Hae
Prime Life by Umppu

Kun lapsi yllätti vanhemmat

 

 

IMG_4894

 

Esikoinen on aina ehkä tietyllä tapaa se odotetuin lapsi. En tarkota etteikö kaikki olisi, mutta esikoisen saaminen on usein se jännittävin juttu, kun kaikki on uutta ja ihmeellistä. Jotenkin ainakin itse allekirjoitan lauseen, että ihminen kenellä ei ole lapsia ei voi aina ymmärtää, millaista on perheessä, missä niitä lapsia on. Kirjoitinkin tästä aiheesta hiljattain ja sain niin puoleen kuin vastaan kommentteja.. Kirjoitukseen TÄÄLTÄ. Tämän asian pystyy perustelemaan monellakin tapaa ja vaikka ihan haastattelemalla hetki sitten esikoisen saanutta äitiä. Arki ei ole sitä mitä ennen.

Voin lähes vannoa, etä jokainen lapsi yllättää vanhemmat. Voit sanoa monelle asialle hyvästit, mutta saat taas paljon uutta elämääsi, mitä et osannut koskaan edes odottaa. Toiset lapset itkee tauotta ja toiset vain nukkuu. Jokainen lapsi on erilainen, eikä sitä voi etukäteen ennustaa. Olen monta kertaa kiitellyt ylöspäin, siitä, että olen saanut kaksi todella kilttiä lasta. Kun heidän kanssa on ollut helppoa niin uskaltauduin tähän kolmanteen. Ehkä ne tasapainottavat muakin hieman rauhoittumaan. Jos vauva on alkuun haastava, voi se aiheuttaa parisuhteessa riitoja helpostikkin. Äiti tiuskii ja on kärttyinen, mutta sekin on tavallaan ihan normaali reaktio ja se puoliso on se lähin ihminen, kuka siinä on silloin lähellä. Pitää vaan koittaa ymmärtää puolin ja toisin.

SAMSUNG CAMERA PICTURES

Parisuhde ilman lasta ei ole lähelläkän sama, kuin parisuhde lasten kanssa. Yksi lapsi ei ole todellakaan sama, kuin kaksi ja kaksi ei ole sama kuin kolme. Itse koen, että on jopa hieman itsekästä sanoa, että minä en ainakaan aio luopua siitä ja siitä, kun lapsi syntyy. Lapsi muuttaa juuri sen verran vanhempien elämää ja arkea, kun se päättää muuttaa. Joissain tapauksessa esimerkiksi erityislapset ja vammaiset lapset muuttavat totaalisesti vanhempien elämän ja siihen on sopeuduttava ja asia on tiedostettava jo silloin, kuin lapsia aletaan tekemään.

Itse aina mietin, että mitenkä joku voi sanoa, että lapsi oli vanhinko? Toki tiedän tapauksia, missä ollaan tultu raskaaksi  esimerkiksi ehkäisyn läpi, mutta se on eriasia, kun aikuinen ihminen sanoo, että tuli vahingossa raskaaksi. Jokaisen seksiä harrastavan ihmisen tulisi olla tietoinen, että suojaamaton seksi voi johtaa raskauteen, ja jos ei tiedä niin nyt tietää :). Lapsia ei myöskään tehdä huvinvuoksi, jos niitä ei olla valmiita hoitamaan.

Jotenkin itse koen, että äidiksi tuleminen on asia milloinka muutaman asian pitäisi ihan automaattisesti muuttua. En tiedä miksi minua itseeni todellakin vaivaa todella paljon pienten lasten äidit, kenenkä on jokin pakonomainen tarve tuoda esille hyvin voimakkaasti seksuaalisuuttaan. Kuinka meillä harrastetaan seksiä ja millaisilla välineillä.. Koen, että se on kahden ihmisen välinen asia ja ainakaan itseäni ei henkilökohtaisesti kiinnosta P……..n vertaa muiden petipuuhat, enkä usko että kiinnostaa myös ne minunkaan.  Tiedän, että se on parisuhteessa tärkeää, mutta siinäkin voi keskittyä siihen olennaiseen eikö?. Olen joskus kuullut, että lapselle on todella traumaattista nähdä vanhempien harrastavan seksiä ja jos ajattelen asiaa omalle kohdalle niin se todella olisi.

SAMSUNG CAMERA PICTURES

 

Muutenkin kannattaa miettiä minkälaisia kuvia, videoita yms nettiin laittaa, sillä omat lapset löytävät ne nykyään todella helposti. Itseäni jopa etoo ne omat vanhat fitness kuvani. Enää en pystyisi millään järjellä lataamaan vastaavia kuvia nettiin tai saati edes pyytää kenekään niitä ottamaan :). Aikansa kutakin ja jossain vaiheessa on vaan hypättävä vanhempien saappaisiin ja muuttua. Just tänään naurettiin Juuson kanssa, että koska ollaan soitettu joku lapsenvahdiks extempore, että päästäisiin baariin 🙂 Kumpikaan ei muistanut ja hyvä niin. Nautin viikonlopuista kotona ja kun mietin omaa lapsuuttani, niin omatkin vanhempani olivat viikonloput kotona eikä missään baareissa. En myöskään muista, että jompi kumpi vanhempi olisi ollut pois pelistä esimerkiksi krapulan takia.

 

SAMSUNG CAMERA PICTURES

 

Itselleni v.2008 kun olin 24.v äidiksi tuleminen oli myös aikuistumisen paikka. Mun elämä muuttui, mutta vain hyvään suuntaan. Baarit oli jo luusattu ja bileet biletetty ja oli aika siirtyä elämässä eteenpäin. Olisin kauhuissani, jos olisin edelleen samanlainen, kuin silloin, mutta onneksi ei tarvitse sitä mettiä.

 

Ja kaikki halukkaat huom! Mun blogin facesivuilla on tapahtuma Hyvinvointi iltaan, minne kaikki on tervetulleita. Jos haluat tulla mukaan käy klikkaan osallistun 🙂

IMG_5122

sisältää kaupallisia linkkejä *

Nyt kannattaa mennä Elloksen sivuille, sillä sielä on jo alennetuista tuotteista -50% koodilla 335478 eli tavaraa ihan huippu edullisesti.

Shoppaile TÄÄLTÄ

65-1093

Alennus koskee uutta tilausta Elloksen ALE-valikoimasta. Alennus koskee alehintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja (punaiset hinnat), myös merkkituotteita. Alennus on voimassa 29.6.2016 asti, ja sen voi käyttää vain kerra

-Umppu

9 kommenttia

  1. Anniina kirjoitti:

    Tuo aikuistuminen tuntuu nykyisin olevan vaikeaa. Kolmi-nelikymppiset äidit ja isät bilettää kuin teinit! Minua ei koskaan lapsena laitettu hoitoon minkään biletysten takia eikä silloin muutenkaan ollut perheellisillä ihmisillä tapana elää sellaista minäminä-elämää kuin nykyään.

  2. Maria kirjoitti:

    Vammaisen tai/ja sairaan lapsen syntymään ei pysty varautumaan mitenkään odotus aikana. Se pysäyttää koko maailman hetkeksi. Vanhemmat joutuvat luopumaan niistä unelmista ja haaveista mitä kantoivat odotus aikana terveestä lapsesta. Surutyö on valtaisa. Toiset selviävät ja sopeutuvat. Toiset taas kantavat surua loppuelämänsä. Vaikka kuinka pohtisit raskaana ollessa, että vauva voi olla vammainen se ei auta siinä tilanteessa kun näin on. Vammainen lapsi teki minusta äidin lapselle jollaista en koskaan kuvitellut saavani. Opetti nöyryyttä ja elämän rajallisuutta. Opetti myös olemaan itsekäs ja ottamaan omaa aikaa. Olen luopunut ns normielämästä mutta saanut enemmän. Tiedän saavani sääliviä katseita, tiedän saavani jalustalle nostavaa arvostusta ollessani vahva arkeamme pyörittäessä ja kuitenkin olen vain tavallinen äiti jolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua erinlaiseen arkeen kuin mitä ajatuksissa oli. Sulla on mukava blogi ja on mielenkiintoista lukea sun mielipiteitä ?

  3. Heidi kirjoitti:

    Yksi lapsi ei todellakaan ole sama kuin kaksi tai kolme. Yhden eli sen ensimmäisen kohdalla kaikki on vaan niin uutta ja jännittävää ettei sitä siinä vaiheessa välttämättä ymmärrä kuinka helppoa asiat voivat olla. Voit samaan aikaan vauvan kanssa nukkua päiväunet, pakata vain sen yhden vauvan kamat mukaan ja lähteä viettämään aikaa kaupungille paremman tekemisen puutteessa, lähteä matkalle ja keskittyä vain ja ainoastaan sen yhden lapsen tarpeisiin pysähtymällä syöttämään ja vaihtamaan vaippaa aina kun tarve sen vaatii.
    Omalla kokemuksella voin sanoa ettei ole sama onko sulla kaksi lasta isolla ikäerolla vai pienellä. Esikoisen ja keskimmäisen ikäero on 7v. Esikoiselle oli helppo selittää miksi vauva vaatii paljon aikaa ja huomiota tai miksi äiti nukkuu pienet päiväunet samalla kun vauva nukkuu. Pyytää tuomaan uutta tuttia kadonneen tilalle. Tarvittaessa kantaa vauvan vaihtokamoja autoon. Vahtia hetken kun käyt vessassa jne. Selitäpäs samat asiat 1-3 v ikäerolla olevalle vanhemmalle lapselle ? Siitäkin on kokemusta ja vasta nyt tuntuu, että todellakin tiedän mitä äitiys on ja miltä tuntuu kun revitään moneen eri suuntaan. Onneksi kuopus on jo kohta 11 kk niin alkaa taas elämä voittaa ?

    Mäkään en ymmärrä miten aikuiset ihmiset nykyään selittää, että lapsi on vahinko. Ei ollut tarkoitus, vaikkei ehkäisyä käytettykään. Satuin lukemaan tästä aiheesta artikkelin, jossa joku psykologi tms. valoitti tilannetta tällaisen selityksen taustalla. Hän sanoi, että ihmiset jättää tällä selityksellä takaoven auki – jos parisuhde ei lapsen saamisen jälkeen enää toimikaan niin on helpompi erota kun on uskoteltu kaikille ja itselle, että lapsi oli vahinko.

    • primebody kirjoitti:

      Kiitos kommentista. Onko meillä mahdollisesti suht samoilla ikäeroilla lapset?

  4. Heippa kirjoitti:

    Särähtää aina korvaan jos joku puhuu kilteistä lapsista. ”Onko hän kiltti?” ”-Voisitko tarkentaa kysymystäsi? Mitä tarkoitat kiltillä? Hän on totaa, no, lapsi.” Ei lapsi tuhmuuttaan itke. Tai riehu. Tai opettele kävelemään. Ei ole kilttejä/helppoja/haastavia/vaikeita lapsia. On vaan kilttejä/helppoja/haastavia/vaikeita vanhempia ja vanhemmuuksia. Tilanteet voi olla vaikka kuinka erinomaisen vaikeita. Uskon myös siihen että vanhemmuudesta tulee sitä mitä siitä tekee. Voi tehdä asiat todella vaikeiksi itselleen, tai sit vähän rennommin. Tai aika paljonkin rennommin. Ja se mikä on lyhyellä tähtäimellä helppo ratkaisu ei välttämättä ole yhtä helppo tilanne pidemmällä tähtäimellä, t.s. helppoa tänään vs. vaikeaa huomenna tai vuoden päästä. Jotenkin Umppu susta huohkuu blogin läpi sellainen ihanan rento fiilis, siis äitinä 🙂 Ihanaa! Natsi voi olla ja pitääkin olla joissain asioissa, tyyliin rutiinit ja nukkumaanmenoajat sun muut, mut sellainen, no, et varmaan turhasta pingota.

  5. Henska kirjoitti:

    Vaihda jo levyä, pyörii sama naarmuinen lätty kuukaudesta toiseen.

    • primebody kirjoitti:

      Edelleenkään en pakota kenenkään lukemaan samaa lättyä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *