Hae
Prime Life by Umppu

Vangin tarina osa3

 

Tästä alkaa osa 3, missä käsitellään tätä hetkeä ja tulevaisuutta.

Sami on tällä hetkellä avovankilassa  Ojoisissa ja hän pääsee joulukuussa koevapauteen. Lopullinen vapautuminen tapahtuu toukokuussa 2017. Sami on pystynyt jo vankilasta käsin  hieman maisetelmaan uutta elämää.

Hän on ollut nuorena lupaava jääkiekkoilija ja haluaakin tehdä yhteistyötä eri jääkiekkoseurojen junioritoiminnan  kanssa, mikä on jo hyvin lähtenyt käyntiin. Sami on ollut useamman joukkueen luona puhumassa kiekkoilijoiden kanssa, missä hän voisi olla nyt, mutta ei ole väärien valintojensa takia. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä ja hyvä asia. Sami jakaa omia kokemuksia ja kertoo mitä hänen elämänsä olisi ollut jos olisi toiminut toisin. On mahtavaa, että kiekkoseurat ovat innostuneet tästä. Samilla on myös kiekkotähdet tässä mukana, jotka ovat monen pikkukiekkoilijoiden esikuvia. Ja mikä pitää vielä mainita: tämä oli hänen oma idea.

Ennakkoluuloja on välillä todella vaikea murtaa, mikä tekee monesta asiasta haasteellisen, mutta Samille ei ole käynyt luovuttaminen missään vaiheessa edes mielessä. Sami käy puhumassa myös kouluilla ja rippileireillä.

Vanki ei ymmärrä omia tekojaan ja Sami haluaakin tehdä joskus tulevaisuudessa vankityötä. Hän haluaa näyttää esimerkkiä kuinka koulutus auttaa ja kuinka kaikilla on mahdollisuus normaaliin elämään.

Normaali elämän ei ole itsestään selvyys entiselle vangille ja mitä kauemmin vankilassa on oltu sitä vaikeampaa se on palata tavallisen arkeen. Sami on itse löytänyt uudet kiksit elämään ja se on esiintyminen. Kuulemma tunne on sama, kuin silloin kun ajoi poliisia pakoon. Itse en tähän tunteeseen oikein osannut samaistua, mutta ehkä hyvä niin :). Samille on avautunut aivan uskomattomia mahdollisuuksia. Hän sai avata hyväntekeväisyyskonsertin Johanneksen kirkossa. Silloin hän lopullisesti ymmärsi, että tää on se mun juttu. Jumaliste että jännitti, korvia kuumotti ja kädet ja kainalot oli hiestä märät. Pakko sanoa, että oon todella ylpeä Samista.

 

Itse en ole koskaan pitkävihainen, enkä kanna kaunaa. Toivoisinkin, että Jokainen miettisi hetken asioita vähän syvällisemmin ja antaisi anteeksi ihmisille ja antaisi heille myös uuden mahdollisuuden. Itse uskon siihen, että ihmiset voi muuttua.

Samista kuvataan tällä hetkellä dokumentti elokuvaa. Siihen on saatu rahoitusta elokuvasäätiöltä.

Vaikka tämän ihmisen tarina on hieman normaalista poikkeava on hänellä aivan samailaiset tunteet, kuin meillä muillakin on. Hänestä aistii kovan kuoren alta myös herkkyyden ja haavoittuvuuden, mutta kuitenkin hyvin vanhvan luonteen.

Myös Samilla niinkun meillä jokaisella on unelmia. Näinkin rahvaalla miehellä ne kuitenkin on hyvin tavallisia. Hän unelmoi onnellisesta perheestä, kodista ja tavallisesta arjesta. Uskon, että hänellä on loistavat mahdollisuudet saavuttaa omat unelmansa.

Sami näkee itsensä tulevaisuudessa onnellisena perheen isänä, menestyneenä markkinointiviestinnän osaajana, monta projektia rikkaampana ja tietenkin VAPAANA.

Toivon, että tämä tekstisarjani avasi monille hieman sitä, että osa vangeistakin on ihan normaaleja ihmisiä. He eivät vaadi oikeastaan mitään muuta, kun että heitä kohdeltaisiin kun ihmisiä . Itse toivon henkilökohtaisesti Samille hurjan paljon onnea vapauteen ja haluan myös auttaa häntä sopeutumaan tänne, jos jollain lailla sitä apua pystyn tarjoamaan.

IMG_0701

Tämä oli mielenkiintoinen haastattelu projekti ja aion näitä ehdottomasti tehdä jatkossa lisää.

Kiitos Sami Valonen <3

3 kommenttia

  1. mustikka kirjoitti:

    Mun molemmat veljet on olleet vankilassa useita kertoja, toinen oli narkomaani. Muistaakseni olin 10v kun kävin ensimmäisen kerran isoveljeä Saramäessä katsomassa. Nyt molemmilla on ihania lapsia ja he elävät aivan normaalia perhe-elämää molemmat käyden töissä. Töitä oli aluksi hyvin hankala saada leiman takia, mutta kun vihdoin tärppäsi teki molemmat työnsä niin hyvin, että saivat suositukset seuraavaan paikkaan 🙂

    Helposti nykyäänkin leimataan ihmiset ”kerran rikollinen, aina rikollinen” mikä on mielestäni väärin. On olemassa myös toivottomia tapauksia, mutta mielestäni täytyy antaa ainakin yksi mahdollisuus. Oli mielenkiintoinen tämä sun kirjoitussarja 🙂

  2. Mustikkasuu kirjoitti:

    Hei!
    Mielenkiintoinen kirjoitus,hauska kuinka tarinamuotoon laitettessa kaikki kuullostaa niin jännältä ja helpolta. Saadaa jopa ”tekijä” kuullostamaan ”uhrilta”. Eniten kiinnostaa se että oletko valmis alekkirjoittamaan kaiken sanomasi myös siinä vaiheessa kun tällä herralla on siviili elämää muutama vuosi takana? Se että istuu linnassa ja puhuu muuttuneensa ei vielä tee kenestäkään muuttunutta ja hyvää ihmistä,sitä ei voi kukaan kieltää. Teot puhuvat puolestaan. Ja ennen kuin kukaa vetää herneen nenään niin muistetaan että jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä suuntaan ja toiseen. Jos kaveri on ollut kuivilla linnassa olo ajan niin silloinko hän on terve!?! Asia ja tarina olisi aivan eri jos tämä kirjotettaisiin siinä vaiheessa kun kyseinen henkilö olisi elänyt siviili elämää jo muutaman vuoden,sillon voitaisin alkaa puhumaan muutoksesta. Silloin olisi myös laitostuminen jo selätetty ja eletty sitä arkeakin ja nähty miten niistä vastoinkäymisistä oikeasti selviiä,muutakin kuin puhe tasolla.

  3. Upeata luettavaa kirjoitti:

    En enää edes muista mitä kautta tänne blogiisi eksyin ja aloin lukemaan tekstejäsi ja itse henk koht Välkyn joskus nuorempana, teini-ikäisenä tunteneena, upea lukea, että miehellä menee hyvin ja suunta on ylöspäin ja unelmat vielä tallessa 🙂 Sami on aina ollut mielestäni sen kovan kuorensa alla, herkkä, fiksu, empaattinen rakkailleen ja silti hiton voimakasluonteinen, joten eipä ihme, että jaksanut taistella tämänkin ajan läpi 🙂 hattua nostan!
    Toivon kaikkea hyvää Samille myös vapauteen, tulevaisuuteen ja tietysti hänen perheelleen paljon onnellisia ja hyviä vuosia yhdessä! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *