Ai että mää rakastan mun kroppaani
Kesä on sitä aikaa, kun helmat lyhenee ja on ne muutamat päivät, kun voi viettää rannalla aikaa bikineissä. Se ei kuitenkaan ole kaikille se odotetuin juttu ja varsinkaan silloin, jos se oma kroppa ei anna itselle lupaa olla millainen se on. Kun mennään se reilu 10 vuotta taaksepäin niin muistan todellakin millaista oli mennä rannalle. Kauhee meikki päällä (ei voinut tosiaankaan uida), just pakasta revityty bikinit, iho öljyssä, tukka laitettuna ja tietenkin auki jne. Aurinkoa otettiin pahimmillaan tietty kellonaika per puoli ja aina piti näyttää todella coolilta. Hirvee reeni ennen kesää, että kroppa oli mintissä. Hahahahah kuinka hassun hauskaa ja naurettavaa touhua. Sitten viä vedettiin siihen päälle itseruskettavaa, että varmasti oltiin ruskeita.
Mun on pakko sanoo, että huvittaa vaan oma käytös silloin, mutta se oli sitä aikaa ja onneks jo mennyttä. Nytkin huomaa, kuinka ihmiset ottavat itsestään kuvia ja käyttävät siloittavia filttereitä, korjatakseen omia vikoja.Osa hoikistaa vartaloaan nii, että kuvassa olevat seinät vääntyy jne. Vaikka niillä onkin kiva joskun leikkiä niin ei se muuta sitä todellisuutta (itsekkin käytän silloin tällöin filttereitä). Mitä vanhemmaksi tulee, sitä kasvaa henkisesti ja ainakin tällä hetkellä mulle on aivan sama ”miltä näytän bikineissä”. Varsinkin raskaana ollessa niitä kiloja tulee ja kroppa muuttuu väkisinkin. Annan itselleni sen hetken nauttia siitä raskaudesta ja vielä kun tämä on raskaus,mistä voi jo sanoa nauttivansa. Jokainen arpi ja sellulitti muhkura muistuttaa mua monestakin asiasta. Mua ei haittaa vaikka joku nuori naisen alku päivittelee, mun muhkeaa, hieman muhkuraista takapuolta, sillä oon sen kanssa ihan fine. Kaikki ollaan erilaisia ja ainakin itse pidän siitä etten kuulu mihinkään tietyyn muottiin.
Vaikka olen sisimmässä päättänyt, että kolmannen lapsen jälkeen aion laittaa itseni kuntoon, niin en tee sitä sen vuoksi, että voisin näyttää joltain ja esitellä itseäni, vaan siksi, että jaksan paremmin ja voin hyvin. On ihana esimerkiksi seurtata täällä FF:lla bloggavaa Monnaa, kuka jaksaa energisesti liikkua vauvavatsansa kanssa ja pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Tekisin itsekkin nyt samoin, mutta mulla on tässä lisäksi pari lasta hoidettavana ja koti ja vielä töissäkin pitöisi käydä ja aika on aika kortilla. Koitan liikkua kävellen mahdollisimman paljonja olla muuten nyt aktiivinen ja ehkä aloittaa treenaamisen, kun Vivian aloittaa päiväkodin.
Mun jalkoihin on tullut taas selluliittia ja selviän siitä sillä, että pidän hieman pidempiä helmoja. Mun ei tarvitse tunkea itseäni epämiellyttäviin minishortseihin ihan vaan siksi, koska en halua ja ne tuntuvat epämukavilta. Haluan tällä kirjoituksella sanoa, että koittakaa oppia hyväksymään itsenne sellaisena, kun olette. En koskaan kannusta ihmisiä elämään epäterveellisesti, vaan haluan koittaa kannustaa liikkumaan oman hyvinvoinnin vuoksi, eikä siksi että ajattelette: mitä muut musta ajattelee tai miltä näytän. Liikunnan pitää tuoda iloa ja energiaa <3
Tosiaan eilen saavuttiin kotiin mahtavalta ja antoisalta reissulta ja lupasin kertoa hieman Pärnun tärppejä omien kokemusten perusteella. Mun uusi rakkaus oli ehdottomasti Hedon Spa hotelli. Ensimäinen Tervise paradiis ei ollut mitään verrattuna tähän. Meillä oli perhehuone, eli kaksi hotellihuonetta yhdistettynä väliovella, jolloin lapset nukkuin toisella puolella ja aikuiset toisella. Hotelli on uusi, mitä en tajunnut oikein heti, koska itse kylpylän osa on ollut siinä jo ties kuinka kauan ja itse hotelli on sen takana. hotelli on moderni ja sopii mun mustavalkoiseen makuun täydellisesti. Hotelli on mukavan pieni, vaikka ulospäin näyttää kovin suurelta. Kylpylä on loistava ja sopi juuri meidän perheelle. Meistä ei juuri kukaan laske mitään liukumäkiä yms, jotenka lastenallas ja isompi allas, sekä ulkoallas sopi oikein loistavasti. Myöskin allasosasto oli sopivan kokoinen, kun olin alkuun yksin lasten kanssa.
Sieltä löytyy myös erilaisia saunoja ja ”hiljainen” puoli, missä mun ei tultu edes käytyä, eli paljon jäi vielä näkemättä. Ruoka oli hotellissa todella hyvää, missä söimme viimeisenä iltana. Hotellissa oli myös kiva leikkipaikka, missä ainakin meidän lapset viihtyi. Ehdottomasti koko Hedon spa saa multa täyden kympin. Todella hyvä palvelu <3
Me tehtiin joka päivä jotain ja lapset, tai okeastaan Vili sai päättää mitä tehdään. Yhdeksi suosikiksi nousi Trampoliini parkki, mikä sijaitsee Port Arturin takana olevalla kadulla. Tunti maksoi hurjat 3e :). Sielä on jättitramppoja, pelikoneita, kiipeilyä, liukumäkiä yms. Hyvin saa aikaa kuluun ja varmasti isommat lapset vois jättää sinne ja mennä itse shoppilemaan sillä välin. Välillä oli hieman tuskaisaa pitää Viviania sylissä (joka painaa kohta saman verran kun veljensä) ja pelata Vilin kanssa. En saa enää vatsan koon vuoksi laitettua Viviania esim lonkan päälle, tai otettua sitä eteen syliin, koska ei ole tilaa ja kun kannattelet reilua 10kg käsivoimin, niin aika äkkiä ne loppuu.
Toinen kiva juttu oli vaijeripuisto. Se on lähellä Tervise Paradis hotellia ja se sopii myös aikuisille. Sielä kiipeillään eri tasoissa vaijereiden avulla. Itsehän en alkanut revitteleen, vaan katselin kun Vili kiipeili. Kävimme myös Mini Zoossa, mikä sopii kaikenlaisista ötököistä kiinnostuneille. Sielä oli käärmeitä, hämähäkkejä, kilppareita, liskoja yms. Saimme vielä mukavasti henkilökohtaisen selostuksen, sillä sielä ei ollut muita paikalla.
Suosittelen vuokraamaan polkuauton, sillä sillä näkee hyvin kaupunkia ja tietää minne mennä. Maasto Pärnussa on todella tasaista ja sielä on todella helppo liikkua vaunuilla. Toki ei kovin myöhään oltu liikenteessä, mutta yllättävän vähän näimme niitä perus suomalaisia känniääliöitä. Niitäkin toki matkaan aina mahtuu, enkä yhtään ihmettele välillä jopa hieman töykeää palvelua Suomalaisia kohtaan, sillä osan käytös oli jo aivan luokatonta.
Rannalla on myös todella iso puisto, minkä ympärillä on kaikenmaailman vekottimia, mitä voi vuokrata tai niillä voi leikkiä. On pomppulinnaa, tramppaa, minigolffia jne. Puiston keskellä on kioski, mistä saa jätskiä tai vaikka olusen jos jollekkin maistuu. Pärnu on kaupunkina todella kaunis ja olen aivan ihastunut sen arkkitehtuuriin ja luonnon kauneuteen. Uskon, että tästä tulee meidän yksi kesän vakipaikoista varsinkin nyt kun kolmas lapsi syntyy ja tänne pääsee halposti omalla autolla, mitä voin myös suositella, jos on lasten kanssa liikkeellä. Pärnussa kaikki on lähellä, mutta kilometrejä tulee kuitenkin reippaasti. Jos ei tykkää kävelä niin kannattaa ottaa auto.
Meillä oli myös Viron päässä pieniä ongelmia bussin turvaistuimen kanssa, mitä ei paluumatkalla ollut ollenkaan…. Onneks Juuso oli jo mukana ja kaikki hieman helpompaa.
-Umppu
Ihana teksti itse kolmen lapsen äitinä ja sairaana perus sairaus on en voi enkä jaksa liikkua niinkuin tahtois keväästä tahkonut oireiden kanssa ja vihdoin löyty ehkä sopiva hoito .että jaksan lasteni kanssa .. Kyllä liikuminen ja ulkonäkökin tois sijainen ollut mutta nyt jaksaa ees jotenkin hoitaa ja katsoo miten tuolla kulkee ?.pikkuhiljaa jos syksyllä jaksaisi jo liikkua enemmän..
Itse myös tyytyväinen ettei tarvitse enää yrittää saavuttaa tai kilpailla muiden kanssa omasta ulkonäöstä. Voi olla lihavampi jos niin haluaa tai hoikempi jos itse sitä haluaa. Mutta pääasia, että se tuntuu itselle hyvältä. Ei tarvitse potea huonoa omatuntoa vaikkei kesällä bikineissä näytäkään bikinimallilta. Arvostan sitä että voi nauttia ja syödä jäätelöä tai muita herkkuja silloin kuin huvittaa, eikä tarvitse vahtia jokaista suupalaa. Harrastan liikuntaa säännöllisesti pysyäkseni jonkinlaisessa kunnossa ja se riittää. Alunperin aloin lukemaan täällä blogeja lähinnä painonpudotuksen motivoimana ja etsien täältä vinkkejä ja keinoja siihen. Nyt muutama vuosi myöhemmin en jaksa lukea enää ainuttakaan kirjoitusta missä käsitellään juurikin niitä asioita. Tietoa pursuaa niin paljon.. Miten olisi hyvä treenata, miten olis hyvä syödä yms. Eikä siinä hyviä neuvoja varmasti, mutta itse olen löytänyt kultaisen keskitien ja näin on juuri hyvä nyt minulle. Sinun blogia jaksan lukea, koska täälä kirjoitat niin monenlaisista tavallisista asioista. Ei tule sitä fitnessähkyä, mitä tulee monesta muusta blogista. Pysyn varmasti lukijana jatkossakin 🙂
Hieno asenne ! 🙂