Hae
Prime Life by Umppu

Onko nainen kauneimmillaan raskaana?

                                                                                                                         sisältää kaupallisia linkkejä*SAMSUNG CAMERA PICTURES

Mekko  House of Brandon TÄÄLTÄ 22,99e

 

Moni sanoo useastikkin naisille heidän raskaana ollessaan, että näytätpä kauniilta. Toisinaan se olo ja tunne saattaa olla hyvinkin seesteinen ja osa äideistä onkin koko odotusajan onnensa kukkuloilla ja voi hyvin. Olen kokenut kolme täysin erilaista raskautta ja tämä on ensimäinen kun voin sanoa ääneen, että voi todella hyvin ja tietyllä tapaa nautin tästä raskaudesta ihan erilailla, kuin ennen.  Olin aika nuori kun aloin odottamaan Viliä (24.v) ja en juurikaan muista siitä odotuksesta. Vivianin odotus on niin tuoreessa muistissa, että mietinkin nyt jälkeenpäin, että kamalaa jos tämä olisi ollut samanlainen raskaus. En voinut millään osa alueella silloin hyvin ja sitä oli se raskauden hehku kaukana.

Mun vatsan kasvukin on hieman rauhoittunut ja toivottavasti pysyykin nyt hieman edes aisoissa. Raskaana on toisaalta ihanan helppo olla ja pukeutua, kun ei tarvitse sen kummemmin miettiä tursuaako joku jostain, koska kaikella on lupa hieman tursuta :). Nyt koen, että raskausvatsa on ihan söpö ja jopa tietyllä tapaa pidän siitä, koska se ei tee ainakaan vielä mulle tukalaa oloa, minkä se on aiemmin tehnyt. Ehkä se kun on niin lyhyt väli edellisestä tekee sen, että vatsan alueen iho ei ollut vielä edellisestäkään ihan palautunut ja nyt ei koske jatkuvasti ihoon. Käytän yleensäkkin raskaana tavallisia vaatteita. Toki muutamat mama leggarit ja housut on aina hankittava, mutta muuten siirryn vain isompaan kokoon.

 

Olen päässyt jo siitä vaiheesta yli, että pitää tunkea itsensä mahdollisimman pieneen kokoon 🙂

SAMSUNG CAMERA PICTURES

Toppi TÄÄLTÄ

Neule TÄÄLTÄ

Kun vaate on hieman normaalia isompi niin se ei myöskään veny pilalle. Toivon, että ei tule kovin kylmä alkutalvi niin mun ei tarvi hommata erikseen mitään suurta talvitakkia.

En ole juurikaan jaksanut rasvailla ihoa sen kummemmin, kun ennen olin siitä ihan neuroottinen. Sitä muuttuu itselleen armollisemmaksi jatkuvasti ja sekin tuntuu tietyllä tapaa todella hyvältä. Musta olis hirveetä ajatella, että heti synnytyksen jälkeen mun suurin ongelma olisi miltä minä nyt näytän ja aloittaa esimerkiksi jokin dieetti.

Kun imettää on hyvin tärkeää pitää huoli siitä, että syö tarpeeksi. Toivon että uusin tulokas olisi alkuun yhtä hyvä nukkuja kun edelliset ja vaikka kuka neuvolassa sanoisi mitä painosta niin luotan itseeni. Mun kumpikaan lapsi ei ole tarvinnut öisin imetystä, mikä on ollut aivan mahtavaa. Toki pitää osata myös varautua sihenkin, että joutuu valvomaan yöt, mutta onneksi siihen on vielä aikaa ja koitan nukkua sitä ennen varastoon. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että vauvaa pitää herättää syömään, jos siis esim painon kanssa ei sen kummemmin ole ongelmia. En tajua muutenkaan noita käyriä, jotka on kaikille samat. On äiti sitten 155cm tai 190cm pitkä. Moni asia on varmasti geeneistä kiinni ja on hassua, että ihmiset tungetaan johonkin tiettyyn muottiin.

Joku saattaa muistaa, kuinka mulle sanottiin neuvolasta alkuun, että Vivian on alipainoinen ja nyt se olikin jo reippaasti ”ylipainoinen”….

SAMSUNG CAMERA PICTURES

Neule TÄÄLTÄ

Musta raskaana on ihana pukeutua löysiin vaatteisiin, mitkä ei juurikaan purista mistään. Rakastan isoja mekkoja, joita onkin syksyä varten paljon jemmassa.

House of Brandonin valikoimista mulle on aina löytynyt luotto vaatteet myös odotusaikana. Käy tsekkamassa valikoima TÄÄLTÄ

Mua naurattaa, mutta oon jo siirtynyt imetysliiveihin, sillä ne on niin mukavat päällä ja kun koko taas kokoajan kasvaa, niin ei purista mistään. Kun varsi on sen 155cm niin ei jää montaa senttiä tilaa vatsalle ja siksi usein loppuraskaudesta onkin aika tukalat paikat.

Kun itse on raskaana, niin sitä ei juuri nää, kun raskaana olevia naisia. Valehtelisin jos väittäisin, että suurin osa näyttää todella kauniilta ja heistä oikein huokuu se raskauden hehku. On ihana katsella nuorta paria, jotka odottavat esikoistaan ja silittelevät vauva vatsaa vuorotellen. Olen sitä mieltä, että nainen todella hehkuu raskaana, vaikka se ei aina siltä tunnu.

Mulla on odotusta vielä reilu 3 kk jäljellä ja tavallaan olen vään haikein mielin. Koitan tehdä mieleni kanssa sopimusta siitä, että tämä on se viimeinen kerta, kun olen raskaana, sillä ainakaan suunnitelmissa ei ole neljäs lapsi. Mulla on aina ollut kolme haaveena ja nyt se haave on toteutumassa. Liikutun joka kerta, kun nään pienen vauvan ja mietin mitenkä regoin siihen tulevaisuudessa, kun alitajuisesti tiedä, että itselläni ei sellaista tule enää olemaan.

SAMSUNG CAMERA PICTURES

 

Onneksi mulla on paljon ystäviä ja ehkä siskoista jompi kumpi tekee vielä lapsia niin saan tyydytettyä mun ikuista vauvakuumetta nuuhkimalla heidän lapsia <3

 

Mikä fiilis teillä on ollut raskaana ollessa? Onko olo ollut ihanan kaunis ja seesteinen vai se toinen äärIpää pahoinvoiva merilehmä 🙂 ?

Mun odotusta voi muuten surata myös Instasta @umppu

-Umppu

 

 

 

14 kommenttia

  1. Ida kirjoitti:

    Vielä toistaiseksi aivan kamala olo, mutta olenkin vielä alkuraskaudessa. Odotan kyllä innolla mahan kasvua ? Sä kyllä hehkut!! ❤️

  2. Jenna kirjoitti:

    Täällä ilmottautuu yks pahoinvoiva merilehmä! Ja se on kyllä jättäny arvet syvälle sisään, koska en jotenkaan pysty vielä ees harkitsemaan toista raskautta, kun ensimmäinen oli niin järkyttävä. Entä jos toinen raskaus on samanlainen? Voin sanoo, että en muista tunteneeni kertaakaan siitä raskauden ihanaa hehkua. Mutta hienoa, että sinä olet ainakin saanut myös sen kokea, aiemmista vaikeista raskauksista huolimatta! ♡

    • primebody kirjoitti:

      Se olikin yksi syy miksi kirjoitin tämän, koska en ole aiemmin sitä kokenut ja se tuntuu nyt todella ihanalta ja komppaan sua, sillä oloni on ollut aika karsee aiemmat raskaudet. Haluan että äidit eivät lannistu ja pääsevät yli niistä ikävistäkin kokemuksista <3

  3. nasuli kirjoitti:

    moikka
    haluaisin kommentoida hieman tuohon taulukko asiaan. olen myös monesti miettinyt miksi pitää kaiken mennä taulukoiden mukaan. itse olen rv 33 ja neuvolassa on valitettu sf mitasta kun on niin suuri. itse olen hyvin saman mittainen kun sinäkin.esikoisesta mitta oli myös aina suuri ja koitinkin neuvolatädille sepustaa että ei mitta voi olla kaikilla sama ja lyhyellä äidillä on vähemmän tilaa lapselle kun pidemmällä mutta ei mene jakeluun. poikamme kasvaa myös pituudessa alakäyrällä ja siitäkään ei neuvolassa oikein tykätä. ei 156cm äiti ja 167cm isä saa isoa lasta aikaan.paljonko sinulla on sf mitta ja ovatko lapsesi syntyneet millä raskausviikolla ja minkä kokoisena

  4. Jepsu kirjoitti:

    Mulla on nyt 37+3 ja vikoja viikkoja viedään. Olen ollut yllättävän armollinen itselleni tän muuttuvan kropan kanssa, jotenkin tuntuu luonnolliselta, ettei nyt kiinnosta kilot eikä muodot. Onhan sille oikein hyvä syy. Olo ei silti ole todellakaan hehkeä, vatsa on todella pinkeä ja iso, jalat turvoksissa. Ja ärsyttävintä on se, että ihmiset pitävät oikeutenaan kommentoida tuota vatsan kokoa. Oli kyseessä sukulaiset, perheenjäsenet tai ventovieraat, en jaksaisi enää kuunnella kauhistelua mahan koosta. Kyseessä on kuitenkin täysiaikainen vauvamaha, onko se nyt ihme jos se on iso?? Tsemppiä sinne loppuodotukseen!

  5. Elisa kirjoitti:

    Täällä on menossa rv19+4 ja olo on aika hyvä 🙂 Tämä on toinen raskaus ja koen että on monellakin tapaa paljon helpompi kuin ensimmäinen, ei ainakaan kerkeä joka ikistä oiretta kyttäämään kuten ekassa rakkaudessa. Maha on jo nyt melko iso ja varmasti siitä suuresta sf-mitasta saa taas neuvolassa kuulla, kuten myös verenpaineesta ja painosta. Mutta nyt en ota itse niistä stressiä niin kauan kun oma olo on hyvä ja tiedän eläväni terveellisesti 🙂 ihanaa odotusaikaa Umppu <3

  6. Ihan kohta äiti kirjoitti:

    Olen ns. kypsempään ikään ehtinyt (34-v) esikoisen odottaja, ja raskausviikkoja on täynnä 40+3. Olen alkuraskauden kuvotusta lukuunottamatta voinut paremmin kuin kymmeneen vuoteen! Vihdoin olen malttanut oikeasti kuunnella kehoani ja sen tarpeita, olen voinut treenata koko raskauden 3-4 kertaa viikossa ja säästynyt liitoskivuilta ym. Painoa on tullut just sopivasti ja turvotusta ei ainakaan näy yhtään. Mahan kasvu ahdisti hetken joskus puolenvälin jälkeen, mutta sittemmin oon vain nauttinut tästä erityisestä, nopeasti ohimenevästä tilasta 🙂

    Ihanaa raskauden jatkoa sinulle!

  7. Ilona kirjoitti:

    Hei! Minä taas en ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä, miksi vanhemmat loukkaantuvat siitä, että neuvolassa seurataan kohdun tai lapsen kasvua käyrien avulla. Ne on tarkoitettu sitä varten, että voidaan havaita mahdolliset poikkeavuudet kasvussa. Lapsi saa kasvaa sillä alimmalla tai sitten ylimmällä käyrällä ihan rauhassa, kunhan kasvu etenee siinä johdonmukaisesti ja tasaisesti. Mutta jos käyrästöllä kasvu alkaa yhtäkkiä jätättämään tai vastaavasti nousee liikaa, voi kyseessä olla jokin sairaus tai hyvin epäterveelliset ruokatottumukset, jotka kummatkin ovat tietysti haitaksi lapsen kehitykselle. Tällöin on neuvolan tehtävä puuttua kasvuun ja sanoa asiasta vanhemmille. Yksittäinen mittaus ei vielä kerro mitään, ja esim. jos pienen vauvan paino nousee liian hitaasti, saattaa neuvola ehdottaa lisäpunnitusta hieman aiemmin kuin tavallisesti -ihan vain vauvan hyvinvoinnin kannalta. Tästä ei pitäisi vanhemman ottaa itseensä 🙂 Se on sitten asia erikseen, jos aletaan valittamaan alimmalla käyrällä kasvavan lapsen koosta, jos kasvu on kuitenkin sille omalle käyrälle tyypillistä ja etenee tasaisesti. Samoin sf-mitta voi heijastella sikiön kasvun sekä lapsiveden määrän poikkeavuuksista, ja sen takia sitä kohdun kasvua seurataan. Tarkoitus sillä ei ole kuittailla äidin, että ”hahaa onpas sulla kertynyt raskauskiloja!” vaan esimerkiksi havaita jos sikiö kasvaa liian suurena ja näin ollen alatiesynnytys voi koitua hankalaksi tai sitten liian pienenä, mikä voi taas kertoa siitä, että vauvalla ei ole kaikki hyvin kohdussa ja esim. istukka ei toimi kunnolla jne. En tiedä, mitä sinä Umppu tarkoitit tämän postauksen kohdalla, mutta halusin vaan jakaa oman näkemykseni ainakin ihan yleisellä tasolla. Usein nimittäin törmää siihen, että loukkaannutaan siitä, että lapsen (tai kohdun) kasvuun puututaan, vaikka tarkoituksena on ainoastaan varmistaa, että kaikki on kunnossa.

    • primebody kirjoitti:

      Joo en siis missään tapauksessa ole loukkaantunut siitä ja mielestänin niitä pitääkin seurata, mutta ainakaan meidän lapset eivät ole koskaan saaneet kasvaa niillä omilla käyrillä vaan siitä on tullut sanomista ja aika negatiiviseen sävyyn esim nyt Vivianin kohdalla. En ole normaalisti ylipainoinen eikä omasta painostani ole koskaan sanottu mitään, mutta viimeksi musta tuntu, että jurri oma imetykseni kärsi siitä kun mun toiminta äitinä kyseenalaistettiin, etten anna tarpeeksi ruokaa ja sitten seuraavalla käynnillä oltiinkin ylipainoisia. Mulle sanottiin, että herätä vauva 3:n tunnin välein mikä oli mun mielestä aivan perseestä kun ei kaikki lapset ole samanlaisia. Eli siis pointtina, että hyvä että seurataan, mutta asiat pitäisi suhteuttaa.

  8. Amanda/sillyblondie.com kirjoitti:

    Mulla minimani nyt 1v 1kk. Seuraava lapsi siintää jo haaveissa, mutta raskaus ei. Voin super hyvin, mutta inhosin miten kömpelöksi sitä muuttui. Kroppa ei tuntunut omalta ja vitutti (anteeksi) ne kilot joita tuli vaikka miten yritti syödä terveellisesti. En todellakaan tuntenut oloani hehkeäksi. Toivon niin, että seuraavassa raskaudessa olisi toisin.

  9. Jenna kirjoitti:

    Itsellä ei vielä ole lapsia, mutta toivon sinne tulevaisuuteen helppoa. Äidin sanoin mulla on kuulemma semmonen tuuri että, kun muille ei ole kaksosia tullut niin ne sitten tulee mulle… 😀 Meillä siis suvussa kaksoset molemmin puolin suht. yleisiä. Tuo kommentti ei kyllä mua lohduttanut yhtään.

    Mutta asiaa lähdin kommentoimaan tosiaan siltä kantinta että olen valmistumassa oleva sh, ja itseä aina ihmetyttää nuo että orjallisesti mennään keskivertojen ja käyrien mukaan. Siis ainakin meille on painotettu sitä, että käyrät ovat vain keskiarvo ja jos jompikumpi vanhemmista on hyvin pitkä tai lyhyt niin silloin ei mennä sen keskiverron mukaan. Ja siis nimenomaan painotetaan että jos tähän raskauteen/vauvaan tulee yhtäkkisiä muutoksia niin niitä pitää seurailla. Enemmänkin ns. ohjenuora kuin raamattu jota pitää ehdottomasti noudattaa. Samaten painotetaan että vanhempia ei saa syyllistää/painostaa, koska jokainen vauva ja perhe ovat erilaisia ja ei ole yhtä oikeaa tapaa.
    Esim. Jos vain mahdollista niin imetykseen rohkaistaan, mutta ei missään nimessä saisi painostaa/syyllistää jos ei syystä tai toisesta onnistu.

    En sitten tiedä johtuuko tällaiset tapaukset jostain tietynlaisesta rutinoitumisesta työhön vai olisiko sitten siihen käyrään niin helppo tukeutua ja sitten unohdetaan soveltaa sitä oikeaan elämään.

  10. Riina kirjoitti:

    En ole ollenkaan asiantuntija näissä käyräasioissa, mutta omalla kohdalla huomasin tuon 3 tunnin välein ”herätyssäännön” olevan tärkeä nimenomaan maidon nousun ja sen riittävyyden kannalta, ei niinkään lapsen kasvun 🙂 sain mielestäni surkeaa imetysohjausta ensimmäisen lapsen kohdalla, mutta onneksi siskoni (terveydenhoitaja ja äiti-ihminen) opastuksella imetys lähti käyntiin ja se onnistui sen jälkeen hyvin. Nyt toisen lapsen kohdalla aloin ensimmäisen vuorokauden jälkeen imettää tiuhaa tahtia (max 3h välein) ja maito nousi ja sitä on riittänyt hyvin! Oman kokemukseni mukaan herätä ei tartvitse kellon kanssa kovinkaan monena yönä sen jälkeen, kun imetys on hyvin käynnistynyt. Sitten maitoo kyllä riittää ihan vauvan oman heräilyn tahtiin. Vaikka kaikenlainen neuvominen on vähän ärsyttävää, halusin silti kirjoittaa tämän, jos siitä olis jollekkin vinkkiä. Itse allekirjoitan sen täysin, että imettää todella täytyy vähintään 10-12 kertaa vuorokaudessa, johon ei pelkkä päiväaika riitä paljon nukkuvan lapsen kanssa, että maito lähtee ”tilaukseen”
    T. Ensimmäinen lapsi 6kk täysimetyksellä ja toisen kanssa nyt 4kk takana ?

  11. Rosas kirjoitti:

    Hei,ei liity mitenkään aiheeseen,mutta muistutat joissain kuvissa/kuvakulmissa hyvin paljon edesmennyttä näyttelijää Miina Maasolaa.Molemmat kauniita naisia☺ Onnellista odotusta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *