Hae
Prime Life by Umppu

Kun omaa aikaa ei vaan ole…

 

Aina sanotaa, että tää on ohimenevä vaihe eikö? Meillä ei oo juurikaan ollut mitään ihmeellistä Vivianin kanssa hetkeen, kunnes nyt kun tarha alkoi. Musta tuntuu, että ikenet on aivan kovat ja hampaita on tulollaan varmaan useita kerralla, mikä tekee illoista/alku yöstä kamalan. Lapsi itkee ja pöyrii sängyssä ja vaihtaa miljoona kertaa asentoa. Räkää ja kuolaa on joka paikassa ja pidetään huoli, että äiti ei missään tapauksessa saa nukuttua. Koitat kaikkes ja tuntuu, että mikään ei auta. Sydäntä raastaa, kun ottaisit kivut itsellesi toisen puolesta ja tekisit mitä vaan, että lapsi saisi nukua kunnon unet.

Meillä oli jo pitkään niin, että Vivian vaan kannettiin sänkyyn ja se jo sielä iltamaidon ja nukahti. Ei tarvinnut sen kummemmin nukutella.  Nyt on varmasti niin paljon kaikkea uutta tarhassa ja sitten, kun siihen lisää hampaiden tulon, niin illat on todella rauhattomia. Välillä nukuttamiseen saattaa mennä jopa 2 tuntia. Kello alkaa olemaan jo kymmentä tai yhtätoista, kun lapsi nukahtaa. Itsellä on työpäivä takana ja arjen askareet jotenka siitä usein kaadun itsekkin suoraan sänkyyn. Muistan kun joskus ihmettelin vanhempia, jotka kököttävät lastenhuonessa niin kauan, kun lapsi nukahtaa, mutta ymmärrän heitäkin. Ei tulisi kuuloonkaan, että huoneessa ei olisi kukaan, koska nukahtamisesta ei silloin tulisi ainakaan mitään. Nyt on vaan sellainen vaihe, että sitä aikaa ei ole itselle ja sen kanssa on elettävä. Lapsi kehittyy yhden ikävuoden aikana paljon ja musta tuntuu, että päivittäin tulee paljon uutta. Nyt tulee jo muutamia sanoja kuten äiti, isi ja kakka 🙂 Ne on kai ne yleisimmät.

Ekan tarhäpäivän jälkeen opittiin kiipeämään tuolille ja nyt niille kiivetään kokajan. Ollaan asennettu rappusiin turvaportit ja niitäkin piti hankkin 4kpl ennen kuin löyty sopivat. Meidän rappuset ei ole ihan helpoimmasta päästä ja mulla meinas mennä jo hermot, kun hetken kun silmä vältti neiti oli kiipeämässä. Ylös meno varmaan onnistuisikin helposti, mutta se alastulo on todella pelottava ja ihmettelen aina, miksi lasten pitää mennä, sitä kapeinta kohtaa portaissa.

IMG_4826

Tällä viikolla alkaa Viin sähly ja ens viikolla alkaa mun jumppamaikan hommat. Koitan saada pidettyä koko kauden treenejä ja toivon, että vointi antaa myöden siihen hommaan. Juuso lähtee loppu viikoksi vielä työreisuun niin hässäkkää riittää.  Kun tässä vertailin painoa Vivianin odotukseen, oli mulla tälä hetkellä melkein 10kg enemmän painoa. Kaikki olen tehnyt samalla tavalla ja itseänikin ihmetyttää, mitenkä se voi olla niin. Mulla on ollut viime viikosta alkaen muutamia supistuksia, joita mulla ei muista raskauksista ole ennenaikaisesti ollut. Muuten olo on ollut koko raskauden todella hyvä.

Hankalaksi toki tekee lapsien kantaminen, kun vatsa alkaa olemaan jo pahasti tiellä, mutta repulla se onnistuu vielä moitteettomasti. Hankin jo kasan käytettyjä vaatteita ja ostin valmiiksi sairaalavaatteet. Muuten kaikki onkin jo valmiina. Hankin tuplarattaat ystävältäni ja ne on sellaiset, että aisaa voi kaventaa leveys suunnassa ja tällä hetkellä ne meneen sinkkuna ja kun vauva syntyy, niin Vivian mahtuu hyvin kyytiin. Mua oiken aina naurattaa, kun mietin tulevaa ja sitä tilannetta, kun painan tua meneen 🙂

IMG_4777

 

Just eilen laskin, että ei tässä oo enää töitä jäljellä kun pari kuukautta, ennekuin äippäloma taas alkaa. Vaikka moni kuvittelee, että hommat on tuttua niin se mikä on täysin uutta on se, että mukana onkin nyt 1.v sähläämässä. Vauvaa ei juurikaan voi laskea silmistä, koska et voi tietää mitä tapahtuu. Pitää muistaa, että lapsen on vain hetken pieniä ja tästäkin ajasta pitää muistaa nauttia. Vili on taas jo niin iso, että äiti on jo so last eikä seurakaan enää juuri kelpaa, kun äärimmäisessä hädässä.

-Umppu

13 kommenttia

  1. Mari-Eeva kirjoitti:

    Kyllä se siitä ??. Päivä ja yö kerrallaan.

  2. Kolmen äippä kirjoitti:

    Nestemäistä Panadolia? Olen itse ollut aika tiukan lääkevastainen, mutta neuvolan terveydenhoitaja sai minut uskomaan, että lapsi on hampaiden puhkeamaisen vuoksi oikeasti todella tuskainen ja kipua ”saa” lääkitä. Panadolilla yöt rauhoittuivat ja kaikkien elämänlaatu parani.

  3. Milla kirjoitti:

    Hei,
    Nyt en voinut olla kommentoimatta. Miksi tämä Sinun blogi on muuttunut tällaiseksi ”elämästä valittamiseksi” ?? Nykyään melkein joka kirjoituksesi sisältää kurjasta elämästäsi valittamista.. Miksi pitää tehdä väkisin lisää lapsia , kun pitää valittaa ja vinkua kun on niin kiire ja ei ehdi sitä ja tätä, ja ei ole omaa aikaa… Huoh. Kaikkihan me tiedämme että kun lapsia tekee , niin se ns ” oma aika ” häviää. Ja elämä on työssäkäyntiä ja kodin ja lastenhoitoa. Jos tuntuu että tarvitsee omaa aikaa ilman lapsia , niin sitten täytyy järjestää lapsille hoitaja ja lähteä vaikka yöksi hotelliin tai jotain vastaavaa.
    Enään en valitettavasti jatka blogisi lukemista, kun ei enään ole monipuolista ja ILOISTA positiivista luettavaa.

    T. 3 lapsen työssäkäyvä ,puhtaankodin ja kiireisen elämänsä onnellinen Äiti.

    Ps. Lapsen hammas särkyihin löytyy nestemäinen Panadol tai geelimäinen lääke ( erityisesti hammas särkyyn)

    • primebody kirjoitti:

      On se onni että jollain on kiireisen elämän lisäksi puhdas koti :). Ehkä ei kannata arvosella toisen elämää, jos siitä ei totuutta tiedä. Hoidan tällä hetkellä kahta eri yritystä ja koitan lutvia kotia remontin keskellä. Kysyn, että miksi en saisi sanoa ääneen, että elämä on joskus raskasta? Onko se sulta pois? Mun elämä ei ole kurjaa, mutta itse en henkilökohtaisesti jaksa lukea kirjoituksia, missä elämästä annetaan kiiltokuva pinta, mikä on totuudesta kaukana. En tarkoita että pitää valittaa, mutta elämässä on välillä haasteita ja sille ei voi mitään. Hassua, että myöskin kuvitellaan etten ole esimerkiksi antanut lapselleni oloon helpottavaa lääkettä :).

      • Maru kirjoitti:

        Mä en taas ymmärrä sitä, miten jotku jaksaa valittaa siitä mitä joku toinen postaa. Paljon kivempi lukee rehellisesti kirjotettua tekstiä, kun sitä et ”ai että mun elämä vaan on koko aika täydellistä ja helppoo” ku ei se niin aina mee. Jokaisella varmasti on niin sanotusti hankalempia ja helpompia vaiheita.

  4. Kata kirjoitti:

    Pakko oli kommentoida ensimmäistä kertaa, kun millan kommentti sai sappeni kiehumaan. Itse luen tätä blogia juuri siksi, että täällä ei asioita silotella. Jokaisessa ”negatiivisessa” postauksessa on rivien välistä kyllä luettavissa se onnellisuus perheestä, työstä tms. ja valoa tunnelin päässä asenne. Lapsiluku ei sano yhtään mitään arjen rankkuuteen, eri perheiden tilanne ei ole koskaan verrattavissa toisiinsa. Jokaisella on oikeus väsyä ja sanoa se ääneen oli lapsia yksi terve tai monta sairasta. Lisäksi kaikilla ei ole helppo saada lapsille hoitajaa, vaikka haluaisikin. Terveisin 4 pikkulapsen äiti ja paskainen koti

  5. Nina kirjoitti:

    Heippa,

    Ihan toiseen asiaan kysymys mutta myyttekö tätä tuotetta kun teillä kyseistä sarjaa on myynnissä: Kevin Murphyn Hair Resort Beach Look Texture Spray??

    Kiitos vastauksesta 🙂

    • Nina kirjoitti:

      Moikka,

      Kun kerkiät niin olis kiva jos voisin saada vastauksen tuotekysymykseen koskien murphyn tuotetta?

      • primebody kirjoitti:

        Suosittelen aina tuote asioissa soitamaan esim suoraan primeen. Blogi asiat hoidan aina kotona, jotenka en aina vaan muista tsekata tilannetta. Tuote on meidän valikoimissa, mutta en osaa sata varmaksi sanoa onko sitä just hyllyssä. Yleensä on. 🙂

  6. Laura kirjoitti:

    Tuli mieleen että voisitko pyytää miestäsi vaikka nukuttamaan Vivianin välillä? En tiedä vuorotteletteko näissä lastenhoitojutuissa? Kirjoituksista saa sen kuvan että sinä teet lähes kaiken ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *