Lapsivihan luvattu maa
Sisältää kaupallisia linkkejä*
Tässä on yksi lukijan kommentti, mikä todella taas pisti miettimään minkälaisia ihmisiä meillä täällä Suomessa on… Kommentti oli edelliseen postaukseeni ”Kun sinkku kaverit hylkää”
–Toisin esille vielä sellaisen näkökulman, että kaikki eivät myöskään ihan rehellisesti sanottuna pidä lapsista. Eivät ehkä halua omia, eivätkä tykkää varsinkaan muiden lapsista (en tykkää itsekään). Ja tällöin, jos kaveri raskautuu ja saa lapsen/lapsia, niin onhan se selvää, ettei enää kiinnosta nähdä, jos tuore äiti ei muusta puhu kuin lapsestaan, eikä pysty/halua liikkua mihinkään ilman lastaan. Jos ystävyys on perustunut jollekin muulle kuin äitiyden kokemusten jakamiselle, niin silloin lienee ihan luonnollista, että tiet erkaantuu tässä tilanteessa, eikä siinä oo mitään pahaa ? Elämä jatkuu ja eri elämänvaiheisiin kuuluu erilaisia ihmisiä. Mielestäni kavereilta ei voi ”vaatia” tykkäämään lapsista, eikä viettämään aikaa lasten seurassa, jos sellainen ei tästä kaverista tunnu luontevalta.
En tarkoita ainoastaan tätä kommenttia, mutta tämän pohjalta lähdin miettimään, kuinka oikeutettua on sanoa: en pidä lapsista saati sitten haluan vältellä heidän seuraa? Mitenkä joku edes kehtaa sanoa, että tykkään vaan omasta lapsestani…..en muiden. Mitenkä sun lapsiesi kaveri. Vihaatko niitäkin? Saako lapsesi ylipäänsä leikkiä kenenkään kanssa, kun sen äiti tai isä ei vaan nyt tykkää lapsista.. ? Mää en jaksa kuulla yhtään kommenttia ”Suomi on vapaa maa blaa blaa blaa… Oikeesti Suomi on varmaan ainut maa missä aidosti ja oikeesti vihataan lapsia. Se nyt vaan on karu fakta, että meidän koko helvetin planeetta kuolisi ilman niitä lapsia. Lpaset on ihan yhtä luonnollinen asia, kuin aikuinen, mummo, pappa, teini ja mitä näitä nyt on. Tämä on minun mielestä asia, mitä vaan ei sanota ääneen vihasit niitä tai et. Se kuluu ihan hyviin käytöstapoihin ja pitäisi olla jo kotikasvatuksessa opetettua ja järjellä ajattelua. Voit olla varma, että jo tuolla lausahduksella saatat menettää niitä ystäviä tai ihmisiä jotka sinua on ennen arvostanut ei arvosta sinua enää. Tätä lausetta ei voi oikeastaan verrata mihinkään…
Jos nyt vaikka kadulla tietä ylittää mummo hitaasti, niin onko mulla oikeus huutaa (jälleen kerran ”Suomi on vapaa maa”) sille, että vitun mummo koita ny hinata ittes sen tien yli? EI OLE oikeutta.. Onko mulla oikeus huutaa lapselle tai yleensä sen vanhemmalle että: saatanan kakara ole hiljaa…… EI OLE….. Itse en ole koskaan ollut hirveän eläin ihminen, mutta en huuda tuola vihaan koiria. Totuus on, että pelkään niitä (isoja) ja se on asia minkä usein sanon, koska tiedän, että koira vaistoaa sen ja siitä voi tulla jonkin sortin tilanne. Pelko on myös aivan eri tunne, kuin viha. Voin tähän hengenvetoon myös todeta, että koira tyopaikalla on jotain aivan mahtavaa ja olenkin saanut siitä joskus nauttia ja itsellänikin on ollut joskus koira. Suomessa keksitytään aivan liian paljon jonkin asian vihaamiseen.
Mun mielestä ihminen kuka vihaa jotain asiaa noin paljon on tietyllä tasolla tunneköyhä. En tarkoita, että kaikkien pitäisi rakastaa, mutta joskus voi opetella muuttamaan ajatusmaailmaa ja oppia elämään jonkun asian kanssa. Se saattaa olla hyvinkin vapauttavaa, kun kokee asiat eri tavalla. Muistan kun Vili oli pieni ja me ollaan aina matkusteltu paljon. Ulkomailla suuret siniset silmät ja vaalea tukka herättävät ihmisissä huomioo. Kaupoissa myyjät antoivat suukkoja, silitteli päätä ja hymyilivät.. Vili ei aluksi ymmärtänyt, että he ovat ystävällisiä ja haluavat hyvää, koska Suomessa ei näin käyttäydytä. Hänellä kesti hetki tottua siihen ja ymmärtää, että ne ihmiset haluavat vain hyvää. Suomi on oikeasti ainut maa missä olen itse joutunut kokemaan ”lapsirasismia” jos tälläistä sanaa nyt voi edes käyttää.
Muistan edelleen sen naisen lauseen, kun kävelin Helsikiläiseen Morrison`s ravintolaan vaunujen kanssa ja näin tarjoilijan huulilta lauseen ”Mihinköhän vittuun toi aikoo tunkee noi vaununsa”.. Ajattelin siinä tilanteessa olla se fiksumpi osapuoli.
-Sama tarjoilija tuli meitä vastaan ja kysyi: Syömään tulossa?
-Joo meitä olis 3 henkilöö. Olisiko ollut mahdollista saada joku paikka, missä nämä meidän vaunut ei ole kenenkää tiellä ( ja väänsin ehkä hieman vittumaisen hymyn kasvoilleni)
Olen käynyt kyseisessä ravintolassa sen jälkeenkin. Mun kohdalle nyt sattui sillä kertaa joku ei niin häävi asiakaspalvelija ;).
Ollaanko me vaan sisällepäin kääntynyttä kansaa, että emme päästä ihmisiä lähellemme, koska pelkäämme. Olen itse joskus kärsinyt ”halauskammosta”. Musta tuntemattomia ihmisiä oli kamala halata. En tiedä miksi. Olen vuosien varrella koittanut päästä siitä eroon ja olenkin aika hyvin siinä jo päässyt eteenpäin. En kuitenkaa säntäile kadulla halailemassa ihmisiä halailemisen ilosta, vaikka tuskin sekään yhtään pahaa tekis. Halaus loppupeleissä tuntuu todella hyvältä ja joskus sen merkitys on niin suuri, että sitä ei voi sanoin kuvailla. Joka ikinen päivä me kasvetaan ihmisiä. Toisista tulee suvaitsevaisempia, mikä on hyvä asia. Vaikka itsekkin olen joskus kärkäs mielipiteissäni ja kirjoituksissani, niin jokainen kerta ne opettaa mulle jotain uutta. Jokaikinen ärsyttävä kommenttikin laittaa mut väkisin ajattelemaan asiaa toisin. Se ei välttämättä muuta mun omaa mielipidettä, mutta auttaa taas askeleen lähemmäksi, sitä asiaa mitä en ole koskaan ymmärtänyt.
Mää en vihaa ketään ihmistä henkilökohtaisesti. Todellakin myönnän, että ärsyynnyn helposti ihmisten ajattelutavoista tai asenteista, mutta se ei kuitenkaan laita mua vihaamaan ketään henkilökohtaisesti. Koitan jokaikinen päivä miettiä myös omaa ajattelutapaani asioista ja varsinkin niitä, mistä saan usein kritiikkiä. En tarkoita, että meidän kuitenkaan tarvii kaikkien olla samanlaisia, mutta uskon, että vihaamalla jotain asiaa syöt vain omia tunteitasi. Olen sanonut usein, että lapsen antama rakkaus on jotain aivan ainutlaatuista, jota kokenut ei voi sanoa tietävänsä miltä se tuntuu. Sillekkin kannattaa antaa se mahdollisuus. Mää itse pidän lapsista, vaikka niitäkin on hyvin erilaisia. Me vanhemmat kasvatamme niistä lapsista sellaisia, kun he ovat. Kukaan ei synny rasistiksi, vaan rasismi opetetaan. Tässä on lause mitä jokainen voi miettiä.
Kuvan asu Junkyard: Takki* Paita* Hyödynnä Alet*
Korut: Finngold Dyberg/Kern
-Umppu
Ei maapallo mihinkään kuole, jos ne, jotka lapsista eivät välitä tai niitä eivät itselleen halua, eivät lisäänny. Päin vastoin syntyvyys ja väestön kasvu on suuressa osassa maailmaa ongelma, ja syntyvyyttä pitäisi paljon enemmän säännöstellä, jotta kaikki tänne mahtuisin tulevaisuudessakin eikä maapallo tuhoudu liika-asutuksen vuoksi.
Olen itse lapsirakas ja haaveilen isosta perheestä. Ymmärrän kuitenkin, että ihmisiä on erilaisia, eivätkä kaikki halua lapsia. Kuten aina sanot, lapsen rakkautta kokematon ei voi tietää, kuinka hienolta se tuntuu. Ihan samalla tavalla ei kukaan voi tietää, mitä ja miksi lapsia haluamaton tai pitämätön ajattelee. Siitä olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä, että oman lapsen nostaminen jollekin jalustalle ja muiden lasten ala-arvostaminen on vaarallista ja epäkohteliasta.
Olen kyllä kuitenkin aivan erimieltä siitä, että Suomi olisi lapsivihaajien maa. Meillä lapset saa kasvaa ja kehittyä, olla lapsia. Lapsiperheitä tuetaan, on toimiva neuvola- ja päivähoitojärjestelmä. Itse ainakin lapseni synnytän paljon mieluummin tällaiseen maahan, jossa elämän kannalta perusasiat toimii vaikka kukaan ei kadulla tulisikaan suukottelemaan ja ihastelemaan lastani. Maailmassa on kuitenkin paikkoja, jossa lapset joutuvat raskaisiin töihin jo taaperoina tai ihailusta ja suukottelusta huolimatta eivät pääse tasavertaiseen peruskouluun.
Juuri pari kirjoitusta taaksepäin kirjoitit, että toivotte asiakkaiden tulevan ilman lapsia liikkeeseenne. Tai ainakin tulee olla lapselle tekemistä, jotta pysyy rauhallisena, jotta muut asiakkaat saavat rentoutua. Miksi sama tilanne (vanhemmat keskenään rentoutumassa) ei voisi olla jossakin ravintolassa, jossa nyrpeästi suhtaudutaan lapsiin asiakkaina. Vähän korvaani särähtää, että arvostelet tällaista toimintaa, vaikka itse toimitte kampaamossasi osittain samalla tavalla. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että lapsia pitäisi viedä paljon erilaisiin paikkoihin ja pitää mukana niin ravintola- kuin muillakin reissulla. Niillähän se lapsi oppii käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa.
Tähän kommentoisin että ravintola ja kampaamo on vähän eri asia. Ravintolaan tullaan yleensä yhdessä syömään ja pöydässä ollaan suurimman osan ajasta keskenään kun taas kampaajalla asiakas ja kampaaja ovat koko ajan kontaktissa ja asiakkaan pitää olla mahdollisimman liikkumatta. Kampaajan työvälineet voivat myös olla vaarallisia lapsille (sakset, kemikaalit). On paikkoja mihin ei kannata lasten kanssa tulla kuten vaikka hammaslääkäri ja ravintoloihin tulo taas on ihan ok. Kun toivottavasti saat perheen niin huomaat kyllä mihin lapset kannattaa ja voi ottaa. Mutta tietysti riehuvat lapset häiritsevät kaikkia, usein myös meitä muita vanhempia eli vanhempien pitää pitää huolta omistaan!
olen samaa mieltä
Oletko tietoinen, että Suomessa syntyy kokoajan vaan vähemmän lapsia ja äitien keski-ikä nousee? Meidän perhe 3lasta luokitellaan jo suurperheeksi.. Tässä tekstissä en puhu nyt kehitysmaista, missä se taas saattaa olla ongelma. On eri asia sanoa, että ei halua lapsia, kun että vihaan lapsia. Palaat kokoajan kommentillasi kehitysmaihin, mitkä on aivan oma lukunsa kaikessa ja sitä ei voi missään määrin verrata Suomeen… ei missään. Ja vertauskuvat kampaamo ja ravintola …. eivät mielestäni ole myöskään verrattavissa. Meillä on käytössä lapsille vaarallisia tavaroita/aineita, kuten esimerkiksi raudat, johon kerran yksi lapsi on polttanut sormensa. Kampaamo on paikka, minne harvoin tullaan perheen kanssa ja jos tullaan on siitä yleensä kaikki etukäteen tietoisia.Me emme kampaajina voi työtä tehdessämme olla vastuussa myös lastenhoidosta. Tila on myös hyvin pieni, minne melu ei ns. katoa kun taas monen sadan neliön ravintola.. Syöminen on asia mikä pitää meidät hengissä ja jokaisen on nyt vaan pakko tehdä sitä…Ja kyllä lapsia pitää viedä erilaisiin paikkoihin olen samaa mieltä, mutta se ei ole paikka missä i pad huutaa 2,5h täysillä kun äiti istuu kampaajalla. Se voi olla paikka, missä lapsi katsoo ipadiä kuulokkeet korvilla.. ymmärsitkö mun pointin?
Oli nyt pakko vielä kommentoida, kun jäin ihmettelemään, mistä päättelit, että minulla ei olisi jo omaa lasta tai kokemusta ylipäänsä pienten lasten kanssa liikkumisesta. Tarkoitin juuri sitä, että lomamatkat, ravintolat ja kauppareissut ovat sellaisia, jossa lapset itsekin oppivat mukana, ruokailutapoja ja -kulttuuria esimerkiksi. En henkilökohtaisesti arvosta ravintoloita, jotka suhtautuvat nuivasti lapsiin tai jopa kieltävät ne, olin sitten syömässä aikuisporukalla tai lapsien kanssa. Mutta ymmärrän, että on aikuisia, jotka ajattelevat toisin.
Mutta siinä missä kampaamoilla asiakkaiden rentoutumistarkoituksessa, niin myös ravintoloilla ja muilla palveluntarjoajilla on oikeus esittää toiveita lasten mukanaolosta ja oikeestaan paljon muustakin. Turvallisuusasiat on sitten ihan toinen juttu, tuskin kukaan hammaslääkäriin saati muihin paikkoihin, jossa lapsen perään ei pysty katsomaan, ota lasta mukaan. Tästä samasta syystä menen itsekin kampaajalle aina yksin ? Halusin vain tuoda esiin, että meitä on täällä moneen junaan ja jokainen toivoo palveluilta ja ympäristöltä aina omanlaistansa tunnelmaa.
Umpulle vielä, kun samaanaikaan kommentoitiin. Aamulehdessä oli juuri tänään hyvä juttu tuosta Suomen syntyvyyden laskusta. Onneksi maahanmuutto pelastaa väestökehitystämme syntyvyyden täällä laskettua. Sen syyt taas on niin moninaiset, että turha niihin tässä mennä. Kommenttini olikin vain vastaus siihen, kun puhuit koko planeetan tuhosta.
Ja toivottavasti selvensi tuo myöhäisempi kommenttinikin, että olen kanssasi hyvin pitkälti samaa mieltä tästä, mutta olen ollut myös asiakkaana todella ahtaissa ravintoloissa, joissa tuo iPadin huutaminen lasten viihdyttämiseksi on arkipäivää. Että näillä jutuilla on aina kaksi puolta..
Niin totta! Nää lastenvihaajat voisi myös muistaa, että he ovat itsekin olleet lapsia. Miltä tuntuisi kun sua lapsena kohdellaan kuin jonain mitä pitäisi lakaista maton alle eikä sitä mitenkään edes peitellä koska ”en nyt vaan pidä lapsista”? Entä miltä sun vanhemmista tuntuu, he varmaan viimeiseksi haluaisivat että heidän lapselleen tulee paha mieli kun joku halveksuu ilman syytä? Just niin kuin Umppu sanoi, mielipiteitä saa olla mutta pitää osata myös käyttäytyä ja ottaa muut huomioon. Naurettavaa sanoo että sori, en nyt vaan pidä lapsista joten heippa! Kaikki äidit ei todellakaan analysoi kahvipöydässä mitään vaippojen sisältöä tai puhu vain lapsistaan. Mä uskon että monella lastenvihaajalla on itsellään jonkinlainen hylätyksi tulemisen ja syrjään jäämisen pelko jolloin haluavat itse katkaista välit ennen kuin kaveruus hiipuu. Tai sitten ovat vaan kypsymättömiä, mäkin sanoin ennen etten pidä lapsista… Olin 15-vuotias 😛
<3
Niin, vai voisiko vain hyväksyä sen asian, että kaikki eivät ole samanlaisia täällä planeettamme kyydissä. Ihmisiä on n. 7,5 miljardia yksilöä, eivätkä he kaikki vain voi jakaa sinun kanssasi samaa maailmankatsomusta edes lapsiasiassa.
Mielestäni palautteen ntanut hlö ei suoraan tarkoittanut, ettei tykkää muiden lapsista vaan omistaan. Mielestäni hän kirjoitti, etteivät kaikki ihmiset halua omia lapsia, eivätkä pidä muiden lapsistakaan. Eli, ei ole omia lapsia, joita nostaa jalustalle ja samaan aikaan vihata muiden jälkeläisiä. Ei. Vaan: ei ole mielenkiintoa omiin lapsiin eikä muiden lapsiin.
Eikö ole ja olisi hirveää, että tällaiset lapsista pitämättömät ihmiset ”pakotettaisiin” kypsymättöminä kuitenkin niitä lapsia hankkimaan tai hoitamaan, lasten oikeukisen ja turvallisuuden kustannuksella? Eikö voi ymmärtää ja käsittää, että monet ihmiset käyttävät sitä pitämättömyyttään lapsista myös suojana lapsille? Kun moni raivoaa, että kaikkia pitää rakastaa (huom. ironista? Olla vihainen siitä, ettei joku pidä jostain, hmmm – kuulostako tutulta?) unohtuu pienen pieni seikka, että kaikki aikuiset eivät yksinkertaisesti osaa olla lasten kanssa (esim. huonot kokemukset omassa lapsuudessaan, point on! *minä olen kasvanut välinpitämättömässä kodissa, yksin kaikesta, vanhempien ongelmien takia sivuuntyönnettynä köyhän perheen vesana. Koko peruskoulun jatkunut kiusaaminen, vakavat syömishäiriöt, raiskauskokemukset, abortit… Vihasin laspsuuttani, jossa ei ollut yhtäkään turvasatamaa, ei syliä, ei silitystä, ei hyvänyönsuukkoja, ei lämpöä, läheisyyttä, turvaa, ehjiä vaatteita tai suojaa. Olen yhä katkera vanhemmilleni, että tekivät minut kärsimään (yli kahden vuoden hedelmällisyyshoidot aataminaikoina) eivätkä minusta välittäneet = siksi en ikimaailmassa hanki omia lapsia kitumaan tähän tuhoutuvaan maailmaan; minä en lapsiani silmiin katso ja kerro kenen vastuulla kaikki tuho ja kärsimys täällä on ja suvaitsevaisuuden puute esim. ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole samanlaisia kuin ”kaikki muut”).
Ja vielä yksi asia: lapsirasismi.
Huh huh.
Jos Suomessa on lapsirasismia, mitä on maissa, joissa (tyttö)lapsen asema on jätteen tasolla?
Mielestäni lapsirasismia on Syyriassa at the very moment esim. klooripommitukset päiväkoteihin/ lastensairaaloihin ja Boko Haramin toimet Afrikassa (yli kahdensadan tytön sieppaus seksiorjiksi), sitä ennen laajasti toisessa maailmansodassa natsien tuhoamis…keskitysleireillä, kun natsisotilaat hakkasivat juutalais- ja vähemmistölapsia kuoliaaksi leireille vievien kuljetusvaunujen kylkiin. Miten se meni? Ottakaa ensin selvää asioista ja termeistä jne. Suomessa ei ole lapsirasismia valtaväestön lapsia kohtaan, vaikka yksittäistapauksia eri syntyperäisiä/ kulttuurisia lapsia kohtaan valitettavasti löytyykin.
Tuntuu, että monilla on niin kova ja palava tarve perustella omaa kuplaansa muille, että ei ehdi kiireeltään tarkastamaan niitä globaaleja faktoja ja tähän on aivan turha koittaa esittää, että Suomi on eri asia kuin kehitysmaat. Totta kai se on eri maantieteellinen ja kulttuurillinen lähtökohdiltaan, mutta eihän lapsiviha ole missään itseisarvo tai lähtökohta ja silti sitä esiintyy ympäri maailman. Olemme joka tapauksessa yhtä vai… Mites se meni? Ei kenenkään lapsia saa vähätellä, olivat omia tai muiden? Vai tarkoittaako ”muiden” lapset vain suomalaisen valtaväestön lapsia?
Ja rehellisesti olisi suurempiakin huolia kuin first world problems siitä, ettei jokainen suomessa asuva henkilö pidäkään Suomessa (suomalaisista?) lapsista.
Merien ylikalastus, muovijätteeseen hukkuminen, ilmaston lämpeneminen, jäähyllyn murtumisuhka juuri tällä hetkellä (tammikuun loppupuoli v. 2017) Pohjoisnavalla, joka tulee nopeuttamaan uusien hyllyjen lohkeamista, joka taas nostaa merien pintaa ja miljardit ihmiset kärsivät tästä. Ja vedenpinnan nousun aiheuttamia tuhoja odottavilla alueilla asuu satoja miljoonialapsia. Ja mitä ollaan tehty NYT Syyrian lasten hyväksi? Tuntuu jopa tekopyhältä loukkaantua jonkun yksittäisen ihmisen mielipiteestä (hän ei pidä lapsista), mutta unohtaa todelliset haasteet maailasta. Kuinkas Trumpin abortinvastaisuus? Kuinka Putinin trollitehtaat?
Ehkä äitylienkin kannattaa tosiaan lukaista muitakin uutisia kuin lapsiin liittyviä, että esim. 50 vuoden päästä niillä kultamussukoilla on edes jotain ruokaa suuhunsa laitettavaksi ydinsodan jälkimainingeissa, pakolaistulvien alla puhtaan, juomakelpoisen veden maksaessa miljoonia.
Ah, tulevaisuutta ja varsinkin tulevaisuuden lapsirasismia odottaen (kun vain rikkaiden lapset saavat terveyspalveluita/ koulutusta/ tulevaisuuden jne). Ei vais, onneksi itse voin päättää milloin taipaleeni täällä päätän, joten minulta ei häviä mitään maailman tuhoutuessa ihmisten lisääntyessä maapallon sietokykyyn nähden kestämättömästi, koska lapset ovat aina se tärkein pointti elämässä (nyt jo tutkijat sanovat, että maailmassa on n. 5 miljardia ihmistä liikaa; maapallon sietokyky hyvälle elämälle olisi siis rapiat 2 miljardia ihmistä, ”uuuups” http://yle.fi/uutiset/3-8989276
”Kesäkolumnisti Jussi Viitala: Aikamme on loppumassa – silti ihminen ei osta tosiasioita
Tieteen tekijät ovat varoittaneet jo vuosia maapallomme heikosta kunnosta. Näyttää kuitenkin siltä, että tutkijoiden varoituksia ei vieläkään oteta todesta. On esitetty jo arvio, että meillä on 40 vuotta aikaa pelastaa maapallo, Jussi Viitala kirjoittaa.” Tuhoutumista ennen kannattaa ajaa vähän kauemmas sillä yksityisautolla hypermarkettiin, koska tarjoukset ja keskittäminen ja sitten lapset harrastuksiin ja hyvinvointiyhteiskunta rullaa omien haavelasien kautta taas ruusuisesti eteenpäin. Onnea totuuden sivuuttamiselle täällä lapsivihaisessa maassa (hahahaha, kamoon – kun demokratiasta tulee itsestäänselvyys, ei muistakaan mitä ne kokonaiskuvan oikeat, suuret probleemat ovatkaan. Sotia siis odotellessa ja silloin näemme todellista lapsirasismia varmuudella.)
Just wait and see.
Siihen asti:
Hyviä ekotekoja ja vihreitä päätöksiä, jotta tiedätte olevanne vähemmän vastuussa tuleviin ympäristökatastrofeihin (esim. eläintuotteiden kulutusta kannattaa tarkastille; tapammehan vuodessa eläimiä globaalisti enemmän kuin mitkään sodat ovat yhteensä tappaneet ihmisiä. Vuodessa. Jos tämä eläinvihainen maailma, jopa tämä eläinrasistinen maailmankuva ei väräytä omantunnonviisaria [on kyllä itsekyyden huippu tuomita eläväiset olennot kitumaan omien makunystyröidensä riippuvuustuntemuksien takia, think about that; kuten pornon oikeutus oman laukeamisenhalun takia] niin kannattaisi säikähtää eläinteollisuutta sen muista haitoista. Jos tosiaan sydän on niin musta inhimilliselle hädälle, niin edes muiden kuin tuotantoeläinten hädän tunnistaminen tässä kuviossa: Minne menee miljardien ja miljardien maaeläinten jätökset ja ruhosta tuleva jäte? Minne metaanikaasut? Mitä tapahtuu maapallolle, jotta kymmenet miljardit eläintuotantoyksiköt saadaan ruokittua tuottavasti? Nämäkin kasvumaat voisi valjastaa ihmisten ruokintaan ja gobaalisti tasapainoisempaan ruoantuotantoon maailman mittakaavassa, mutta ei – kasvatetaan rehua eläimille, jotta länsimaalaiset voivat kuluttaa ja tulla sairaiksi koko muun maailman kustannuksella. Kuinka paljon saasteita päästävät ilmakehään loputtomat eläinkuljetukset, olivatpa murhattavat eläimet vielä elossa tai jo silvottuina esim. jakelua kauppoihin odottamassa/ maitoteollisuus ja munantuotanto… Ja kaiken tämän oikean tuhon, systemaattisen kidutuksen,, käsittämättömän saastutuksen ja loputtoman kärsimyksen partaalla, joku kehtaa itkeä maailman parhaimmaksi luokitellussa maassa lapsirasismista (…) ja siitä, että ”joku yksittäinen ihminen ei olekaan samaa mieltä minun jalojen aatosteni kanssa”.
Niin kauaa kuin ihminen ei nää metsää puilta, tulevaisuus on tuhon sävyttämä.
Toi kommentti on suomessa hyvöksyttävä koska lapsivihamaa. Mut toihan on sama kun sanois ”mä inhoon vanhuksia. Sit kun mun vanhemmat kasvaa vanhoiks, eikä enää kuule ja tarttee apua kaupassa käynnissä, niin lopetan niihin yhteyden pitämisen. En pidä omista enkä muistakaan vanhuksista. Se nyt vain on elämän normaali kiertokulku :)”. 😀 Ja noin taas ei saa sanoa.
Näinhän juuurikin tapahtuu Suomessa vaikka sitä ei sanota. Vanhukset jo lähtökohtaisesti laitetaan laitoksiin asumaan. Mietipä, jos lapset suljettaisiin vaipat jaloissa, sänkyyn sidottuina yksin siihen asti, että vanhemmat (= suku) taas ehtii/ jaksaa/ pystyy huoltaa ja hoitaa.
Raadollisen huonon hyvä esimerkki.
Monet vanhustenhuollossa työskentelvät ei-valtaväestön jäsenet kauhistelevat suomalaisten vanhustenhoitoa (kulttuurierojen kautta); he näkevät asian niin, että suomalaiset hylkäävät iäkkäät vanhempansa omien ruuhkavuosien kiireiden takia näihin keskitysleireihin, joissa tarjotaan vain potilaan (? asiakkaan?) hengissäpito – elämä itsessään ei ole kuin kärsimyksen arvoista lääkityssä tyhjiössä.
Moikka, mä en usko että toi kommentti oli ihan niin kärkkäästi tarkoitettu kun sen otit. Toi kuulosti tutulta siinä mielessä että ennen ajattelin ite aika samalla tavalla. En tietenkään voi sanoa vihanneeni lapsia, mutta en viihtynyt lasten seurassa. Se lapsen maailma oli mulle vieras enkä oikein osannu olla, leikkiä tms. Mieluummin tein ns. aikuisten juttuja. Musta lapsista ei tarvi väkisin olla kiinnostunut ja on ok että on lapsivapaita ravintoloita, varmaan lasten vanhemmatkin haluaa joskus mennä paikkaan jossa ei varmasti vilise yhtäkään naperoa. Jokaiselle löytyy paikka kuitenkin. No nykyään mulla itselläkin on lapsi ja päinvastoin tykkään paljon lapsista, myös muiden lapset ja niiden jutut kiinnostaa ihan eri lailla. Mut sen oman taustani takia ymmärrän hyvin toisin ajattelevia myös..
Kirjoitinkin, että ”tämän pohjalta aloin meittimään”, ja ymmärsin että ei ollut, mutta se toimi kirjoituksen pohjana..
Nyt täytyy alkuperäisen kommentin kirjoittajana sanoa, että en kyllä olisi uskonut, miten ahdasmielinen ihminen olet, Umppu. Tämä kirjoitus todella toi sinusta minullekin, blogiasi pitkään seuranneelle, sinusta sellaisen puolen esiin, että taidanpa jatkossa käyttää aikani johonkin muuhun. Skitsoat aina itse, kuinka sinua ymmärretään olevinaan tahallaan väärin ja nyt veit kyllä oman tulkintasi aivan samalle tasolle. En TODELLAKAAN missään vaiheessa ole sanonut vihaavani lapsia tai halveksuvani muiden lapsia! On täysin eri asia vihata tai halveksua kuin olla pitämättä. En todellakaan tunne noin voimakkaita kielteisiä tunteita yhtään ketään kohtaan. En jaksa edes tämän enempää alkaa selittämään mitä kommentillani tarkoitin, koska selkeästikään sinun pieneen päähäsi ei mahdu kuin sinun omasi, hyvin kärkkäät ja kärjistetyt mielipiteesi, joissa olet aina ainut, joka on oikeassa. Uskon, että fiksut ihmiset kyllä ymmärtävät mitä tarkoitin, joten kiitos tästä lukukokemuksesta ja vähän parempaa elämää sinulle jatkossa.
Terveisin hyvinkin lämmin, kohtelias ja hyvätapainen kolmekymppinen
Niin, blogin pitäjällä on klassinen suomalainen perinnetauti menossa ”tee niin kuin sanon, älä niin kuin teen.” Hahahaha. Ei hyvää päivää sentään.
”Ymmärsin kyllä, ettei tätä tarkoitettu, mutta se toimi hyvänä pohjana kirjoitukselleni…”
Eli? Teit itse asiasta asian, josta valittaa; siis itseään toteuttavan ennustuksen.
Hienoa, eikö vaihtoehtoinen media (eli valehtelu) toimi juurikin noin?
Itse en ainakaan ymmärrä miksi lapsia pitää raahata ravintolaan, jossa ihmiset ovat nauttimassa. Ja sitten tulee kiljuva ja rääkyvä vauva häiritsemään… Itse en pidä sitä kovinkaan nautittavana. Eli miksi sitä lasta pitää joka paikkaan raahata mukaan, eikä laittaa esim hoitoon siksi aikaa? Eihän koiriakaan ravintoloihin tuoda haukkumaan ja sähläämään. Jos haluaa vauvan rääkynää kuunnella, voi mennä sitä kuuntelemaan vaikka päiväkodin pihalle tai neuvolaan. 😀
Kiitos kommentista Aino! Meillä on ollut lapset ravintolassa mukana ja kertaakaan ne ei ole kiljunut eikä rääkynyt. Jos sellainen tilanne tulisi eteen varmaan poistuisin lapseni kanssa. Joskus kun itse haluaa mennä rauhassa syömään niin saatan kokea paljon häiritsevämpänä suuret hieman humalassa olevat porukat, jotka huutaa niin lujaa ettei omia ajatuksia edes kuule. Aina ne lapset ei ole niitä huutavia rääkyviä kakaroita
Minä ainakin haluan opettaa lapsilleni nimenomaan sitä ravintolassa käyttäytymistä. Silloin tasan ne lähtevät mukaan, ja tasan ovat niin nätisti kuin kykenevät (tähän asti ilman niitä kammoksumiasi rääkymisiä ja sähläyksiä), tai sitten se joku kerta meneekin ns. penkin alle. Typerää ajatella että lähdetään pöytä- ja ravintolatapoja opettelemaan päiväkodin pihalle, haloo? Ja koiriin vertaus… noh, vauva ja koira, et voi olla tosissasi…
Tässä juuri mielestäni esimerkki niistä niin kärkkäistä ihmisistä jotka eivät vaan voi ymmärtää ja ovat suppea katseisia. Sitä lasta vaan ei voida pitää tynnyrissä niin kauan kunnes käyttäytyy kun ne käytöstavat nyt vaan on siellä ravintoloissa, kaupungilla, teattereissa, kirjastossa jne jne jne. käytävä oppimassa. En siis aio jatkossakaan mennä heseen tai mäkkiin lasten kanssa esittämään ravintolameininkiä, mutta voin luvata kuitenkin että meidän perhe ei myöskään ruokaile ravintoloissa joissa pihvin hinta on 70e, siellä saat toki rauhassa nautiskella ja olla ainakin ilman meidän perheen rääkymistä.
Hyviä pointteja sekä ’puolesta että vastaan’
Itse tkkään lapsista mutta silti ei aina jaksa niitä kattella 😀 ymmärrän kyllä että kaikki ei tykkää lapsista laisinkaan ja yhteydenpito vain jää… se ei ole vihaamista tai kadulla huutamista – tarkoitan että vähän kärkkäästi kirjoitit aiheesta joka on arkipäivää.
Kaikki ei tykkää kaikesta eikä tarvi väkisin mennä lapsiperheseuraan jos ei halua. Se ei ole lapsellista tai vihaamista – kyllä ihmiset käyttäytyä osaa vaikkei kaikki lapsista tykkäiskään 🙂 emmäkää mee kovin mielelläni pakkoihin jossa on koiria kiska en tykkää – mut välillä tulee mentyä
En nyt ihan ymmärrä tätä argumenttiasi tuohon kommenttiin. Jos ei TYKKÄÄ lapsista, niin se ei tarkoita vihaa. Miksi koko ajan puhut vihasti kun toinen vain sanoi ettei tykkää lapsista. Sun tekstillä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kommentin kanssa, vaikka sanoitkin että toimi ajatuksen lähteenä. Puhut siitä miten paljon vihaa täällä Suomessa on, mutta silti itse koen tekstisi todella vihaisena niille ihmisille, jotka ei tykkää lapsista.
Jos mietin omaa lapsuuttani niin koen sen olevan todella rakastava, jossa huomion saaminen oli taattu. Siltikään en itse pidä lapsista. En todellakaan vihaa lapsia. En vain osaa niiden kanssa olla, joten en myöskään lapsen nähdessäni lässytä sille tai ole kiinnostunut sen tekemisistä. Ei siinä ole sen kummoisempaa.
Itse en ole kokenut lapsirasismia nuoruudessani, oikeastaan enemmänkin muistan kaikki ihailut kultaisille kiharoilleni sekä hymylleni.
Joten mitä haluan tässä sanoa on vain se, että en ymmärrä tätä sinun vihaa sisältävää tekstiä toisen kommentille.
Mä luulen että usein vapaaehtoisesti lapsettomat ovat paljon suvaitsevampia kuin lapsiperheelliset, varmasti mahtuu joukkoon heitä jotka ”vihaavat” lapsia ja se on epäkypsää, mutta luulen että suurin osa on vilpittömästi onnellisia heidän puolestaan joilla lapsia on.
Tarkoitan nyt tällä sitä, että aika usein kuulee kommenttia että ”elämästä ei tiedä ennenkuin on lapsia”, tai ”tehkää kaikki lapsia niin saatte sisältöä!” Ja aina näiden lausuja on yleensä perheellinen.
Itse olen vapaaehtoisesti lapseton, mutta en todellakaan vihaa lapsia ja olen todella iloinen jokaisen lapsiperheen puolesta! Nostan hattua jokaiselle joka jaksaa useamman mukulan kanssa kahlata ne ruuhkavuodet läpi. Enkä kaipaa hyväksyntää omalle elämäntavalleni, mutta kieltämättä aika usein koen, että ”lapselliset” hylkivät lapsettomuutta enemmän kuin toisinpäin. Eli toivoisin aikuisilta joustoa ajatuksissaan molempiin suuntiin, se on sitä kypsyyttä!
Elämän ainut tarkoitus ei ole jokaiselle sama, oli se sitten matkustus, lapset tai ura.
Itse ainakin pidän yhteyttä ”lapsellisiin” ystäviini, minulla on myös kummilapsia joista huolehdin. Silti koen että lapsiperhe-elämä ei ole se mum juttu, tiedostan että mulla ei olisi siihen yksinkertaisesti voimiakaan elämäntilanteestani johtuen. Eli tykkään lapsista pieninä annoksina, mutta jokapäiväistä rumbaa en jaksaisi, enkä halua. Ja jokaisella meillä on oikeus asiasta päättää.
Halusin siis sanoa että epäkypsää on ylipäätään vihata jotain, silloin kannattaa mennä itseensä ja miettiä mistä moiset tunteet johtuu. Ja fiksua aikuisuutta on kunnioittaa jokaisen ihmisen elämän omia valintoja, kyseenalaistamatta ja tuputtamatta omia valintoja ainoana oikeana. Elämässä jää aina jostain paitsi, koskaan ei voi saada ja kokea kaikkea. Oli lapsia tai ei.
Ihana kommentti kiitos <3
En lainkaan pidä lapsista mutta en kyllä vihaakan. Koska en halua vaikuttaa ilkeältä tädiltä olen opetellut hymyilemään lapsille (ja äideille) bussissa tai raitiovaunussa. Ei se niin kauheaa olekaan. Voin suositella kaikille lastenvihaajille!
Hieno juttu <3
Suomesta olisi toki hyvä saada hieman lapsiystävällisempi paikka. Yksi hieno esimerkki tällaisesta on mm. HopLopin uusi ravintola, joka on suunniteltu lasten ehdoilla: https://hoplopster.fi/
Olen huomannut umppu, että olet todella kapeakatseinen ja minäminä asenteen omaava. Kaikkien ei pidä pitää lapsista ja jos joku kaveri (ei mikään paras ystävä) saa lapsen on ihan luonnollista että yhteydenpito vähenee. Jotkut kokee lapset ahdistavina ja ei osaa olla rennosti heidän keskuudessaa, silloin niihin tilanteisiin ole mikää pakko hakeutua.
Itsellänikin on lapsia ja silti ymmärrän että jotkut ei vaan pidä heistä, jotkut jopa pelkää. Ja tähän ei liity mitenkään se että on ollut itsekin lapsi. Onneksi minä ymmärrän ja moni muukin että kaikkien ei pidä tykätä lapsista ja silloin sinulla on oikeus viettää aikasi ilman heitä. Elämäntilanteet muuttuu, silloin kaikki kaverit ei pysy matkassa mukana. Käytöstavat pitää tietysti olla, eikä lapsia tönitä/haukuta. Yritä siis ymmärtää ja avartaa näkemystäsi myös sen oman kuplan ulkopuolelle. Ihmiset on erilaisia ja jos joku inhoaa ja ahdistuukin liikunnasta, hänen ei PIDÄ mennä salille ahdistumaan. Sama myös lapsissa.
mekö tunnetaan? Tai ainakin väität tuntevani minut.. meni kyllä hieman pieleen
Ja missä väitin tuntevani sinut? Nyt vähän sitä luetunymmärtämistä kehiin. Olet kuitenkin avannut elämääsi ja mielipiteitäsi jo useamman vuoden tuhansille ihmisille blogin kautta. Aina yhtä kärkkäät, jyrkät ja vain omasta suunnasta katsotut mielipiteet.
”Olen huomannut umppu, että olet todella kapeakatseinen ja minäminä asenteen omaava.” Jos tuntisit mut et voisi sanoa, että oon minäminä asenteen omaava ihminen. Olen loppupeleissä hyvinkin kiltti ja autan aina muita ennen kun ajattelen edes itseäni. Toivon myös sinulta luetunymmärtämistä.. En ole koskaan väittänyt, että mun mielipide on totuus tai että kaikkien pitäisi olla samaa mieltä. Juurihan kirjoitin, kuinka opin jokaine kerta jotain uutta kirjoituksistani. On kuitenkin väärin väittää ja kertoa millainen ihminen olen, koska et tunne mua millään tasolla. Blogi on vain pintaraapaisu elämästäni..
Minua ainakin pisti postauksessa silmään se että tästä postauksesta tuli ’miksi vihaatte lapsia’ -teksti, vaikka joku vaan kohteliaasti ilmaisi asian toisenkin puolen – kaikkien ei tarvitse pitää lapsista ja siten olla väkisin kavereiden lasten elämässä. Mikä hauskinta, täällä moni rakastava äiti on samaa mieltä 🙂 vaikka siis ollaan äitejä, voi avarakatseisuutta ja ymmärrystä olla 🙂
Parhaalla ystävälläni on muuten lapsi.minulla ei. Pidämme enimmäkseen puhelimella yhteyttä koska lapsiarki on kiireistä ja itseänikään ei tällähetkellä edes huvita mennä kylään. Ehkä taas joskus 😀 silti ovat tärkeitä minulle enkä vihaa lapsia 😀
hienoi kuvii otettuna ja asukin miellytti silmää 🙂
Kiitos <3
Vihaaminen on aika rankka ja voimakas sana. On eri asia vihaatko vai Etkö vain pidä lapsista (tai vanhuksista, maahanmuuttajista jne…) Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen.
Hah, olipas outoa kirjoittaa, että mukamas planeetta kuolisi ilman niitä lapsia :D. Päinvastoin.
Lapset kuolee ilman tätä planeettaa. Ja valitettavasti planeetan tila on mitä on.
Pitää ajatella vähän laajemmassa mittakaavassa noita asioita kun vaan ”No kun me ollaan täällä Suomessa. Ihan sama mitä muualla tapahtuu.”
Lapset on kivoja ja fiksuja. Varsinkin kun niistä kasvatetaan sellasia.
Ja mitä väliä jos joku ei tykkää lapsista? Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Lapset ravintolaan vasta sitten kun ne osaa kunnolla käyttäytyä. Ihmiset menevät rauhoittumaan ja nauttimaan sinne, eivät kuuntelemaan vauvojen huutamista. Elokuvateatteristakin lentää pihalle jos lapsi huutaa.
Musta on huvittavaa jos kirjoitan jostain aiheesta niin mun olis joka kerta katsottava kaikkia asioita kaikista eri näkökulmista. Mietittävä jokaista asiaa laajakatseisemmin ja ei olla niin mustavalkoinen…. jos kirjoitan vaikka että inhoan punaista väriä, niin joku loukkaantuu koska se on juuri ostanut jotain punaista…. sitten joku suuttuu ja kirjoittaa että saan olla onnellinen kun edes näen värit, kun jotkut täällä on värisokeita… aina joku pahoittaa mielensä jostain…. pitää muistaa että nämä on vain yhden ihmisen mielipiteitä, jotka Ei ole laissa kirjoitettuja…
Kotikaupungissani Coffee House on ihmetellyt, miksi äidit ja vauvat ovat ”linnoittautuneet” sinne, vaikka heidän konseptiin ei varsinaisesti kuulu olla sellainen kahvila. Jotenkin hienotunteisesti se oli esillä tuossa jokin aika sitten.. ja tänään sitten kun olin vaunuilla menossa sinne, nähdessäni yhden työntekijän ilmeen käännyin pois. En kokenut meitä yhtään tervetulleeksi. Se tuntui pahalta.. Coffee House kun on ketjukahvila ja mielestäni se ei ole ainakaan onnistuneesti saanut markkinoitua itseään (minulle) jonain pelkkänä aikuisten paikkana, vai olenko väärässä? Kyseessä vielä iso tila, minne kyllä mahtuisi. Tässä tapauksessa tuli vähän lastenvihaajat fiilis, koska en ymmärrä miksi tilavaan kahvilaan minne tullaan sosialisoimaan ei vauva mahdu mukaan. Ymmärrän toki että kaikki paikat ei vauvaperheille sovi mutta toi jäi jotenkin vaivaamaan. Olipa nyt pakko kommentoida kun just tänään olen pohtinut vähän tuota samaa asiaa mistä nyt kirjoitit.
Usein ne on ne paikat minne pääsee helposti vaunuilla.. laittais vaikka vaunujen kuvan ja ruksin päälle jos ei saa tulla
Itse olen sielultani vapaaehtoisesti lapseton. No toisin kävi, ilman mitään vauvakuumetta tai kipinää tähän. Ehkä siksi suhtaudun neutraalisti asiaan. En pidä metelistä, enkä kiireestä ja no, siksi vain yksi lapsi. Ei se silti helppoa ole. Vauvat eivät olleet ollenkaan mun juttu, mutta selvisin hengissä 🙂 Ahdistun vieläkin paikoissa, missä on paljon lapsia ja meteliä, mutta eipä sitä sellaisiin paikkoihin nyt kovin usein tule mentyä 😉 Muistan kun ekan kerran astuin erääseen päiväkotiin tutustumaan, niin järkytyin siitä metelistä. Onneksi lapsi pääsi pieneen rauhallisempaan paikkaan oman itsensä vuoksi, enhän minä toki siitä metelistä olisi itse kärsinyt.
Olen reissannut paljon sun muuta. En ole koskaan erityisemmin kiinnittänyt huomiota, että hetkeni olisi pilalla jonkun lapsen vuoksi. Tässä maailmassa on paljon kaikkea mitä on pakko sietää. Niille ei voi mitään. Kuljen bussissa. Kyllä, joskus aamuisin menee pari pientä lasta päiväkotiin ja kirkasäänistä meteliä kuuluu, juu ottaa korviin. So what? Noiden pienten lasten on päästävä vanhempansa viemänä perille saakka, simppeliä. Jos ei itse kestä, niin voi miettiä OMAN lähtönsä sen verran aikaisemmin, että voi vaikka poistua bussista jos ei kestä millään. Ei ole tullut mieleenkään ajatella, että tuo isä voisi poistua lastensa kanssa. Ei niin pieni toimi käskystä jos päiväkoti-ikäiset olisivat tunne-elämältään jo valmiita, he menisivät siinä iässä jo TÖIHIN, ei päiväkotiin. Ei ihme että vauvan ravisteluja on, jos ajatusmaailma on tämä, joskus tuntuu olevan.
Sama kaikessa, bussissa eniten tulee Suomessa vastaan örisijöitä jotka pelottavat minuakin. Ne haisevat joskus tosi pahalle. So what? Heillä on oikeus kulkea siinä missä minullakin, kyllä MINÄ hyppään bussista pois jos haju yököttää tai en millään kestä. Esimerkkejä olisi monia. Tupakointi ei ole kivaa ja tumpit ei maadu. Voisivatko tupakoijat pysyä kotona 😉 Liikenteessä ei osata kulkea, pysykööt he kotona kun eivät noudata sääntöjä. He vaarantavat muiden hengen, mikä on kamalampaa kuin meteli.
Tätä ei pidä nyt ymmärtää väärin, EN kannusta lasten huonoa käytöstä, mutta en myöskään aikuisten. Lapsille on joskus ymmärrettävää, että virheitä sattuu, elämänkouluahan ne käyvät mutta aikuisilta on vaikeampi hyväksyä. Nyt kun on oma lapsi ja opettaa hänelle sääntöjä, on se todella vaikeaa kun lapsi näkee miten monet (liian monet) aikuiset eivät noudata yhteisiä sääntöjä. Tämä on tärkeää: aloittakaa itsestänne, kyllä ne lapset huonon mallin oppivat pahimmillaan vaikka äiti ja isä opettaisivat mitä. Uskomatonta, ettei tänä päivänä vielä tätä huomata.
Monessa paikassa lapsi kysyy, että miksi tuo menee punaisia päin, ei käytä suojatietä yms. perushommia ja ahhh tuo meteli. Jos kuvittelitte etteivät aikuiset möykkää väärissä paikoissa, olette väärässä. Mitä kerron lapselle? Kysynyt useasti, että miksi metelöivät. Voi olla, että teen väärin, mutta sanon ettei niillä ole järkeä päässä ja ehkä vähän jotain ei-niin kauniimpaa vielä.
Aikuisetkin kiusaavat ja vieläkin ihmetellään miksi on koulukiusaamista. Aikuiset näyttää itse mallia.
Mä suosittelen aina pysymään usein kotona, jos maailma käy hermoille. Elämä on helpompaa kun koittaa tehdä siitä itselleen mukavamman. Enkä tarkoita, että tarvitsee suvaita kaikkea, en minäkään sitä tee! Annan vain kaikille oikeuden elää ja liikun sellaisissa paikoissa missä homma skulaa. Olen tosin matkustellut lennoillakin 5x vuodessa, lisäksi busseissa, junissa, ravintolakäyntejä on eikä sen suurempaa hälyä. Musa korville on myös muuten keksitty. Jos ei vie melua niin ainakin vaimentaa.
Ulkomailla kun on asunut niin kaipaa tietyistä paikoista sitä, että lapset on tervetulleita moneen paikkaan. Ravintolassa henkilökunta paapoo, että vanhemmat saa syödä rauhassa – silloin kun mennään perheenä syömään. Kyllä mun mielestä moni paikka on selkeästi aikuisten paikka enkä niissä ole ikinä nähnyt lapsia, tosin harrastan enemmän illansuussa ateriointia kun ravintolaan menen. Pienten lasten kanssa on aina menty soveliaisiin paikkoihin, sen enempiä edes miettimättä. Suomessa yrittäjiltä loppuu asiakkaat, jos kotiin pitäisi jäädä lapsiperheiden. Jos olisin yrittäjä, niin yrittäisin kyllä yritystäni tehdä jollain tavalla hyväksi jokaiselle asiakaskunnalle koska yleensä Suomessa joka ropo on tarpeen ja rikastumaan harva pääsee.
Ainiin ps tuohon esimerkkinä käytettyyn kommenttiin: siinä käytettiin sana ystävä. Ei, kommentin kaltainen ihminen on vain kaveri, ei ystävä. Ystävän tunnistaa siitä, että ei hevin jätetä, ei edes kun elämäntilanne muuttuu. Yhteinen pohja perustuu muuhun kuin johonkin yhteen tai kahteen keskusteluaiheeseen, kyse on suuremmista arvoista. Kavereita on joka lähtöön ja kavereita tulee ja menee, monesti juuri elämäntilanteiden mukaan.
Olen samaa mieltä siitä, että Suomessa lapsia ei arvosteta eikä heitä haluta palvella samalla tavalla kuin aikuisia. Viha on ehkä voimakas sana yleistämään, mutta kyllä sitä suoranaista vihaakin olen kohdannut. Vaikka näissäkin kommenteissa on sanottu, että on eri asia olla tykkäämättä lapsista tai vihata heitä, niin ymmärrän Umppu pointtisi hyvin. Sen tarjoilijan asenne oli kyllä vihaa, ihan sitä itseään…
En ymmärrä, miksi Suomessa lapsiin ei suhtauduta IHMISINÄ. Jos vihaa lapsia, niin vihaa ihmisiä. Lapsia ei tarvitse rakastaa, kuten ei kaikkia muitakaan ihmisiä. Mutta heitä voisi opetella arvostamaan ja sietämään. Heillä on aika hankalaa maailmassa, jossa aivot kehittyvät suhisten, suurinta osaa asioista ei vielä ymmärrä ja jossa kaikki pitäisi tehdä kuten aikuiset sanovat.
Melkein missä tahansa muualla maailmassa lapset ovat ravintolassa, julkisissa kulkuneuvoissa ym. ihan saman arvoisia kuin aikuiset. Suomalaisessa bussissa saa pahoja katseita jos lapsi laulaa rattaissaan. Siinä samassa bussissa vieressä oleva afrikkalaistaustainen äiti alkaa laulaa mukana. Ravintolassa lapsille otetaan omat eväät, tai vaihtoehtoisesti tarjolla on tasan ranskalaisia tai nakkeja. Vauvan aiheuttamasta sotkusta saa käsittämättömiä katseita henkilökunnalta. En kestä sitä, että lasten koetaan ansaitsevan vähemmän tai että heidän normaalia käytöstään rajoitetaan (riehuminen ja esim. lyöminen tietenkin pitää kieltää). Lapsi on ihminen, ei mikään puolikas.
On ihan selvää, ettei ole ok tahallaan sotkea tai häiriköidä esim. ravintolassa. Mutta lapset eivät osaa toimia toisin, ja aikuisten tehtävä olisi opettaa. Ei pelkästään tuomita ja antaa lapsen ymmärtää, että hän on huonompi kuin aikuinen, jos vaikka lusikka ei vielä pysy kädessä.
Joku kysyi, miksi lapsia ei voi viedä hoitoon ravintolassa käymisen ajaksi. Mun mielestä juuri siksi, että ne lapset ansaitsee perheen kanssa olemista ihan samalla tavalla kuin aikuisetkin. Se ravintolassa käyminen on yhdessä tekemistä ja olemista.
word <3
Minusta vanhemmat ovat niitä jotka eivät näe lapsiaan ihmisinä. Lapsille sallitaan oikeasti muita häiritsevää käytöstä, kovaäänisyyttä, juoksentelua ja muuta möykkäämistä. En pidä ihmisistä yleisesti, ikään katsomatta, koska olemme niin itsekeskeisiä, välinpitämättömiä ja tuhoamme maailmaa. Olen myös herkkä ihminen ja kärsin ahdistuskohtauksista, varsinkin huutaminen ja yllättävät äänet nostavat sykkeeni korkealle ja menen johonkin selviytymismoodiin. Näin käy lähes aina holtittomien lasten seurassa ja siksi välttelen heitä. En pysty keskittymään lapsen läsnäollessa mihinkään ja uuvun nopeasti lasten seurassa. Olen varma että mielenterveyteni ei kestäisi omaa lasta. Kaikkien näiden lasten aiheuttamien tunteiden ja kehon fyysisten reaktioiden takia on vain helpompi sanoa ettei pidä lapsista, taustalla on niin paljon asioita joita ei jaksa selittää, en edes tässä kaikkea. Olen silti kummitäti ja parhaan kaverini lapsijuttuja jaksan kuunnella, vaikka tietävätkin minun olevan vapaaehtoisesti lapseton nyt ja aina. Eläimiä sen sijaan rakastan ja osallistun paljon hyväntekeväisyyteen eläimien auttamiseksi.
Lapseton nyt ja aina, kuin mun suusta sun teksti ? Mua ahdistaa lapsissa just se meteli ja ”holtittomuus”. Ja noiden seikkojen takia en siedä myöskään humalassa olevia. Voisin kuvitella hommaavani lapsen vain siinä tapauksessa että se olisi jo sen ikäinen että ymmärtää ja tottelee..vauvan hoitaminen veisi mun mielenterveyden. Mulla on muös kammo eritteitä kohtaan, en pystyisi vaihtamaan vaippoja/pesemään pyllyä
Tämä on erittäin mielenkiintoinen aihe. Itse valitsen lomakohteet siten, että vältyn lapsilta, jos olen reissussa ilman omiani. Kun pääsen syömään ulos aikuisten kesken, valitsen ajankohdan ja paikan siten, että se on mahdollisiiman rauhallinen. Minulla on kaksi lasta 4 vee ja 2 vee, mutta en erityisemmin pidä muiden ihmisten lapsista, en toki sitä myöskään juurikaan tuo esille. Mutta ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka eivät pidä lapsista, mielestäni se on ihan ok, harvoin ne sitä lapselle suoraan sanovat. Minulla on myös ystäviä joilla on lapsia, mutta edelleenkin, eniten nautin heidän seurastaan, kun saamme tavata ilman jälkikasvua. Ihmiset inhoavat erilaisia asioita, minusta sekin on ok eikä siitä kannata pahoittaa mieltänsä, jos joku sen ääneen sanoo. Ja onhan se totta, että lapsista lähtee jonkin verran enemmän ääntä ja häsellystä kuin aikuisista (mikä on ihan luonnollista), mutta mikä voi myöskin aiheuttaa ärtymystä kanssa ihmisissä. Aiheesta toiseen: Sinulla on todella mielenkiintoinen blogi ja kauniita kuvia postauksissa.
Hei,
Olen töissä päiväkodissa. Työskentelen n 7 tuntia viitenä päivänä viikosta tosi kovassa melussa(lasten leikit aiheuttaa ääntä), ja jokainen ryhmäni lapsi vaatii osakseen yksilöllistä huomiota. Lisäksi kaikilla on tarpeensa ja kehitystasona, sitten on vielä joskus tosi vaikeitakin vanhempia. Tykkään työstäni ja olen siinä hyvä.
Kaikenmaailman sukulaiset ja poikaystävän perhe monesti yrittää käyttää sitten hyväksi ja pistää mua ilmaiseksi lastenvahdiksi. En oo ikinä suostunut. Kerran on naureskeltu että mikä lastenvihaaja oon.
Siis itseä ärsyttää suunnattomasti huonosti käyttäytyvät lapset julkisilla paikoilla. Kun harvoin käyn ulkona syömässä, ilta on pilalla kun vieruspöydässä stressaantunut äiti yrittää syöttää pilttiä itkevälle taaperolleen. Näitä tulee vastaan TODELLA paljon, kaupoissa, bussissa, lenkkipolulla… Luulen että noitten ”kauhukakaroiden” ja niitten vanhempien takia monilla on niin väärä kuva lapsista.
Siis millainen on lapsivihaaja? No ei tosiaankaan semmoinen lapseton ystävä, joka ei jaksa pitää tuoreeseen mammakaveriinsa kokoajan yhteyttä. Mieti nyt itse jos joku ystäväsi kokoajan jauhaisi koiranpennustaan ja toisi sen joka paikkaan. Lapsivihaaja ei myöskään ole ihminen joka ei viihdy lasten seurassa. Ei se ole mitenkään outoa! En minäkään viihdy tietynlaisten ihmisten seurassa! Lapsivihaaja on joku sairas erakko, joka on omistanut elämänsä pahalle ja vihaamiselle. Ei oo kyllä koskaan tullut vastaan, muutakuin iltalehden otsikoissa.
Omassa tuttavapiirissä on jo paljon tuoreita vanhempia. Yksi pariskunta meni vasta naimisiin, ja pitivät lapsettomat häät. Syynä parin lapsettomuus, ja jos kaikki kutsutut olisivat tuoneet lapsilaumansa, lapsia olisi ollut enemmän kuin aikuisia. Noh ei siinä mitään, pari ilmoitti tämän kutsussaan ihan fiksusti ja perustellusti. Silti pari mammaa tulistui verisesti, että häh, miten niin pirkkoliisa ei saa tulla kirkkoon istua nököttämään, hel*etin lapsivihaajat! Oltiin aika järkyttyneitä.
En tajua, kun terveessä perheessä elävät lapset ovat vanhempien, isovanhempien ja ehkä tätien ja setien jne huomion keskipisteitä, saavat hellyyttä ja haleja mielin määrin… Miksi kaikkien kavereitten ja vieraittenkin pitäisi olla heidän lapsistaan niin älyttömän ihastuneita ja kiinnostuneita?
Jotkut äidit ovat älyttömän itsekeskeisiä ja elävät jossain ihme kuplassa. Keskittykää te siihen lapsenne kasvattamiseen elkääkä ihmetelkö muita ihmisiä! Teidän lapsennehan se on! Ei kaikkia tarvi kiinnostaa.
Ps en tiedä missä raivonpuuskassa olet tämän kirjoittanut, mutta kärjistäminen ja kirjoitusvirheet veivät tekstin uskottavuutta melkoisesti.
Ymmärrän paljonkin kommentistasi. Tiedän paljonkin ihmisiä, jotka ovat tarhassa töissä eivätkä jaksa tehdä ”työtä” enää vapaa-ajalla.
Ihan vaan koirattoman näkökulmasta… on niitäkin ketkä tuo koiransa joka paikkaan, mutta ainakaan mua se ei ole häirinnyt ja kyllä he puhuvat siitä koirasta yhtä paljon, kun tuore äiti lapsestaan.
Vaikka itselläni oli jo lapsi naimisiin mennessä, niin meilläkin oli lapsettomat häät (toki sisarusten lapset) olisimme tarvinneet 24 syöttötuolia :). sitä en ymmärrä että vauva kuka on täysin rintaruokinnalla ei saa tulla mukaan, koska silloin se äitikään ei pääse juhlimaan. Muutaman viikon ikäsitä vauvaa ei vaan jätetä hoitoon.. Ja ne vauvat nukkuu lähes 3/4 osaa päivästä eivätkä huuda tai kilju tai ylipäänsä häiritse muita…
Koskaan en ole ketään pakottanut lapsiani rakastamaan, mutta jos meille tulee niin ne on perheenjäseniä siinä missä muutkin, eikä niitä kuulu mitenkään syrjiä… En silti koe että olen itsekeskeinen ihminen…
Ja ihanaa kun maininta jälleen kerran kirjoitusvirheistä… luulin että lukihäiriö asiani olisi jo loppuun käsitelty…
Kuulostaa hassulta, että kasvatusalan ammattilainen puhuu itkevästä lapsesta jolle yritetään syöttää pilttiä, ja huonosti käyttäytyvistä lapsista samassa lauseessa. Kirjoitin jo aiemmin, että toivoisin kovasti aikuisten näkevän lapset ihmisinä, ei pelkästään meteliä aiheuttavina riesoina. En tiedä mitä lopulta tarkoitit kommentillasi, mutta tulee sellainen olo että lapsen kiukku on yhtä kuin huono käytös on yhtäkuin ärsyttävää. Jos aikuinen itkee, ulkopuolinen reagoisi ehkä säälimällä, ei pyytämällä olemaan hiljaa.
Ymmärrän hyvin, ettei lasten kanssa työn tekeminen ja lasten kansaan vapaa-ajalla hengailu ole sama asia. Huonosti käyttäytyvä ihminen pilaa minunkin ravintolakokemuksen, mutta itse huomaan sen öykkärin olevan useammin aikuinen kuin lapsi.
Lapsia ei tarvitse rakastaa, eikä kaikki äidit tosiaankaan rakasta muiden lapsia. Kaikki äidit ei oikeasti vaadi muita rakastamaan omia lapsiaan. Toivoisin vaan, ettei lapseni kokisi julkisilla paikoilla halveksuntaa, koska ei vielä osaa toimia kuten aikuiset.
” Se nyt vaan on karu fakta, että meidän koko helvetin planeetta kuolisi ilman niitä lapsia.”
Höpö höpö. Karu fakta on, että planeetta ei tarvitse lapsia yhtään mihinkään. Eikä kyllä muutakaan ihmiskuntaa. Itseasiassa muu planeetta pärjäsi todennäköisesti paljon mukavammin ilman ihmisiä. (Lisäksi nykyisten ympäristöongelmien kannalta todellakin on väliä sillä, miten paljon ihmisiä esimerkiksi Suomessa asuu. Jokainen täällä asuva kuluttaa paljon enemmän kuin keskimääräinen kehitysmaan asukas.)
Mitä tulee tuohon ”kampaamossa on vaarallista” -juttuun, niin ihan yhtä lailla ravintoloissa voi syntyä vaaratilanteita esim. kuumia/painavia astioita kannettaessa tai vaikka terävien esineiden kanssa. Jos lapsi osaa käyttäytyä (eikä esim. juoksentele holtittomasti jaloissa), niin ongelmaa ei tietenkään ole, mutta ihan sama pätee myös kampaamoon. Joo, jokaisen on syötävä, mutta ei ole mikään pakko syödä ravintolassa ja ravintoiloitakin on erilaisia.
Ja sitten tämä, että valitus siitä, että Suomessa vihataan lapsia. Yleensä valitus alkaa jostain valtavasta epäkohdasta, kuten siitä, että joku ravintola jossain profiloituu lapsivapaana hiljaisena ravintolana. Esim. saksalaisissa kylpylöissä on todella usein lapsilta kielletty saunaosasto erikseen. Syynä on monesti ilmoitettu ihan se, että alue halutaan pitää hiljaisena, mutta enpä ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että Saksassa vihataan lapsia. Mutu-perusteella väittäisin myös, että siinä missä Suomessa asioita mietitään monesti hyvinkin lapsilähtöisesti ja esim. lapsen oikeuksia kunnioittaen, niin monessa muussa maassa lapsi on edelleen vanhempiensa omaisuutta, jota voi kohdella vähän miten sattuu. Eikä todellakaan ole mitään yhteiskunnan kustantamia lapsen hankinnan, elättämisen ja kouluttamisen tukia. Mutta eiväthän nämä ”Suomi on lapsivihan luvattu maa”-ihmiset ikinä viitsi miettiä tällaisia pikkuasioita. kun paljon tärkeämpää on, että kaduilla ihmiset eivät ymmärrä tulla lässyttämään vieraiden ihmisten lapsille.
Joku tuolla nostikin jo esiin sen, että kummasti vanhempien näkemys tuntuu olevan se, että lapsi on samanlainen ihminen kuin kaikki muutkin, mutta häneltä ei silti saa vaatia samaa käytöstä kuin muilta. Eli lapsella pitäisi olla aikuisen oikeudet ilman velvollisuuksia. Tätä olen monesti itsekin ihmetellyt. Jos lapsi on kehitystasoltaan sellainen, että häntä ei voi esim. vaatia olemaan hiljaa, niin sitten hänen kanssaan ei voi olla paikassa, jossa pitäisi olla hiljaa. Mikä siinä on niin vaikeaa? Kuvitellaan esim. että ollaan teatterissa. Aikuinen alkaa katsomossa huutaa täyttä kurkkua, koska hänellä on kuuma ja nälkä. Kukaan tuskin näkee mitään pahaa ja rasistista siinä, että joku ohjaa kyseisen henkilön ulos salista, riippumatta siitä, onko kyseessä koko perheen näytelmä. Sen sijaan kun lapsi tekee saman, niin yllättäen kaikkien pitäisi teeskennellä, että tämä ei nyt yhtään haittaa. Jos joku puuttuu asiaan, niin se nähdään suunnilleen vaatimuksena siitä, ettei kukaan äiti koskaan saisi poistua kotoaan.
Aamen!
Vihaaminen on vahva sana. Itse käytön mieluummin sanontaa, en pidä! Ja tätä yritän myös opettaa omille lapsille ( 3 kpl ).
Työskentelen lasten ja erityislasten/-nuorten kanssa ja täytyy myöntää, että sieltäkin löytyy ihmisiä joista en aina pidä, mutta oma periaatteeni on, että yritetään tulla toimeen kaikkien kanssa. Ja tätä yritän opettaa muillekin.
Ei kaikista tarvitse pitää oli ne lapsia, vanhuksia, vammaisia tai vaikka maahanmuuttajia. Niinkuin joku kehitysvammainen joskus sanoi, että pahin vamma ihmisillä on asennevamma! Yhdyn täysin tähän.
Itse olemme käyneet ravintoloissa lasten kanssa siitä asti kun ovat olleet alle vuoden ikäisiä ja missä muuallakaan he oppisivat käytöstapoja kuin paikanpäällä?!!
Olen Umppu vasta vähän aikaa lukenut blogiasi ja tykkään siitä kuinka kirjoitat ja tartut asioihin. Ihmisten pitäisi vain välillä muistaa, että se mitä kirjoitat on sinun omia ajatuksia eikä kaikkien tarvitse olla samaa mieltä, mutta ei niistä tarvitsisi vetää hernettäkään nenään. Jatka samaan malliin kirjoittelua! ?
Kolmen, nyt jo aikuisen, lapsen äitinä ja matkustelevan perheen luotsaajana en voi muuta kuin allekirjoittaa Umpun kirjoituksen. Tietenkään kenenkään ei tarvitse sietää kenenkään huonoa käytöstä missään tilanteessa, siis ei riehuvia lapsia sen enempää kuin kännissä örveltäviä aikuisiakaan ravintoloissa ja vastuu lasten käytöksestä on aina vanhemmilla, mutta miten lapsi oppii sosiaaliseksi tai oppii käytöstapoja, jos häntä ei saa viedä minnekään?
Paljon työnikin takia pääosin Helsingin ruokapaikoissa lounastavana en kuitenkaan ole nähnyt mitenkään poikkeuksellisen paljon huonostikäyttäytyviä lapsia tai heidän vanhempiaan ja olenkin aina miettinyt mistä nämä jutut ja yleistykset oikein kumpuavat. Yhtenä vaihtoehtona olen minäkin ajatellut sen kumpuavan ainakin osan kohdalla lapsivihasta.
Se ettei pidä lapsista on ihan ok ja jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, mutta käytöstapoihin kuuluu pitää sellaiset mölyt mahassaan. En minäkään pidä vanhuksista, muttei tulisi mieleenkään, että alkaisin vinkumaan heidän käytöksestään sporissa, kaupoissa ja toreilla tai, että kirjoittelisin yleisönosastolle kirjoituksia siitä miten näiden fyysisesti ja henkisesti hitaiden ihmisten omaisten pitäisi kantaa vastuunsa heidän kauppareissuistaan, koska ei ole oikein, että me joudumme kestämään heidän jatkuvaa hidasteluaan, kiilailuaan ja kolikoiden laskemisiaan. Tämä loppu oli provo, mutta voisi olla tottakin. Olisiko tuollaisen mielipiteen esilletuominen ok?
Eli eriävät mielipiteet sun kans on ok, kunhan niitä ei sano ääneen? Osaatpa olla tekopyhä. Tuothan säkin hyvinkin kärkkäästi omia mielipiteitäs esiin, ja sekö on ok?
Kun jos ei satu tykkää lapsista, niin sehän on ihan yhtä ok, kuin se, että sä pidät. Ja jos sellaset kaverit, jotka ei tykkää niistä lapsista ei välttämättä halua olla sun kans enää tekemisissä, kun omassa elämässä on muutakin sisältöä, ni sekö tekee heistä itsekkäitä ja kieroonkasvatettuja k*sipäitä?
En voi ymmärtää tuota sun asennetta siihen, että lapset jotenki rajoittas omaa elämää, viitaten sun postaukseen ”miks sinkut hylkää”. Se on tasan sun omassa asenteessa, jossa on vikaa, jos koet lasten kanssa liikkumisen vaikeaksi. Sitähän on tosin helppo käyttää tekosyynä.
Mitäpä jos oikea vastaus onkin se, et oot itse hylänny ne sun sinkku kaverit, ja naamioit katkeruutes päinvastaiseksi? Kun on tullu niitä lapsia hankittua, ja herttinen sentään, kun ei voikaan enää tehdä pelkästään mitä itse haluaa, kun pitää kantaa vastuu valinnoistaan. On se kurjaa se elämä, kun pitää vinkua.
Se on vaan fakta, et toiset haluaa lapsia, toiset ei. Ei sen sanominen ääneen tee kenestäkään mitään lapsivihaajaa.
Ja eriävät mielipiteet vaan kuuluu asiaan, eivätkä sellaiset ole yhtään sen väärempiä tai alempiarvoisia kuin omasi.
Oonko kirjoittanut että: Ja jos sellaset kaverit, jotka ei tykkää niistä lapsista ei välttämättä halua olla sun kans enää tekemisissä, kun omassa elämässä on muutakin sisältöä, ni sekö tekee heistä itsekkäitä ja kieroonkasvatettuja k*sipäitä?
EN OLE. Mun keverit/ystävät on pysynyt mun lähellä. Älä PLIIS vääristele mun sanoja
Mukavaa viikonloppua