Hae
Prime Life by Umppu

Unettomuus ja kodittomuus…..

 

Mulla on enään muutama päivä töitä, kunnes mulla alkaa normaali työrytmi. Ei enään viikonloppuja eikä sunnuntai töitä.  HUH. Saan vihdoin sen normaalin arkirytmin, mitä olen kaivavannut kohta vuoden. Unettomuus on yksi kamalammista sairauksista, mitä olen joutunut kokemaan ja kun sitä jatkuu useita kuukausia putkeen, vaikuttaa se hyvinkin kokonaisvaltaisesti koko elämään. Tavalliset arjen askareet tuntuu aivan ylivoimaisilta selviytyä. Vaikka hassulta se kuulostaakin niin usein pahinta on ne treffit kaupungissa. Sitä ei aina pysty astumaan toisen saappaisiin ja miettimään, kuinka raskasta voi olla ihan vaan pukea takki päälle ja pakata lapsen kamat kassiin ja lähteä.

 

Musta tuntuu, että koko tää käyty prosessi lässähtää nyt ja kovaa päin näköä ja nimenomaan kehoa. Voisin vaan nukkua viikon putkeen, jossain letkuissa, ettei tarvitsisi edes herätä syömään. Oon ollut niin poikki, että en ole päässyt edes nukkumaan makuuhuoneeseen asti, vaan olen kuukahtanut kahtena iltana sohvalle, mistä olen herännyt aamulla. Joskus on vaan pakko nukkua ja pahinta siinä on jos sulla ei oo siihen mahdollisuutta.

IMG_1853

Tää vuosi on ollut yhtä läpystä vaihtoo ja en halua kokea vastaavaa enään koskaan. Koskaan ei ole apukäsiä kotona vaan aina meistä on ollut jompi kumpi kotona. Olen päättänyt, että haluan normaalin tavallisen elämäni takaisin ja tässä asiassa mun on vaan toimittava hieman itsekkäästi. Kun palaan töihin niin aion tehdä töitä vain arkisin. Toki jos joku menee naimisiin tai vastaavaa niin asia on toinen, mutta muuten en tee ollenkaan viikonloppuisin töitä. Haluan, että meillä on yhteistä aikaa perheen kanssa ja voimme tehdä yhdessä asioita. En myöskään halua, että lapseni muistaa ”aina väsyneen äidin”, joka ei jaksa tehdä mitään.

 

Mut tunnetaan hyvinkin energisenä ihmisenä ja pakko myöntää, että olen kadottanut sen energian jonnekkin. Nyt kun kesä tulee haluan viettää viikonlopuja mökillä. Haluan touhuta mahdollisimman paljon pihalla ja kerätä sitä energiaa varastoon talven varalle. Kuitenkin kun mietin näitä omia ”ongelmiani” tuntuu ne hyvin pieniltä sen jälkeen kun katsoin eilisen jakson Armanin Pohjatähden alla. Jakso käsitteli kodittomuutta. Voin sanoa rehellisesti, että olen aika usein itsekkin ajatellut, että oma vika, kunnes tämä jakso todella avasi silmäni.

Mulla on ollut ihan samanlainen harhaluulo, kun monella meistä: ne ovat juoppoja tai narkkareita. Osa ihmetteli sitä miksei jaksoon saatu haastateltavaksi ihmisiä, ketkä ei esimerkiksi ole alkoholisteja. Mielestäni syy oli aika selvä ja se on häpeä. Tämän tyyliset ohjelmat ovat todella tärkeitä ja ainakin itse tiedän minne lahjoitan seuraavaksi vanhoja vaatteita yms. Jos ihminen ei saa nukuttua ja joutuu kiertelemään kovassa pakkasessa kolkuttelelmassa rapunovia, jos vaikka jonnekkin pääsisi nukkumaan on tilanne jo katastrofaalinen. Joku kommentoi myös, että miksi on oltava pääkaupunkiseudulla, jos asuntoja ei kertakaikkiaan ole? Itse olen joskun kirjoittanut asiasta, että moni suomalainen ei ole edes valmis muuttamaan työn perässä toiseen kaupunkiin. Mitenkä nämä kodittomat ihmiset ovat yhtään muita alempiarvoisia?

Ohjelmassa tuli karu viesti esille mikä meni näin: raha on valtaa ja jos ei ole rahaa ei ole valtaa ja se on valitettavasti totta. Kukaan ei tiedä tarinaa kodittomuuden taustalla ja ehkä ei tulisi arvostella ennenkuin tutustuu aiheeseen tai vaikka kokeilee itse muutaman päivän asunnottomuutta. Jokaiselle kuuluisi löytyä katto päänpäälle tässä hyvinvointivaltiossa. Ja muistakaa, että näitä kodittomia oli jo ennen maahanmuuttajia ja niitä ei kuulu sekoittaa tähän juttuun millään tavalla. Haastan jokaisen miettimään mistä asiasta tai tavarasta voisi luopua ja auttaa apua tarvitsevaa. Itse aion ainakin toimia näin jatkossa. Meillä kotona on aina pieni kaaos ja se yleensä johtuu siitä, että meillä on liikaa tavaraa, mitkä ei mahdu minnekkään. Voimme siis luopua monestakin asiasta.

Arman tekee todella tärkeää työtä, kun tuo ohjelmassaan esille näitä tärkeitä asioita ja en ole hetkeen nähnyt niin tunteellista halausta kun ohjelman lopussa <3

-Umppu

9 kommenttia

  1. Kupla kirjoitti:

    En katsonut ko ohjelmaa, enkä oikein tiedä miksi muuttaisin kantaani siitä näidenkään tietojen pohjalta mitä annoit 🙂 Tiedän vaan niin monia ihmisiä, jotka ihan omalla välinpitämättömällä asenteellaan (ja siitäkin asenteesta huolimatta yhteiskunta koittaa auttaa ja auttaa ja auttaa mutta väkisinkään ei voi ihmistä saada käymään esimerkiksi jossakin virastossa jos ihminen ei vaan sinne suostu menemään) aiheuttavat itselleen vuokravelkoja ja lopulta asunnottomuuden. Itseasiassa tiedän monia työttömiäkin jotka eivät vaan halua tehdä mitään ja se tulee ilmi monillakin tavoin (ja lopulta ovat nk ”syrjäytyneitä” ja vaativat että heitä autetaan…hmm…). Valitettavasti asioissa on niin monia kohtaloita kun on ihmisiäkin ja syyt varmaan erilaiset jokaisella. Että enpä menisi pelkän Armanin (joka sinänsä on ihan cool heppu) perusteella kuitenkaan antamaan pyhimyksen viittaa jokaiselle kodittomalle.

    Unettomuudesta sinänsä minulla on toistakymmentä vuotta jo kokemusta. Tarkoitatko unettomuudella tässä nyt ettet ehdi nukkumaan? Se on kuitenkin eri asia kuin se ettei uni tule vaikka on rätti väsynyt (tai tulee ehkä, mutta katkeaa parin tunnin jälkeen). Itse nukun n 3-4 tuntia yhteen putkeen keskimäärin joka yö, enkä koskaan päiväunia. Siinä on ollut totuttelemista että tämän kanssa pärjää, koska pärjättävä on. Asioiden priorisointi kuulostaa oikein hyvältä ja viisaalta ratkaisulta! Tsemppiä kevääseen!

    • primebody kirjoitti:

      Suosittelen katsomaan jakson, koska se avasi asiaa hyvin erilaisesta näkökulmasta. Tarkoitan unettomuudella, sitä että en saa sitä tarpeeksi, kun heräilen Vivianin kanssa 🙂

      • Kupla kirjoitti:

        Ei muuttanut näkökulmaani mitenkään vaikka ruudusta sen nyt katsoin. Mutta vastaus sieltä löytyi kaikille jotka asiasta valittaa : ”Mikä auttaa asunnottomuuteen (Arman)?” ”Pitäis pystyä pyytämään apua, koska yleensä sitä apua löytyy kyllä (Sanna Tiivola)”. Niin.

        • Mampsikka kirjoitti:

          Se, mikä ei ehkä dokumentissa tullut esille, on jatkuvan epävarmuuden ja epätietoisuuden vaikutus ihmisen aloitekykyyn ja toimintaan: jatkuva huolehtiminen edes yhdestä päivästä selviytymisestä vie ihmisen aloitekyvyn useimmiten täysin nollille, joten asunnon hakeminen ja useammalla byrokratialuukulla hyppiminen voi olla aivan liikaa vaadittu. Siksi esimerkiksi köyhyydestä on hyvin vaikea selvitä itsenäisesti yrittämällä.

          Puhumattakaan siitä, mitä päihde- ja mielenterveysongelmat aiheuttavat ihmiselle ja kyvylle pitää itsenäisesti huolta omista asioistaan – yhteiskunnan apu kun on usein hyvin riippuvaista siitä, että itse kykenee hakemaan apua. Dokumentissa nostettiin esiin mies, joka oli joutunut asunnottomaksi vaimonsa kuolemasta johtuneen vakavan masennuksen vuoksi – miten hän on syyllinen omaan tilanteeseensa?

          Sanoisin muutenkin ihan yleisesti, ettei apua tarvitse kenenkään ansaita – on muiden inhimillinen velvollisuus antaa sitä. Se, että itse on omat asiansa sössinyt ei muuta sitä tosiasiaa, että yhteiskunnan määrittelee se, miten se kohtelee huono-osaisimpiaan sen sijaan, että se arvottaisi jäsenensä hyödyllisyyden mukaan.

  2. Eve kirjoitti:

    Se halaus oli jotain niin liikuttavaa. Hyvä sarja ja välillä voi ajatella että itsellähän meneekin aika pirun hyvin.

  3. kukkuja kirjoitti:

    Pakko kommentoida tuota unettomuutta, kun sanoit että se on pahin sairaus jonka olet joutunut kokemaan..haluaisin nyt tarkentaa, että unettomuus on sairaus silloin kun et itse pysty nukkumaan vaikka saisit nukkua. Lapsen aiheuttama unettomuus on ihan eri asia, eikä ole sairaus.
    En halua kommentillani mitenkään loukata, vaan ihan tarkentaa asiaa. Itselläni kun on kokemusta ihan oikeasta unettomuudesta, kun uni ei vain tule vaikka saisi nukkua. Eikä mikään lääkekään auta. Totaalinen unettomuus, jota jatkuu kuukausia, on kamalinta mitä voi olla. Sitä ei ymmärrä, ennenkuin on itse kokenut. Se on jotenkin niin lamauttavaa ja kamalaa, kun ihmisen perusominaisuus, nukkuminen, menee kokonaan rikki. Siinä on ihan turha sanoa, että vie lapsi hoitoon ja mene nukkumaan, kun se uni ei tule! Silloin ei nukahdella sohvalle tai oteta päiväunia, kun ei vain osaa nukkua. Onneksi se aika elämästäni on jo ohi, mutta liian lähellä. Väitänkin, että ihminen joka nukahtelee sohvalle tai nukkuu päiväunia, ei kärsi unettomuudesta sanan varsinaisessa merkityksessä.
    Toivon sinulle jaksamista haastavassa elämäntilanteessa, jossa se on lohduttavaa että pystyt nukkumaan kun saat siihen tilaisuuden. Lapset kyllä kasvavat ja sitämyöten nukkuminen helpottaa!

    • primebody kirjoitti:

      Joo ei ole sama asi mutta jaksan väittää että ihan samat vaikutukset ja oireet 🙂

  4. Anonymous kirjoitti:

    Mulla taas tuo jakso ei tehnyt niin suurta vaikutusta kuin moneen muuhun.
    Toki selvensi juuri sitä, että ei kaikki kodittomat oo epäsiistejä juoppoja, mutta silti väitän edelleen, että kodittomuus on omaa saamattomutta ja välinpitämättömyyttä. Myönnän kyllä, että asunnot ovat aivan liian kalliita tällä hetkellä, niin omat kuin vuokra. Mutta ottaisit itseäsi niskasta kiinni, menisit töihin ja laittaisit elämäsi raiteilleen. Varmasti se yksikin nainen saisi pienen asunnon ja työn kunhan vain yrittäisi tarpeeksi. Sitten kun raha-asiat on kunnossa niin voi vaihtaa isompaan.

    Ja haluan sen sanoa, että kyllä mulla teki pahaa katsoa miten huonossa kunnossa porukka oli ja on aivan kamalaa, että jotkut joutuvat asumaan taivasalla, tukiasuntoja yms on suomessa aivan liian vähän. Silti olen sitä mieltä, että jokainen saisi Suomessa jonkinlaisen katon pään päälle, kunhan yrittää tarpeeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *