti:

    Mulla on sama juttu noiden rintojen kanssa, toinen tuottaa maitoa huomattavasti huonommin, ja vauva tietysti turhautuu siitä, kun maito ei tulekaan yhtä helposti kuin.toisesta rinnasta. Toistaiseksi olen saanut ylläpidettyä huonommankin rinnan maidontuotantoa imettämällä siitä tiheämmin. Ja mulla myös näkyy kokoero rinnoissa. Meillä vauva on saanut muutaman kerran pullosta pumpattua maitoa, ja saisi kyllä useamminkin, mutta herun pumpulle tosi huonosti ja koen pumppaamisen tosi.epämukavana. ja meillä saisi ihan siitä syystä, et pääsisin liikkumaan.
    Vauva tänään 8vk.

  4. Katariina kirjoitti:

    Moi Umppu! Täällä sama kommentoija jolla oli sama laskettu aika kuin siulla. Jos lohduttaa, meidän likalla on ollut rintaraivarit nyt 2 viikkoa. Huutaa naama punaisena rinnalla vaikka nälkä. Eikä muuten päiväunienkaan jälkeen tappelematta syö, vain yöt ja aamun eka syöttö menee hyvin. Todella uuvuttavaa on kun syöttöön menee pitkä aika joka kerta. Kävellen imetys hämää jonkun verran mutta ei toimi aina. Pahimmillaan likka on 6-8h syömättä… eikä kelpaa pullo täälläkään! Muutama päivä sitten kun tyttö oli koko päivän syömättä, tuuttasin pullosta vastiketta vähän väkisin…ja sen satsin jälkeen kelpasi rintakin.

    Mä kyllä syytän rotarokotetta näistä vähän, sillä raivarit alkoi samana iltana kun rokote saatu. En tiedä uskallanko antaa tehosteet, oireilu muutenkin kovaa.

    Mäkin toivon että raivarit on vaan joku vaihe, mutta 2 vk jo menty eikä loppua näy… voimia teille!

  5. Eve kirjoitti:

    Mun esikoinen on kohta kuukauden, oletan et meiän raivarit alkaa sitten siitä että tarjoon liikaa tissiä 😀 Öisin imetän vaan yhestä, huomannu että auttaa siinä ettei poika herää täysi, asennon vaihtelut ja vähentää ilmavaivoja ku ei oo suihkutissiongelmaa öisin. Et tietty se tissi joka on ollu aina pienempi tuottaa enemmän maitoa kun toi isompi.
    Osaatko muute sanoa sun mielipidettä siihen kauan pakkasessa säilyy äidinmaito? Toi 3kk on aika järjetön ajatus et ehtisin tälle juottaa ku ei se oikee pullosta syö ku kerran viikossa…

  6. Memmu kirjoitti:

    Nytpä on muten Vikkelle tullu sitä Koskisen näköä!! Samoja piirteitä kuin Vivianissa ja vilissä.

  7. HuiHai kirjoitti:

    Meillä rintaraivareihin auttoi se, että puristin tissistä ensin maitoa teelusikkaan ja laitoin lusikalla vähän maitoa vauvan suuhun. Kun pääsi maidon makuun niin suostui sitten ottamaan tissiä. Vähän eriskummallinen tapa, mutta ei onneksi tarvinnut jatkaa tuota paria viikkoa pidempään 🙂

  8. Sussu kirjoitti:

    Moi!

    Kiitos mahtavasta blogista ja kirjoituksesta taas kerran! 🙂

    Täällä on 3 viikkojen vauvan äiti ja suoraan sanottuna kaiken olen tehnyt vastoin ohjeita imetyksen suhteen.. alkuun ei maito noussut ja paino tippui vauvalla niin vauhdilla, että oli pakko synnärillä ottaa käyttöön lisämaito pullosta. Viikko synnytyksestä maito pakkautui niin paineella rintoihin, ettei vauva saanut enää imuotetta. Otettiin käyttöön rintakumi. Nyt koko ajan on myös pumppailtu ja annettu pumpattua maitoa välillä pullosta. Nyt viikon ajan vauva on saanut sellaisia hepuleita kuin olisi loputon nälkä, Välillä on imetetty 6 kertaa parin tunnin sisään (ja tottakai nämä hepulit tulee öisin). Oman väsymyksen takia näinä hetkinä annan hieman korviketta, jos ei pumpattua ole jäljellä. Mahakivutkin ovat vähäisempiä korvikkeen jälkeen.

    Eli yhteenveto: pääasiassa imetän, vauva kuitenkin alusta asti saanut myös pullosta maitoa, käytössä on rintakumi ja viime päivinä pienet määrät korviketta.

    Moni imetysintoilija haluaa varmasti minut lynkata, mutta itse olen onnellinen jokaisesta onnituneesta imetyskerrasta, vaikka siinä sivussa otetaankin apuja rintakumista ja korvikkeesta. Yritän vain mennä rennolla fiiliksellä eteen päin, tuskin imetys ainakaan helpottuu, jos äiti stressaa. Voi olla, että minun tyylilläni imetys loppuu aiemmin kuin jos vain täysimettäisin väen vängällä. Mutta tämä toimii meillä juuri nyt. Jokainen omalla tyylillään mielestäni 🙂 ihanaa on ollut, että neuvolassa ei ole arvosteltu valintojani, vaan pyritty kannustamaan ja antamaan tietoa.

    Kiinteille suositus on nykyään aikasintaan 4kk iässä 🙂

  9. Mervi kirjoitti:

    Kiitos!! Ihana oli palata tähän tekstiin, kun neljäs imetystaival on menossa. Kyllähän se elämä lapsiperheessä on paljon muutakin kuin imetystä. Aina ei ole helppoa ja omia voimavarojaan kannattaa kuulostella näissä tilanteissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *