Hae
Prime Life by Umppu

Vähän syvemmissä vesissä

 

Aihe huumeet saa aina mun karvat pystyyn, mutta silti haluan nostaa aiheen esille. Nyt on ollut otsikoissa muutamakin tapaus, missä narkaavat vanhemmat, isovanhemmat tai ylipäänsä aikuiset ovat lasten seurassa. Mulle yksikin on liikaa. Ehkä tämä siunattu tila vaikuttaa omaan reaktioon vielä voimakkaammin kuin yleensä, mutta näitä juttuja en ole voinut edes avata. Niitä on kamala lukea ja mulle ainakin joka kerta nousee kyyneleet silmiin. Olenko törkeä jos sanon, että mun mielestä jokaiselta huumeiden käyttäjältä, on se sitteä äiti, isä, mummo tai pappa, mutta joka on päivittäin läsnä lapsen elämässä pitäisi otta lapsi pois? Vaikka äiti on aina äiti niin kenekään lapsen ei tulisi olla aikuisen seurassa, kuka on aineissa. Alkoholi on aivan yhtä paha.

 

Mitenkä voidaan edes hyväksyä odottavan äidin huumeiden käyttö millään tavalla? Jokaisella syntyvällä lapsella ei ole mitään mahdollisuuttaa etukäteen päättää omasta elämästään ja jokainen odottava äiti tekee itse omat ratkaisunsa. Mietin tätä asiaa lähes päivittäin, sillä törmään liiankin usein vaunuja työntäviin vanhempii, joista näkee jo kauan että ei olla selvillä vesillä. Aina kun nään tämänlaisen tapauksen, mun sisällä kasvava viha on niin käsittämätön, että joudun todella hillitsemään itseäni etten hyökkää kimppuun ja huuda että mitä vittua sää teet!

Mietin huumeiden käyttöä ylipäänsä ja vaikka kaikkia ihmisiä tulisi kunnioittaa ja käsitellä samanarvoisesti niin en vain yksinkertaisesti pysty. Jos joku haluaa mua vihata sen takia niin vihatkoot. Suomessa jopa narkkareilla on aika hyvät olot muihin maihin verrattuna. Joillain on niin hyvä säkä, että asuminen kustannetaan ja vielä annetaan ilmaiseksi neulat ja subutexit. Tätä kai kutsutaan siksi surullisen kuuluiseksi korvaushoidoksi… Haluaisin edes joskus nähdä tai tuntea jonkun, kuka tästä on selvinnyt ja viettää nyt edes joksenkin normaalia elämää,,,,, käymällä töissä ja elättämällä itsensä. Mulle saa toki erilaista näkökulmaa tähän asiaan, mutta nyt olen aika ehdoton ja suppeakatseinen asian kanssa.

Ymmärrän kääntöpuolen. Koitetaan ehkäistä tautien leviämistä ja vähentää rikollisuutta blaa blaa blaa, mutta onnistutaanko siinä? Jos mietit kuinka monta ryöstöä, pahoinpitelyä yms tapahtuu ilman että tekijä ei ole jonkin aineen vallassa. Tai mikä tekee houkutuksen esim varkauteen, jos kyseessä ei ole tarve saada jotain, mitä voi esim myydä tai vaihtaa huumeisiin. Miten meillä on varaa hoitaa näyttä käyttäjiä, mutta ei niitä lapsia?img_4245

En tiedä mitenkä neuvolassa reagoidaan äitiin, kuka käyttää huumeita.. Osaavatko he salata sen loppuun asti, vai annetaanko asian olla. En tiedä, mutta itse laittaisin surutta raskaana olevan huumeiden käyttäjän pakko vierotukseen. Tähän ei tietenkään ole rahaa, mutta miten rahaa sitten löytyy niihin huumeisiin ja neuloihin.. Mun sydän hakkaa ja verenpaine nousee kokoajan enemmän ja tuun todella vihaiseksi.

En jaksa uskoa, että kukaan huumeiden käyttäjä synnyttää terveen lapsen. Mietin aina niitä kätilöitä, jotka näkevät näitä vauvoja kenellä on syntyessää kamalat vierotusoireet,  ovat sinisiä ja elottomia tai saati sitten lasten teholla työskenteleviä, ketkä ilmeisemmin hoitavat näitä huume vauvoja ja näkevät varmasti niitä äitejäkin sielä…

Miksei näistä asioista puhuta? Miksei näille asioille tehdä mitään? Sallimmeko me huumeidenkäytön? Mua oksettaa ja ahdistaa koko asia niin paljon, että tekis mieli huutaa.

Jokaiselle lapselle kuuluu elämä ja on aivan kamalaa, että joku ihminen on pilannut sen mahdollisuuden häneltä jo kohdussa. Kaikki vauvat eivät edes jää henkiin ja se on ihan hirveetä. huumeiden käyttö lisääntyy kokoajan ja se on ongelma/asia mihin olisi puututtava ja sille olisi tehtävä jotain,

-Umppu

30 kommenttia

  1. Hani kirjoitti:

    Sen sijaan, että jeesustelet, niin mieti miten sä voisit auttaa kyseistä ihmistä. On helppoa tuomita muita ihmisiä, jos oma elämä on pumpulihöysteistä pilvilinnaa.
    Kaikilla ei ole hyvät lähtökohdat ja lapsi voi olla hyvinkin toivottu, mutta tosiasia on se, että vierottautuminen ei ole helppoa ja toiseksi joku on sen ihmisen saanut käyttämään huumeita. Kenties pistänytkin ne häneen.
    Ei ole oikein viedä lasta , koska se vie viimeisetkin halut vierottautua. Ensin on annettava mahdollisuus parantua.
    Ja se mitä me voimme tehdä, on antaa tukea. Rakastaa lähimmäisiämme niinkuin itseämme.

    • primebody kirjoitti:

      Vertaatko että mun elämä on pumpulihöysteistä pilvilinnaa? 🙂

      Uskon että ihan jokainen aloittaa huumeiden käytön itse, toki voin olla väärässä, mutta ei siitä voi aina muita syyttää. Epäien myös, että joku väkisin pistelee ketään. Sunko mielestä lapsen pitää nähdä äiti neula taipeessa makaamassa övereissä lattialla, vai mihinkä tällä kommentillasi pyrit?

      • Hani kirjoitti:

        Pyrin siihen, että tuomitsemisen sijaan säkin voisit joskus auttaa jotakuta sen sijaan , että aina haukkuisit kaikki. Nostat itseäsi jatkuvasti jalustalle haukkumalla muita.
        Tuntuuko se hyvältä?
        Ja hyväksynkö narkkaamisen? En, mutta en heti veisi lasta pois äidiltä. Se äiti saattaa olla kaulakiikussa sen jälkeen.
        Minä mieluummin autan ihmisiä kuin tuomitsen. Saan siitä enemmän nautintoa

        • Ama kirjoitti:

          Kyllä vanhemmat ovat olemassa lasta varten, eikä lapsi vanhempiaan. Lapsen tehtävä ei ole pitää äitiään hengissä! Vaan nimenomaan toisinpäin.. Lapsella on oikeus turvalliseen, rakastavaan ja huolehtivaan kotiin. Ja apua on joskus vaan turha antaa, kun paranemiseen ei olla valmiita. Uhriutuminen on niin helppoa. Kaikki on muiden vikaa. Huumeiden käyttö on oma valinta. Raskaaksi tulemiseenkin on täytynyt tehdä valintoja. Aikuisten on otettava vastuu teoistaan. Sellaista se elämä on.

          • A kirjoitti:

            Ama, hyvä kannanotto ja olen todellakin samaa mieltä.

          • primebody kirjoitti:

            Tosiaan myös raskaaksi tuleminen on tietoinen valinta.

    • Sari kirjoitti:

      Hei nyt haloo! Jumankauta lapsen oikeus turvalliseen elämään on tärkeämpi, kuin vanhemman oikeus omaan lapseensa!!! Suomessa näin ei vain ole juuri koskaan. Annetaan viimeiseen asti kaikkien riippuvaisten pitää lapsensa, ns. taputetaan vain päätä ja tuotetaan näin lisää erittäin ongelmaisia ja traumatisoituneita lapsia. Vanhemman täytyy hoitaa itsensä ensin kuntoon, ennen kuin voi ottaa vastuun lapsestaan. Tämä on ihan selvä. Eli kyllä: kaikilta riippuvaisilta lapset pois, jotta näillä lapsilla olisi edes jonkinlainen mahdollisuus tavalliseen elämään.

    • Milla kirjoitti:

      Siis apua, pitäisi antaa pitää lapsen?? Lapsen ei kuulu olla se syy vierottautumiseen!! Olen itse töissä päihdeosastolla ja kohtaan päivittäin kodittomia, päihtyneitä, rikoksia tehneitä potilaita. Meillä terveydenhuollon ammattilaisilla on VELVOLLISUUS tehdä ilmoitus lastensuojeluun, jos epäilys herää huoltajuudesta.
      En tiedä onko sinulla lasta, mutta antaisitko oman lapsesi tällaisten ihmisten kasvatettaviksi? Ensinnäkin, lapsi todennäköisesti on koditon. Toiseksi, lapsi joutuu elämään hyvin epämääräisessä yheisössä, joka täyttyy huumeidenkäyttäjistä ja mahdollsista rikollisista. Vanhemmat ovat yleensä ties missä / tiedottomassa tilassa. Ympäristö on myös yleensä hyvin vaarallinen, käytettyjä neuloja, lääkkeitä yms… Minkälainen tulee lapsen tulevaisuudesta, jos ympärillö on turvatonta ja vaarallista? Mitä jos lapsi saa huumeista tai neuloista niistä elinikäiset vammat tai jopa myrkytyksen??

      Parantuminen ei tapahdu noin vaan, vaan on vuosien projekti… Suurin osa ei pysty vierottautumaan koskaan.

  2. Jii kirjoitti:

    Oon täysin samaa mieltä sun kanssa ja tulipa jotenkin hyvään aikaan tää teksti, koska oon viime päivinä miettiny ihan samaa ja narkkarit on ahdistanu mua vielä entistäkin enemmän. Oon aina VIHANNUT narkkareita, en vaan voi sille mitään. En ymmärrä tätä, että niitä pitäis ymmärtää, koska vaikka sun elämä olis ollut millasta, teet ite sen päätöksen, että alat käyttää huumeita, sitä ei sun puolesta kukaan muu tee. Mää luulen, että kaikilla tulee elämässä enemmän tai vähemmän raskaita aikoja, mutta saat olla todella heikko, että alat niitä hoitaa huumeilla. Mua puistattaa kaikki narkkarit eikä heru sääliä ollenkaan. En voi ajatella niitä ”ihminen ihmiselle” -ajattelumallilla, koska valitettava totuus on, että ne on helvetin arvaamattomia ja saattaa kuulla vaikka millasia ääniä päässään ja tehdä hätiköityjä juttuja. Kun olin raskaana, pelkäsin aina niitä vielä enemmän kun ennen. Ja nyt kun mulla on vuoden ikänen tyttö, vaihdan todellakin kadun puolta, kun näen aineissa olevan kävelevän vastaan. Ja sitten vielä tämä, että jotkut näistä raskautuu.. Herättää mussa sellasta raivoa, ettei tosikaan. Jos haluaa pilata oman elämän, niin pilatkoon (tosin senkin sais mun mielestä tehdä jossain suljetussa tilassa poissa täältä), mutta että oot niin vitun itsekäs ja ainehimoissas, että pilaat viattoman lapsen elämän. Todellakin pakkohoitoon jokainen narkkari, joka hankkiutuu raskaaks. Yleensä oon avarakatseinen, mutta tässä asiassa mulla ei riitä ymmärrys pisaraakaan. Hyvä teksti Umppu, paljon tsemppiä loppuraskauteen ja hyvää äitiyslomaa 🙂

  3. Elanya kirjoitti:

    Olen miettinyt viime aikoina sitä, mikä ja mitkä tekijät vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja valintoihin. Huumeiden käyttäminen on pitkälti myös kasvatuksesta kiinni. Lapselle tulee opettaa mikä on oikein ja mikä väärin, mikä on hyvä kaveriporukka ja mistä tilanteesta on lähdettävä pois. Lapselle opetetaan avointa kertomista kotona, rohkeutta kotioven ulkopuolelle sanomaan ei. ”Et ole heikko, jos kieltäydyt.” Lapsi valitsee kaveripiirinsä pitkälti siltä pohjalta mitä on hänelle opetettu, ja hän uskaltaa myös jättää taakseen he, joista vanhimmiten tuleekin jotain muuta, sellaista, jonka seura ei ole hyväksi. Niin paljon lähtee kotioloista.

    On totta, ettei kukaan voi valita vanhempiaan. Vanhemmalta ei voi olettaa ”oikeaa” kasvatusta, jos hän ei ole itse saanut eväitä elämään. Mutta jokainen huumeiden käyttäjä on tiensä valinnut ja sen piirin, mihin on ”joutunut”. Olen työssäni päivittäin tekemissä narkkien kanssa. Mukavia ihmisiä, mutta niin hukassa. En edes tiedä kuinka uskaltaisin auttaa, kun se alamaailma on vaan niin erilainen ja pelottava. Ennakkoluulot huimaa päätä.

    Onko todella niin, että ihminen on heikko valitessaan kyseisen tien? On niin monta muutakin vaihtoehtoa käsitellä vastoinkäymisiä, mutta miksi valita niistä huonoin. Kertokaa lapsillenne, että kotona voi aina puhua luottamuksella. Koti on se paikka, missä voit avata sydäntä ja sua yritetään auttaa. Älä blokkaa teinin tunteita, yritä ymmärtää. Kysy mitä kuuluu, kuinka jaksat. Välitä.

    • S kirjoitti:

      Huumeiden käyttäminen ei todellakaan ole kasvatuksesta kiinni. Millä perustelet väitöksesi?

    • K kirjoitti:

      Vaikka kasvatus ja elinympäristö olisikin lapsilla samanlainen niin jokaiselle kuitenkin loppujen lopuksi muotoutuu se oma persoona ja toiset tosiaan ovat heikompia houkutuksille ym. Tästä hyvänä esimerkkinä oma perheeni ja sisaruspuoleni; isosiskopuoltani ja -velipuoltani lapsena heidän äitinsä miesystävä hakkasi ja hyväksikäytti ennen kuin oma äitini sai tämän homman selville ja pedofiilimies vankilaan sekä sisko ja veli mun äidin ja yhteisen isämme luokse asumaan pysyvästi. Sisko ja veli kävivät molemmat psykologilla ja vaikka missä ihan aikuisikään saakka, mutta kun isämme kuoli kolarissa yllättäen niin vain minä ja siskoni selvittiin asiasta yli normaalisti suremalla ja puhumalla ammattilaiselle, veljemme valitsi siinä kohtaa huumeet, kun tuli uusi iso muutos elämässä ja suru. Äitini monesti yrittänyt kaikkensa saadakseen veljemme hoitoon ja hakenut häntä millon mistäkin huumeluolista, mutta sillon kun ihminen ei ole itse halukas vieroitukseen niin se homma vaan ei onnistu. Nykyään veljemme on vähän reilu kolmekymppinen, elämä ihan rempallaan, ei tule toimeen yksinään päivittäisessä elämässä eikä aivot toimi aineiden jäljiltä enää lähes ollenkaan, on todella hidas ja pihalla, mutta kuivilla kuitenkin nykyään. Että näin.

  4. Outi kirjoitti:

    Itse sairaanhoitajana korvaushoitoklinikallakin työskenneelleenä on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka tuomitsee asioita tietämättä koko totuutta. Olen hoitanut sekä työssäkäyviä k-hoidon asiakkaita, joilla ei ole oheiskäyttöä lainkaan. Toki haittoja vähentävässä hoidossa olevat ovat niitä, joita itse varmaan tarkoitat. Eli k-hoidon ohessa jatkuu kaiken muunkin käyttö. Raskaana oleville ei pakkohoitoa/vieroitusta ole, ja se hävittäisi takuulla loputkin käyttäjät neuvoloista. Opioidiriippuvuushan on kuitenkin ihan aivokuvissa todettava sairaus, tiesit varmaan sen? Eli ei se vieroittautuminen ole todellakaan helppoa. Raskaana olevat usein joko lastensuojelun kautta kuitenkin koitetaan saada hoitoon, ja jos siihen ei suostu, niin lapsi lähtee jo laitokselta sijoitukseen. Pointti oli kuitenkin, että narkomaanitkin ovat ihmisiä, ei kukaan päätä päätyä siihen tilanteeseen, jossa elämä on helvettiä päivästä toiseen (ilman k-hoitoa) silloin kun ekan kerran kokeilee. Ymmärrän mielipiteesi, mutta ihmisiä nekäyttäjätkin on!

    • primebody kirjoitti:

      Ehkä mulla tässä on ongelmana se että oon nähnyt ihan liian läheltä ihan liian monta huumeisiin liittyvää kuolemaa. Ihmisiä on yritetty autaa mutta apu ei ole kelvannut eikä hoito kiinnostanut

  5. Liitu kirjoitti:

    Hei!
    Kyllä näistä asioista puhutaan ja niiden eteen tehdään asioita 24/7. Ei tosin kaikissa piireissä, mikä tietysti on luonnollista. Pakkohoito raskaanaolevalle narkomaanille on hieman monitahoisempi juttu, kuin mitä ensi ajattelemalla voisi kuvitella. Jos narkomaanit ohjattaisiin pakkohoitoon neuvolakäynneillä, tapahtuisi se, että he jäisivät pois neuvolan piiristä. Neuvolahan on kuitenin vapaaehtoinen palvelu. Heidän raskauksistaan ei siis tiedettäisi tällöin mitään, ennen kuin synnytyssalissa. Tämä olisi varmasti lapsen kannalta huonompi vaihtoehto. Tampereella toimii raskaana oleville päihdeongelmaisille tarkoitettu toimipiste Päiväperho, joka toimii linkkinä lastensuojelun, päihdehuollon sekä neuvoloiden välillä. Palvelu on maksutonta, päivystävää ja mahdollista koko perheelle. Uskon vahvasti tämänlaisella toiminnalla olevan paremman elämänlaadun (niin äidin kun lapsenkin) kannalta huomattavasti paremmat tulokset kuin pakkohoidolla (jolloin siis neuvola tuskin tavoittaisi enää päihdeäitejä).

    • primebody kirjoitti:

      Olemme tehneetkin päiväperhoon lahjoituksen yhtenä vuonna ja tiedän heidän toiminnasta. Asia on vaan jotenkin sellainen että en ymmärrä ja vaikka haluaisin niin silti en ymmärrä <3

  6. Jenna kirjoitti:

    Mää en itse todellakaan hyväksy huumeiden käyttöä. Kommentoin nytten tulevan sh:n näkökulmasta, joka oli juuri harjoittelussa synnyttäneiden osastolla. Pakkovieroitus raskaana ollessa ei ole vauvalle eikä äidille hyväksi vaan voi itseasiassa aiheuttaa enemmän harmia, tällöin korvaushoito on paras vaihtoehto. Päämääränä on myös olla tuomitsematta äitiä, koska tuomitseva asenne voi tarkoittaa sitä että tällöin raskaana oleva äiti ei tule neuvolaan ollenkaan. Mikä on sekä äidille että vauvalle vielä huonompi asia, tarkoitus kun olisi että valvontaa olisi mahdollisimman paljon. Synnytyksen jälkeen vauvaa joudutaan myös tarkkailemaan huomattavasti enemmän vieroitusoireiden takia.

    Onko oikein että lapsi näkee aineiden käyttöä? Ei. Onko oikein että vielä syntymätön vauva on jo syntyessään riippuvainen? Ei todellakaan. Karu totuus kuitenkin on että käyttäjän tulee itse haluta päästä kamoista eroon. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat valmiina tarjoamaan kaiken mahdollisen tuen, mutta se pitää itse ottaa vastaan. Joillekkin raskaus antaa sysäyksen päästä oikeasti aineista eroon ja laittaa elämänsä järjestykseen. Toisille ei. Syntymän jälkeen he ovat automaattisesti sosiaalihuollon seurauksessa, kuinka kauan riippuu tapauksesta.

  7. Terttu kirjoitti:

    Pakkohoito raskauden ajaksi. Oli kyse juoposta tai narkkarista. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja päihteettömän lapsuuteen. Narkkarit ei multa sääliä saa. Kuvotusta kylläkin. Oma tietoinen valinta. Aina.

  8. Nippe kirjoitti:

    Jokainen tekee valinnan ottaako päihteitä vai ei, turha täällä ammattilaisten jeesustella jos ainoa ”tieto” on kirjoista saatu….itse päihdeperheessä joutunut kasvamaan enkä toivoisi sitä pahimmalle viholliselleni; päihteet menee lapsien edelle hinnalla millä hyvänsä!! Itse en ikinä omille lapsilleni voisi tällaista lapsuutta antaa! Ja kyllä, olen itse myös hoitoalalla ja nämä sankarit ei multa sympatiaa saa??

  9. Mimi kirjoitti:

    Tekstiä olisi miellyttävämpi lukea, jos se olisi asiallisesti kirjoitettu? Elämässä ei aina mene kaikki kortit tasan, eikä kukaan rupea narkkaamisen ilosta narkkaamaan. Tukea ja ymmärrystä muille. Ja ennen kaikkea ennakkoluulottomuutta?

  10. Ilona kirjoitti:

    Heippa. Oon kanssasi samoilla linjoilla tämän asian osalta. Haluan kuitenkin tuoda näkökulmaa tuohon neuvolan rooliin. Neuvolan työntekijähän ei voi lähtökohtaisesti olettaa kenestäkään asiakkaasta mitään eli hänen on luotettava siihen, mitä asiakas sanoo. Alkuraskaudessa odottava äiti ja tämän puoliso täyttää päihteidenkäyttökyselyn, ja voi kuinka helppo sitä täyttäessä on valehdella. Jos asiakas sanoo, että hän ei käytä mitään päihteitä niin silloin on uskottava että hän ei käytä, vaikka totuus olisi aivan muuta. Surullista kyllä. Ja moni asiakashan saattaa olla erittäin taitava valehtelemaan ja peittelemään totuutta elämästään. Kaikki narkit eivät ole edes sitä päälle päin eli habituksesta ei välttämättä osaisi ikipäivänä epäillä, että kyseinen ihminen käyttää jotakin huumausainetta. Tosin suurimmasta osasta voi sen ehkä jollakin tavalla aistia ja nähdä, mutta jos ei ole mitään konkreettista keinoa todistaa esim. alkoholin tai huumeidenkäyttöä, on työntekijä aika tyhjin käsin asian suhteen. Aina voi kysyä suoraan, että käytätkö jos havaitsee esim. neulanpistojälkiä käsivarsissa, mutta jos ei ole mitään näkyvää missään, on hankala kyseenalaistaa asiakkaan sanomisia. Ja asiakassuhteen sekä luottamuksen syntyä ei edesauta epäilyt ilman todisteita. Ihanne tietysti olisi, jos nämä päihteidenkäyttäjä-äidit toisivat rohkeasti esille totuuden, jotta osattaisiin ohjata oikeaan suuntaan. Näin ei aina vain ole eikä asialle mitään mahda.

  11. Susanna kirjoitti:

    Yritän ajatella tätä asiaa myös narkkarin näkökulmasta ja tuntea empatiaa, mutta ainakin, kun itse on raskaana, empaattisuus raskaana olevia narkkareita tai pienten lasten kanssa olevia narkkareita kohtaan on olematon. Kärjistettynä oma mielipiteeni on, että jokaisella on oikeus tuhota elämänsä huumeilla, mutta ei toisen elämää. Ei sen pienen, viattoman lapsen elämää. Lapset eivät ole vanhempia varten, vaan vanhemmat lapsia varten. Ei ole oikein, että narkkari toivoo syntyvän lapsen olevan viimeinen keino päästä eroon huumeista. Haluan uskoa ja toivoa, että suomalainen systeemi toimia raskaana olevien narkkareitten tai pienten lasten kanssa olevin narkkareitten kanssa on riittävä. En vain ihan ole täysin vakuuttunut. Kyllä aikuisen ihmisen tulisi kantaa vastuu teoistaan ja olla hankkiutumatta tuollaisessa tilanteessa raskaaksi tai keskeyttää raskaus (en kannata aborttia, mutta tällaisessa tilanteessa se olisi syntymättömän lapsen etu, mikäli äidillä ei ole aikomuksia lopettaa huumeiden käyttöä) tai antaa lapsi adoptioon. Tai viimeistäänkin hankkiutua heti hoitoon, mikäli lapsen pitää.

    Olen itse elänyt ns. Pumpulissa, etten ole edes tiennyt tällaisien ongelmien olemassaolosta. Viimeaikainen uutisointi ja käyntini ruotsinlaivalla havahduttivat minut totaalisesti. Kyllä kyyneleet oli silmissä, kun lauantaina aamulla lapsiperheet tulivat innoissaan laivalle ja lapset halusivat tehdä sitä sun tätä, mutta iltapäivästä iskä tai äiti oli niin kännissä lastensa edessä, että lapset pitivät enemmän huolta vanhemmastaan, kuin toisin päin. Onneksi edes toinen vanhemmista oli aina selkeästi selvin päin.. Mutta en vain silti pysty ymmärtämään, että miksi se pää pitää vetää täyteen perhelomalla? Voisiko sen pään vetää täyteen vaikka joskus kaveriporukalla, kun lapset ovat turvallisessa ympäristössä hoidossa? Tai edes illalla, kun toinen vanhemmista on lasten kanssa nukkumassa?

    Nämä on kyllä järkyttäviä asioita.. Olen niin pahoillani jokaisen lapsen puolesta, joka joutuu elämään päihteiden käytön keskellä.

  12. Laura kirjoitti:

    Olen kanssasi samaa mieltä. Mua itseäni oikeasti inhottaa se toitotus, miten jokainen päihderiippuvainen tulisi kohdata ihmisenä ja blaa blaa blaa. Mitä jos en yksinkertaisesti tahdo – oman turvallisuuteni vuoksi? En väitä, että jokainen narkkari olisi vaarallinen, mutta on vaikea tietää, kuka on. Kokemusta on arvaamattomista ja harhoissaan aggressiivisista yksilöistä ihan tarpeeksi. Jos olen sen vuoksi huono ihminen, niin fine.

    Usein musta tuntuu, että moni alan ammattilainen ja myös muut ihmiset keskittyvät ainoastaan itse päihderiippuvaiseen. He kokevat tarpeelliseksi kehoittaa jokaista auttamaan, ymmärtämään ja kokemaan empatiaa. Kehoittavat kohtaamaan avoimin mielin ja sitä rataa. He tietävät kyllä kertoa, miten helppoa joidenkin ihmisten on ajautua siihen tilanteeseen, mutta monikaan ei tiedä millaista tuskaa se aiheuttaa päihderiippuvaisen läheisille. Kukaan ei yksinkertaisesti tiedä, jos ei itse ole ollut se läheinen. Sen näkee tuosta asenteesta, että esimerkiksi narkkarin lasta ei saisi viedä äidiltään pois, sillä se vie vanhemmalta elämänhalun ja halun parantua. Siis mitään näin oksettavaa en ole kuullut pitkään aikaan. Kuten Ama sanoi, lapsi ei ole olemassa vanhempaansa varten, vaan päinvastoin.

    Vaikka joidenkin ihmisten on helppo ajautua vääriin porukoihin esimerkiksi vaikean taustansa seurauksena ja ”ryssiä” elämänsä päihderiippuvuuden vuoksi, he tekevät kuitenkin itse jokaisen päätöksen elämässään. Sen tiedän varsin hyvin, ettei kukaan taikasauvaa heilauttamalla raitistu tai pääse kuiville, mutta on äärettömän itsekästä, ällöttävää ja yksinkertaisesti väärin, että ihminen päättää lisääntyä ennenkuin on hoitanut oman elämänsä kuntoon. Miten hän voisi pitää huolen lapsestaan, kun ei osaa pitää itsestäänkään? Lasta ei hankita raitistumisen avuksi.

    En toivo yhdellekään lapselle elämää narkkarin tai alkoholistin kanssa. En yhdellekään. Siksi luonnollisesti olen täysin sitä vastaan, että yksikään päihderiippuvainen saisi pitää lapsensa.

    Minua ei huostaanotettu, koska pelättiin sen vaikutusta äitiini. Että hän tekisi itsemurhan. Kukaan ”alan ammattilainen” ei ajatellut, millaisia vaikutuksia erittäin pahasti alkoholisoituneen äitini kanssa eläminen aiheuttaa minulle. Lapselle. Koko loppuelämäksi.

    Edelleen, jos olen mielipiteeni vuoksi huono ihminen, niin sitten olen. Mutta minulle on turha sönköttää, miten pitäisi ymmärtää.

  13. Adele kirjoitti:

    Täällä yksi selviytymistarina. 🙂 Mieheni eli kymmenkunta vuotta nuoruudestaan huumemaailmassa, monesti oli täpärällä menettää henkensä. Hän tuli uskoon ja pääsi irti huumeista. Tapasimme joitain vuosia sitten seurakunnan nuortenillassa ja ystävystyimme aluksi. Sitten astui rakastuminen kuvioihin. Jossain vaiheessa menimme naimisiin. Tällä hetkellä mieheni työskentelee pastorina ja meillä on kaksi ihanaa, tervettä lasta, odotan kolmatta. ❤ Uskoontulo on kääntänyt meidän molempien elämät ylösalaisin ja olemme saaneet aivan uuden alun. Itselläni ei ole huumetaustaa mutta nuoruudessani kävin läpi vakavan masennuksen. Nykyään olen onnellinen perheenäiti ja vaimo, nautin elämästä ja niistä ihmeistä mitä olemme mieheni kanssa saaneet kokea. Lapset ovat niistä rakkaimpia ja tämä avioliitto!

    Siunattua syksyä jatkoa ja odotusta sinulle Umppu, tykkään räväkästä ja suorasta tyylistään. Kaikkea hyvää teidän koko perheelle! ❤

  14. Adele kirjoitti:

    Voihan nenä kun tää puhelimen ennakoiva syöttö vääntää tekstiä mieleisekseen ja tuonne livahti kasa hassuja sanoja! ?

  15. Johanna kirjoitti:

    Hei.
    Varmasti elämäntilanteesi raskaana ja pienten lasten äitinä saa sinut huomioimaan kaiken pahan ympäriltäsi, miltä haluat lapsiasi suojella. Yksi niistä valitettavasti on huumeet.
    Ammattilaiset tekevät varmasti kaikkensa näiden raskaanaolevien huumeidenkäyttäjien ja heidän tulevien ja olevien pienokaisten eteen, voin vannoa. Tampere on tässäkin jopa valtakunnallisesti kehittynein kunta Päiväperhon ansiosta. Olen työskennellyt pitkään kyseisessä paikassa.
    Oikein hyvää ja onnellista odotusta sinulle <3

  16. Huoh.. kirjoitti:

    Pakko kans tähän soppaan oma lusikka laittaa.. Hoitoalan ammattilaisena ja varsinkin vastasyntyneitä hoitaneena olen rajusti sitä mieltä, että huumeriippuvaisilta naisilta pitäisi piuhat pistää tukkeeseen siksi aikaa kun on koukussa.. Ihan vaan etteivät pääsisi lisääntymään ennenkuin ovat kunnolla kuivilla! Niin ärsyttää katsella vieroitusoireisia lapsia heti syntymän jälkeen ja se vauvojen Morphin-korvaushoitokin kestää useimmiten monta viikkoa! (tietysti myös tapauskohtaista) Lisäksi, kun eihän ne ongelmat ollenkaan lopu sen Morphin-korvaushoidon jälkeen vaan pahimmat ongelmat näkyvät vasta vanhemmalla iällä keskittymisessä ja oppimisvaikeutena ynnä muina ongelmina…
    Muutaman kerran kuullut näiden äitien suusta (joilla mahdollisesti jo useampi aikaisempi lapsi sijoituksessa), että jos ei tätä lasta saa pitää niin hankkii sitten vielä uuden! Että näin!
    Lisäksi niin paljon pareja jotka olisivat varmasti maailman parhaimpia vanhempia mutta eivät lapsettomuuden vuoksi voi saada lapsia ollenkaan ja sitten nämä useimmiten sikiävät minkä kerkeät… huoh… tietysti näitä lapsia ja perheitä hoitaessa ei saa omat asenteet ja mielipiteet näkyä mitenkään, mutta tämä onkin vain näin henkilökohtainen mielipide.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *