Ja poikamme nimi on ……..
Viikot ne vaan vierii ja vauva kasvaa kamalaa vauhtia. Käyn sisälläni kovaa surutyötä ja mietin, että tämä oli elämäni viimeinen hetki kun pidin omaa kuukauden ikäistä lastani sylissä.. Nyt niitä on jo kohta vierähtänyt kaksi.. Vastahan se syntyi. Varmasti jokainen äiti tuntee samoin, että se vauva aika on aivan liian lyhyt, mutta siinä samalla nauttii niistä uusista jutuista, mitä vauva samalla oppii. Musta on nyt ihanaa kun vauva on jo paljon enemmän hereillä ja tuntuu, että silmät seuraa mitä tapahtuu.
Vivian opettelee edelleen uutta rooliaan isosiskona ja munkin täytyy aina muistaa, että hänkin on vielä ihan vauva. Yksi lempi puuhista on pikkuveljen hoitaminen, mitä kuitenkin pitää pitää silmällä kokoajan. Hauskinta puuhaa on hakea vessankoroke ja tuoda se sängyn viereen ja käydä vähän hypistelemässä pikkuveljeä.
Niin kauniisti se veljelleen hymyilee <3 ja käy aina välillä kokeilemassa onko hän elossa 🙂
Mulle lapset on tuonut elämään ihan erilailla sisältöä ja olen oppinut niiltä aivan valtavasti myös itsestäni. Mikään tunne ei korvaa sitä kun lapsi ilosta riemuiten juoksee syliin ja huutaa ÄITI ÄITI. Tekisin lapsieni vuoksi ihan mitä vaan. Vaikka arki on välillä haastavaa tuo se silti mulle joka päivä iloa, onnea, rakkautta ja naurua. Lapsen antamaa rakkautta ei voi millään korvata <3
Pidän omia lapsiani humoristisina ja pitkään mietimmekin mikä tulee uusimman tulokkaan nimeksi. Mietin, että jatkammeko V kirjainta vai annammeko jonkun ihan muun nimen pojalle. Tämä oli vaikein nimenanto koskaan. Mietin ja pyörittelin eri vaihtoehtoja pitkään. Kyselin nimiehdotuksia blogissakin, mutta ei niistäkään mikään kolahtanut
Silti se oli se ensimäinen mikä meidän perheelle kolahti ja vauvasta tuli Vikke Valtteri Koskinen. Joku tiesi kertoa, että Vikke ei ole ihmisen nimi vaan koiran, mutta mun mielestä pääasia on, että me pidämme nimestä, eikä joku minulle tuntematon lukija.
Me vietämme nimenantojuhlia laskiais sunnuntaina. Meistä ei kumpikaan kuulu kirkkoon ja siksi meillä on nimiäiset. Jos meidän lapsista joku haluaa joskus liittyä kirkkoon niin se on heidän oma päätös. Itselläni ei ole mitään sitä vastaan. Itse en ole koskaan kirkkoon kuulunut, enkä ole kokenut tarvetta siihen liittyä. Pidämme meillä kotona hyvin pienimuotoiset juhlat, minne kutsumme lähimmäiset ihmiset, sekä kummit.
Kolmannen lapsen kohdalla kaikki tuntuu jo menevän rutiinilla, enkä jaksa sen kummemmin stressata juhlista. Ei ole sen kummempia teemoja tai nimikoitua servettejä, vaan keskitytään olennaiseen. Onneksi toinen kummitädeistä lupasi tulla levonta avuksi, koska tietää mun surkeat leivontataidot ;).
Saa nähdä kuinka vauhdikas kaveri tästä viimeisestä tulee. Kun Vikke saa jalat alle niin täällä perheessä ei vipinältä vältytä. Vivian on kova touhottaan ja viimeksi kun silmä vältti oli hän kiivennyt ruokapöydälle ja yritti kielellään saada suuhun keittiön lampun kristalleja (ei ollut eka kerta). Onneksi pian on kesä ja pääsee ulos purkamaan energiaa. Illat on pidempiä ja raitista ilmaa saa niin paljon, kun sitä jaksaa ottaa. Koitan väsymyksestä huolimatta saada kaiken tästä ajasta irti, kun lapset on vielä pieniä.
Vili on jo 8 ja huomaa, että kaverit on nyt se juttu. Ei paljon äidin kanssa kauppaan reissu houkuta. Se hetki kun vielä harvoin saan hänet syliin on aivan ihanaa ja toivon niiden hetkien jatkuvan vielä pitkään <3 Tähän loppuun voin sanoa, että tehkää lapsia <3
-Umppu
Ihana nimi 🙂 Eipä tule kaimoja vastaan joka kulmalla 🙂
Ompa kaunis nimi, eipä sitä kannata välittää muiden mielipiteistä.. Aina on joku vastarannankiiski?
Saako kysyä, miksi kirjoitit Viken olevan viimeinen vauva? Onko se itsestä riippumaton asia vai juurikin oma päätös…lapsiluku täynnä jne☺
Ihanaa vauva-arkea teille, isosiskokin niin suloinen?
Ihan siis oma päätös. Kolmenon jees. Ajattelin jos mahdollista vielä luovuttaa munasoluja, mutta en tehdä omia lapsia.
Munasoluja voi luovuttaa 35-vuotiaaksi asti, joten menee vähän tiukille. Toivottavasti ehdit. 🙂
Joo tiedän kun oon asiaa selvittänyt. Huhtikuussa mitariin tulee 34, jotenka ei tässä oo aikaa tuhlattavaksi 🙂
Mä en ole kuullut Vikke-nimisestä koirasta, mutta esim. Saulista, Harrista ja Jerestä olen:)
Kummien tehtävä on uskonnollisen kasvatuksen antaminen. Mihin uskonnoton tarvitsee kummia? Lahja-automaatiksi?
Jos olen rehellinen niin en tunne ketään kummia kuka nykypäivänä vastaa uskonnollisesta kasvatuksesta.. ja siis joo ihan just niiden lahjojen takia otettiin kummit ….. hei hetkinen mitä juttuja..
Me mun oman kummin kans muuten naurettiin tolle kun olin 16v ja ”tajuttiin” mikä kummin tehtävä oikeasti ois(siis toi uskonnollinen kasvatus) 😀 Et pitäskö hänen viiä mut kirkkoon. Juu ei, kummit on ollu niitä aikuisia johon on aina voinu luottaa, joiden kanssa oon viettäny aikaa.. Toki oon muidenki sukulaisten kanssa aikaa viettäny jne mut kummin kans se side on vaan vahvempi. Ja itse nyt kahden kummina ostan kyllä niitä lahjoja ihan innolla! Kyllä nekin kuuluu asiaan, mut ei nyt kukaan lahjojen toivossa kummeja nimeä. Kummithan on usein vanhemmille tärkeitä ja läheisiä ihmisiä.
Hohhoijaa näitä negiksiä täällä 😀 Hymyilkää teki joskus peilikuvallenne, jospa sit helpottais 😀
Itse olen uskonnoton kummi ja koen, että mun tehtävä on olla perheen ulkopuolinen kasvattaja ja tuki lapselle. Juttellaan paljon mm. Whatsapissa, kun asutaan eri paikkakunnolla ja nähdään jonkin verran ja yleensä lahjaksi vien tytön jonnekin huvipuistoon yms. Olen selkeästi nuorempi lapsen vanhemmat, niin tyttö ehkä puhuu myös mulle juttuja mitä ei välttämättä vanhemmilleen. Ollaan puhuttu paljon esim. siitä, että ketään ei saa kiusata koulussa. Arvoja voi välittää myös ilman uskontoa.
Varmaan Hellun mielestä me uskonnottomat emme saisi viettää jouluakaan?
Annille: joskus on tosiaan tällaistakin kommenttia tullut – että ”mitä te sitten vietätte joulua, olkaa töissä silloin”. Näiltä kiihkoilijoilta tahtoo unohtua, että joululla on ollut aikoinaan eri tarkoitus kuin mihin meidät on väkisin kasvatettu. Ja ihmettelen, miksi uskovaisetkin sitten raahaavat joulukuusen sisälle. Sekin on pakanallinen tapa.
Samoin nykyinen ”pyhäinmiestenpäivä” on kirkon ”varastama”. Se on aiemmin ollut sadonkorjuujuhla – ”pakanallinen” sellainen. Hui sentään… 😉
Mutta näistähän ei kiihkoilijoiden kanssa voi oikein keskustella. Heidi
Mä olin kokoajan varma et teiän pojasta tulee Valtteri 😀 ei menny siis ihan metsään!
No ei oo koiran nimi? Sellaset kommentit voi jättää omaan arvoonsa. Toi kommentti ois ehkä ymmärrettävä jos teidän pojasta olis tullu joku Tassu tai Rekku.. Ihana poika ja ihana nimi, nauttikaa koko perhe tästä ajasta?
Veikeä, ihana nimi.
Hyvä nimi! Mulla yks sukulaispoika on Viktor ja ei menny kun pari vuotta niin vanhemmat itsekin alkoi käyttää Vikke-nimeä. Vaikka alkuun vannovat että nimeä käytetään vain alkuperäisessä muodossa. Ihmiset yrittää ihan turhaan antaa hienoja nimiä joita käytännössä ei sitten käytetä. Lasten kaverit määrittää lempinimen ei vanhemmilla siihen ole mahdollisuutta puuttua, se monesti unohtuu et se vauva on joskus koululainen, teini ja aikuinen.
Ja samat sanat tosta kummijutusta, en tiedä yhtään kristillistä kummia joka jotain raamattua opettaisi.. rehtiä olla selkeesti erossa kirkollisista hommista eikä kuulua kirkkoon vaan siksi että saa kirkkohäät ja lapsen riparille.
Komea nimi pienelle suloisuudelle! Meillä 3kk:n ikäinen Emma ja voi sitä hihitystä, kun eräs sukulainen kuuli nimen – heillä kun oli ollut sen niminen koira. Että näin 😉 toisesta korvasta ulos vain tuollaiset kommentit! Olen vasta hiljattain löytänyt blogisi ja tykkään paljon tavastasi kirjoittaa! Jatka samaan malliin <3 terkuin myös kolmen lapsen äiti
Siis Vikkehän on (mun mielestä) suora suomennos Viggosta ja Viggosta tulee aina mieleen Viggo Mortensen, joka mielleyhtymänä ei ole ollenkaan huono.
Just olin tulossa sanomaan samaa! Hyvä nimi!! =)
Oi, ihana nimi pojalle tuli! Itse sitä facebookissa ehdottelinkin, siis tuota Vikkeä. =) Sopii kyllä niin hyvin teidän pojalle nimeksi ja hyvin jatkaa sitä V kirjaimella alkavia nimiä teidän perheessä. Tykkään myös teidän muidenkin lasten nimistä Vili, Vivian ja nyt vielä Vikke. =)
Älä välitä niistä ketkä sanoo että on muka koiran nimi. Voihan koira olla vaikka Keijo tai Jenni. 😀 Ei sillä oo mitään väliiä. Kaikki saa antaa lapselleen ja lemmikeilleen just sellaiset nimet mistä itse pitävät ja niin tekin ootte nyt tehneet. =) Onnea teille koko perheelle! <3 Mukavaa lukea tätä sun blogia. =)
– Tanja
Herranjumala mikä sattuma oon varmaan jo kaks vuotta miettiny että jos ikinä saisin tytön antaisin sen nimeksi vivian pohdin pitkään pojan nimeä ja päädyin että pojan nimeksi tulisi vikke! Luin tota tekstiä äsken ja silmäy meinas pomppaa ulos kun näin että teidän pojasta tuli vikke! Maailman ihanimmat nimet ikinä ja tulevaisuudessa tulee olemaan toiset vivian ja vikke ?
Ihana nimi! Mäkin yritin saada kuopukselle tuota valtteria…. ei onnistunut mutta hyvän nimen sai silti! Meillä on esikoisen kanssa 2v2kk mennyt todella hyvin, ei ole ollut yhtään mustis nyt kuuskuisesta veljestään. Thank god. Itselläni on raju synnytys takana, joten näillä näkymin kakkonen on myös viimeinen vauva, ja kyllä on vähän haikeutta ilmassa, mitä en uskonut kokevani. Esikoisen vauvavuosi oli niin yhtä helvettiä, että niiltä ajoilta ei ole myöskään hirveästi niitä positiivisia äitiysmuistoja kertynyt….. noh jos niitä tässä nyt alkaisi kertymään pikku hiljaa:) hyvää lopputalvea teille!
Ihana nimi 🙂
Hieno miehekäs nimi. Eikä tosiaan kannata välittää noista ”koiran nimi” – kommenteista. Sitä paitsi joka ihmisellä on luultavasti jossakin joku eläinkaima.
Minä olen Heidi, enkä tunne itseäni koiraksi tai koiran nimellä varustetuksi, vaikka yksi puolituttu nimesikin boxeripentunsa samalla nimellä. 🙂
Nimiäiset on hyvä tapa antaa lapsukaiselle nimi. Antaa ihmistaimen tosiaan itse myöhemmin päättää, mihin kerhoon kuuluu ja mihin uskoo. Sitten kun osaa itse ajatella asiat siten, kuten hänelle itselleen sopii.
Onnea vielä suloisesta katraasta.
Oi tuli tippa linssiin kun luin tän. Ihan kuin omia ajatuksia..kiitos kun jaat avoimesti ajatuksia ☺ mukavaa kevään odotusta